Suomessa vietetään 21.–27.11.2022 karjalan kielen viikkoa. Viikon tarkoituksena on juhlistaa karjalan kielen eläväisyyttä ja monimuotoisuutta ja tehdä sitä näkyväksi monin eri tavoin. Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla. Tämän vuoden teemana on Karjalan armas sana.
#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
Starina
Heikki Räsänen
Miulla karjalan kielen armahie sanoi ollah bunukka, čuaju da mandžoi.
Miulla on kolme bunukkua, Lauri, Elina da Hilma. Lauri on miun tyttären Annin poiga. Hänellä on igiä kaheksan vuotta. Lauri suvaiččou jalkamiäččyh kizuandua. Elina on dai Annin lapsi. Hänellä on igiä kuuzi vuotta. Elina on čoma da hyvä piirdämäh. Moločča! Hilma on miun poijan Pertun tytär, da hänellä on igiä kaksi vuotta. Hilma on čoma da hyvä laulamah da tanssimah.
Muamo da tuatto suvaidih juuva čuajuo illalla.
Miän čuralla oli mandžoitila. Siellä oli magiet mandžoit. Nygöin tila on pandu kiini. Miän pihasta löydyy äijä meččämandžoida.
Armahat sanat
Karjalaine kruugu (opastai Miikul Pahomov)

Kuvaas ollah Karjalazen kruugan vedäjät: Viola Pekkanen, Anni da Melissa Mantere sego Miikul Pahomov. Kuvan lähde: Karjalainen kruugu.
Hyvä Pyhä Mamoi –
musta omas kieles
armahazii sanoi,
pie vai lujah mieles!
Sinun eloaijas
muamo keral ainos,
andau abuu taivas,
hyvys piästäy vaivas.
Paha aigu tulou,
pimei vilu syvys –
oma sana kuuluu,
lämmittäy kui kylys!
Šykyšy
Mari Rajamaa
Šuvaičen šykyšyö.
Šykyšy šuhisou šulkkusešti šuušša: šykyšy, šykyšyllä.
Šuvaičen šykyšyö.
Šykyšyllä šienet šynnytäh šiämenlämmittäjiksi.
Šuvaičen šykyšyö.
Šykyšyn šatehet šilitelläh šienet šuuriksi.
Šepyän šykyšyö.
Vastineh
Sanna Mylläri, karjalan kiännösseminuaran opastui
Minä suvaičen karjalan kielen sanua vastineh. Sil on monii merkičyksii, enämbi migu suomen kielen sanal vastine. Se voibi olla mingi vastupuoli libo puaran toine puoli, ezimerkikse kindahan vastineh (suomes käytettäs täs kohtas sanua pari). Voijah andua vastineh, sit annetah vastavus libo mielipideh (suomekse sežo vastine). Karjalas sanua vastineh on ližäkse käytetty merkičykses verdaine: Sen kazakan vastinehtu harvas on, ruadai on moine (suomeksi sen rengin veroista on harvassa, on niin kova tekemään työtä).
Ga minule kaikis čomembi vastineh-sanan merkičys on mielespiettävy, tietto, ukko libo mučoi. Oma puaru, vastineh. Vastineh-sana ei miärittele, mittuine se vastineh on. Se ei miäritä sugupuoldu eigo puaruvälin luaduu. Sana vastineh ei kerro, oletgo naizis libo miehel, elätgo omassah puaranke yhtes libo et. Se on ylen hyvä sana sit, konzu mielespiettävy libo tietto on liijakse kebjei sana kuvuamah omua puaruvälii, ga yksikai et tahto miäritellä sen luaduu kuulijale tarkembah. Minun mieles sana vastineh merkiččöy, što olen kogonaine da iččenäine, ga olen buitegu suannuh taza-arvohizen vastukappalehen. Minul ičel on karjalaine da karjalankieline vastineh. Se luadiu täs sanas oman da viegi čomemban. Meijän puaruvälin kieli on allus algajen olluh karjal da sendäh meil ongi karjalan kielen päivy joga päiviä.