Suomessa vietetään 21.–27.11.2022 karjalan kielen viikkoa. Viikon tarkoituksena on juhlistaa karjalan kielen eläväisyyttä ja monimuotoisuutta ja tehdä sitä näkyväksi monin eri tavoin. Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla. Tämän vuoden teemana on Karjalan armas sana.
#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
Päivännoušu-Šuomen yliopisson vienankarjalan jatkokurššin opaštujat on kerätty väkitukun karjalan kielen kaunehuisie ta kiännetty tahi šelitetty ne šuomekši. Nämä karjalaiset virkkehet voipi kepieh tapah ottua oma ičen käyttöh, šentäh nehän hyvin paššatah jokapäiväseh pakinah.
Alkuperäisen kuvan lähde: Pixabay.
8. Meččä liikkuu
’Karhu on liikkeellä’
Meččä on yksi karhun peitenimistä, ilmaisua ”meččä liikkuu” on käytetty kun karhu on verottanut laitumella olevaa karjaa.
Alkuperäisen kuvan lähde: Pixabay.
9. Ollenko vaipun totkukši vain koirakši? – Olenkohan väsähtänyt kuin ylikypsä peruna vai kuin laiska koira? (kirjaimellisesti ”totku” merkitsee kalan sisälmyksiä sekä ylikypsää
Tärkiet šilmälasit
Helvi Alaviitala
Mie šain uuvvet očkat, šilmälasit, eklein. Muailma näyttäy kirkkahammalta ta lukomini on helpompua.
Täštä muistu mieleh parikymmentä vuotta vanha tapahuš. Karjalaisie lapšie oli kešäleirillä Šuomešša. Hyö oltih netälin Kuušamon kanšanopistolla omien opaštajieh ta Pohjois-Viena -šeuran omatahtosien ruatajien keralla. Toisen netälin hyö elettih Oulušša perehissä.
Lapšista yksi näki pahoin. Opaštaja oli kerton, jotta poika on terävä ta viisaš koulušša, vain heikon nävön vuokši hiän joutuu kovašti ruatamah.
Netälin aikana oli opistolla käynyn ruhka-auto. Pojat tiettäväšti piirreltih šen kuvie tarkkah. Tämä yksi poika ei voinun, šentäh kun hiän ei nähnyn auton pienie yksityiskohtie. Oululaini mieš, kumpani oli poikien huoltaja ylen šaleičči poikua.
Kuvan lähde: Pixabay.
Oulušša oli tehtävänä hankkie pojalla očkat, niin oli piätetty. Yštävällini šilmäliäkäri tarkašti pojan nävön ta miäritteli lasit. Šama spesialisti oli ollun miän pojan šilmäliäkäri monta vuotta. Optikkoliikeh anto očkat lahjakši.
Näkö pareni ta anto ihmehellisie uušie muistoja Oulun linnašta.
Poika eli netälin Kuušamošša valvojana olluon miehen koissa ta hyö ajeltih autolla pojan keralla pitin kaupunkie. Yhtenä päivänä poika oli nähnyn Tuiran šillalta Oulujovešša olijat vesišuihkut, kaupunkin kešäkaunehuiset. Hiän oli ihaššukšissah.
Myöhemmin isäntäpereh oli šuanun tietyä, jotta poika opaštuu yliopistossa.
Šilmälasit ollah tärkie apuvälineh elokšešša.
Tiähtilöinke
Hannu Turunen on luadinuh karjalan kielen nedälin kunnivokse komiksan.
Kirjutettih: Maria Petrovskaja, Lena Markova, Valentina Nesterova da L’udmila Milicina
Myö, Maria Petrovskaja da L’udmila Milicina olemmo roinnuhes Rajakonnus 1960-luvul. Vie keräle on tulluh Valentina Nesterova Kaugoidärvelpäi da Lena Markova Mančilaspäi. Meil elosijan nimet ollah armahat – joga linnul on oma pezä kallis.
Konzu päiväzes palavoitutah kivet, meil on hyvä mieles lähtie järvirandah kivissäh, Varačin kivie kaččomah – Karjalan alazimii eččimäh. Tämä kivi on kul’tuuruobjektu, kudua enne vahnas ven’akse sanottih Varašev kamen’. Se on Rajakonnun da Mančilan kylien rinnal, moine suuri kivi Luadogan rannas, kuduanke tozi sivottu Suomen kanzan vahnu runo (SKVR):
Miss’ oot, sykkö, kasvateltu?
Alla kuusen kukkalatvan;
Siellä vannoit vaikiasti
Ruotsin kuululla kivellä,
Kajalan alasimella,
Tekemättäsi pahoa.
Kuvan lähde: Maria Petrovskaja.
Kiven tagači on Konnun vuaru da sen piän piäl on Konnun kylä. Kylän lähäl on Vahnu meččy. Et tiedäne sinä, kus menöy se meččytroppaine rannale da kivele – sinä ”jovvut eččie”, kui Tamara Sidorova kirjuitti Oma mua -lehles. (30.8.2021). Minä da L’udmila hyvin tiijämmö meččytropan kivele. Meyötulemmo tänne, kačommo, muttumat ollah kivi, randu da vezi, da iäre lähtemmö. Nygöi on vihmusiä. Konzu tuuli ylen äijäl tuulou, Luadogu äijal kohizou. Päiväzen tulisugahat upottih vedeh. Mustat pilvet ollah piän piäl. Minul juohtuttih mieleh sanat: ”kallivo da vezi, čomus da muailmu, eloine da eloikanzu, kniigu da lugemine – kai sanat ovat hyvät, pidäy vai paista. Kyzyin, mittuman sanan Lena valliččou da ellendin, gu häi kunnivoiččou vahnembien sanazii. Lena on kazvatettu suures perehes. Lenan muamo sanoi: ” Yhten lapsen vuozih vot i pezä suuri”. Kyzyin, mittumua sanua L’udmila suvaiččou, da häi vastai: ”Tulikyven… Kybenet ollah čomat. Kyuenes roih tuli!”. Kivi pohodil sepän pajan brujah – alasimeh. Ilmariine, ijän kaiken taguoju vois täs uvvet čomat karjalan sanat pal’l’ata.
Rajakondu
12.11.2022
Karjalan armas sana
Päivännouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan jatkokurssan opastujan kirjutus
Karjalan sanazet ollah kaikki ylen vesselät, ga mie duumaičen, jotta miula armahin sana on mielessäpiettävä. Mielessäpiettävä kerdou kaiken, midä tarviččou: mielessäpiettävä on tärgie ristikanza, kumbane pyzyy mielessä da kumbaista tuagieh duumaijah. Mie ylen suvaičen tädä sanua!
Kuvan lähde: Pixabay.
Karjalan sanazet tuagieh ollah ylen pehmiet. Mielessäpiettävägi on pehmie sana, valppahan värine sana, dai duumat mielessäpiettävästä ollah ylen pehmiet da valppahan värizet. Mielessäpiettävä ei kerro ristikanzan sugupuolda. Buitto kuin se olis miun da oman mielessäpiettävän peittoazie. Konza mie sanon, jotta miula on mielessäpiettävä, mie vain sanon, jotta miula on eräs, kumbaista mie pien mielessä.
