Kuva: Joanna Heinonen
Suomessa vietetään 24.11.–30.11.2025 karjalan kielen viikkoa jo kuudetta kertaa. Kieliviikkoa toteuttavat Itä-Suomen yliopisto ja Karjalan Sivistysseura karjalan opiskelijoiden ja muiden kielestä kiinnostuneiden kanssa – yhdessä juhlistamme monipuolista ja elinvoimaista karjalaa.
Karjalan kielen viikko rakentuu 27.11. juhlittavan karjalan kielen päivän ympärille. Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia, kuvia ja videoita kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.
Tämän vuoden kieliviikon teema, karjalankielinen keskustelukerho eli pakinapirtti (vk), paginapertti (sk), paginperti (lk) kannustaa ennen kaikkea karjalan suulliseen käyttöön. Pagin paginua jatkau!
#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
Joanna Heinonen, Jyväskylän paginapertti
Jyväskylän paginapertissä paissah da kuunnellah karjalua, nagretah da juuvah čuajuo. Keräyvymmä kerran kuussa nellänäpiänä Trubarannan Kluuballa. Tässä kävijöin duumie paginapertistä:
Käyn paginapertissä, sentäh kun miula on tärgiedä vastauduo eri igähizien karjalan pagizijoin kera da rohkiesti käyttiä kieldä, mih vasta opassun da sih kaččomatta, jotta tulou hairehie. Yhessä opassumma karjalah enämbi kuin yksin.
On ylen tärgiedä, jotta miun lapset kuullah, jotta muutgi ristikanzat kuin vain muamo paissah karjalua. On ollun vesselä huomata, jotta jo sillon, kun paginaperttih on mänössä, duuma kiändyy karjalaksi. Olen lizäksi löydän uutta tuttavua paginapertistä.
Käyn paginapertissä sentäh, kun tahon ylläpidiä da kehittiä miun karjalan kielen kielineruo. Lizäksi tahon tuttavustuo toizih ristikanzoih, kumbazien mielie kiinnitetäh Karjala da karjalan kieli. Usson, jotta yhtehizöllizys da aktivizus autetah karjalazutta da karjalan kieldä säilymäh. Yhtehizössä on vägie!
Kuva: Sanna Mylläri
Teija Lehto: Minun ezmäine kerdu paginpertis
Olen vaiku yhten kerran olluh Tamberen paginpertis, tämän vuvven 2025 ligakuus. Vastavundu oli iložu da mieldykiinittäi. Ozanottajat tuodih kerale vastavundah kudamidä zakuskua. Minä toin čihoisokkua.
Paginpertis Sanna Mylläri da Sanna-Riikka Knuuttila ozutettih omassah vastevai karjalakse kiännettyy kniigua Ruskei kui veri. Romuanan on kirjutannuh suomelaine Salla Simukka, da kiännösty on luajittu jo 38 kielele. Sanna da Sanna-Riikka saneltih meile, gu kirjuttai Salla Simukka iče pidäy karjalankielisty kiännösty kaikis arvokkahimannu kniigan kiännöksis.
Sen jälles myö kižaimmo paginpertis sanakižah kartiloil. Kartilois oldih erähien veššilöin kuvat, da toizis kartilois nämmien veššilöin nimet vienan-, suvi-, da livvinkarjalakse. Sevoitimmo kai kartit stolan piäle, da sen jälgeh opimmo mustua da avata kaksi kartii kerral. Kižan tarkoituksennu on avata kerral kartipuaroi, kudamis ollah kuva da täs kuvas olijan vešin nimet karjalakse kolmel murdehel. Minä sain vaiku yhten puaran oigieh.
– Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Teija Lehto
Tamberen paginperti
Tamberen paginpertiläzet työtäh tervehytty!
Kačo video – videon on luadinuh Sanna Mylläri.
Kai Peksujeff: Vienankarjalaini pakinaklupi miula
Mie olen ollun keralla vienankarjalaisešša pakinaklupissa alušta šuaten. Še on ylen hyvä ta tärkie miula, jotta voin iče pityä miun karjalan kielen malttuo elävänä. Šen niisi pitäy jatkuo ielläh! Meitäi ei ole aijyä vienankarjalakši pakasijie Šuomešša.
Šilloin kun ällennin jotta mie ymmärrän karjalua, miun vienankarjalaini ämmö oli jo šiirtyn tuonilmasih. Hiän še miula karjalan kielen on tuonun! Tuatto ymmärtäy, ka ei pakaja omua kieltäh. A mie opaššuin ämmöltä tämän kielen, konša šynnyin Ruočissa ta pakasima šuomelaisien lapšien kera niisi ruočiksi.
Šiitähän ni läksin tuattoloin mailla Vienah vuotena 2001. Šielä kuottelin paissa karjalakši äijän. Nyt tiälä Vuasan kaupunkissa en enämpi vienua kuule. Šentäh miän klupi on tärkie! Jotta voimma paissa ta tietyä, jotta Pohjanmualla on ollun hoš kuin äijän vienalaisie!
Vuotena 2002 pakauttelin Remšujevan Santrua, kumpani niisi on miula heimolaini. Hiän muisti tuaton ämmön Liepan Naston. Hiän oli omua šukuo Kirillov niisi Vuokkiniemeštä. Täššä miun pakauttelun tuloš:
Lisätiedot karjalan kielen viikosta Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvyttämisen blogissa.
