Karjalan kielen nedäli: Tavallini karjalaini, Sini Ojala, Vita, Nimimerki Kazviloinke – da kui perustetah paginperti

Suomessa vietetään 24.11.–30.11.2025 karjalan kielen viikkoa jo kuudetta kertaa. Kieliviikkoa toteuttavat Itä-Suomen yliopisto ja Karjalan Sivistysseura karjalan opiskelijoiden ja muiden kielestä kiinnostuneiden kanssa – yhdessä juhlistamme monipuolista ja elinvoimaista karjalaa.

Karjalan kielen viikko rakentuu 27.11. juhlittavan karjalan kielen päivän ympärille. Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia, kuvia ja videoita kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Tämän vuoden kieliviikon teema, karjalankielinen keskustelukerho eli pakinapirtti (vk), paginapertti (sk), paginperti (lk) kannustaa ennen kaikkea karjalan suulliseen käyttöön. Pagin paginua jatkau!

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli

Tavallini karjalaini: Pakinapirtti tavallisen karjalaisen elokšešša 

Olen kuullun karjalan kieltä ta paissun karjalakši šiitä ajašta kun vain muissan iččieni. Karjalan kieli on aina ollun miun elokšešša.  

Toičči ajattelen, jotta meitä karjalaisie on vähän ta myö helpošti šulauvumma valtakulttuuriloih ta kielih. Juštih pakinapirtit ta karjalaiset tapahtumat taritah meilä mahollisuon pityä iččietäh karjalaisina ta käyttyä meijän čomua karjalan kieltä.  

Miula pakinapirtit ollah kuin potrissuškielikylyt, kumpasien jälkeh mieli terävöityy ta paranou. Šilloin smietit kuin äijä  meijän kulttuurissa ta kieleššä on šomua, mitä pitäis šäilyttyä.  

Hyvät karjalaiset ta karjalan šuvaiččijat, tulkua pakinapirttilöih ei pie čuipotella 😊 Pakinapirttilöissä on ylen vesselä, šielä työ šuatta äijä tietuo ta piäšettä hivomah omua kielineruoh.  

Šyöttelin tekoälyh avuanšanat ta šain kaunehen kuvan. Kuvasta niättä, jotta oma kieli ta kulttuuri antau väkie, uškuo ta iluo.  

– Tervehyisin Tavallini karjalaini  

Sini Ojala: Kui minä puutuin paginkluubah

Minä iče en ole karjalankieline, ga tahtozin tuttavuo karjalazeh kul’tuurah. No yhten kerran menin illaččuloih, ku sie oli ezityksii da tahtoin tiediä, mittuizet ollah karjalazet piiruat. Minun muamo on pohjaskarjalaine, da sikse tahtoin nähtä sul’činat i pättävät šipanniekat. Otin ruadodovarišan keral da menimmö. No sie oli sežo hora, kudai pajatti karjalakse. Duumaičin, što nengostu kieldy en ole aijemba kuulluh. Olin nähnyh lapsienkniigan vepsäkse da mieleh juohtui, ku kieli on läs yhtenjyttyine.  Tämä vastavumine karjalan kielenke jäi mieleh.

Sen-tämän vuvven peräs elin jo toizes linnas. Silloi huomain, ku karjalankieline paginkluubu kerävyö sie. Menin kuundelemah ližiä kieldy da opin ellendiä paginua. Kluubas paistih monenluaduzii da sie opastuin kieleh enämbän.

Minun mieles on ylen tärgei, što voit paista toizienke. Kieli tulou eläväkse, ku voit kerduo nengozii dieloloi, kudamat ollah sinule lähäizii da interesnoloi. On hyvä, gu harjaituksii on monentazozile pagizijoile da jogahine suau sanuo sanazen karjalakse.

Nenga minä piävyin illaččulois karjalan kieldy tarattamah. 

– Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Sini Ojala

Vita: Paginpertis lövvät dovariššua da heimolastu 

Enzimäzen kerran piäzin paginpertih Piälinnas sygyzyl 2023, konzu minun armas dovariššu oli kuččunuh minun keräle.  Piälinnan paginpertii pietäh Karjalan Sivistysseuran huonuksis. Se sijaiččou ylen čomal alovehel Katajanokas, kudai eule loitton Uspenskoin soboraspäi.  

Konzu tulin KSS:n huonuksih, dogadiin suuret kniiguškuapat. Niilöis oli ylen äijy kniigua, kuduat kai ozutettihes joga ylen mieldykiinittäjikse. Talois on olluh hyvä hengi da mugažu olla. Pienes pertis on tarittu syömisty da čuajuu da toizes suurembas pertis oli paginua. Tilan keskel oli suuri stola, kuduas kaikin paginpertiniekat istuttih. Čupus oli samovuaru, kudai ei ruadanuh.

En tiijä, kuibo sellittiä čusvan, konzu kuulin da pagizin ristikanzoinke omua čomua.  Ylen ozakas olin da yhtelaigua abei. En suannuh kieldy omas perehes, en suannuh kuulta da paista sidä enne.  Se pidäy olla normal’noi, tavanmugaine dielo suaha paista omal kielel eigo mitah eduoigevus.

Oma kielinero oli ylen köyhy, tarkem sidä eulluh ni vouse. Enne paginpertii olen kaččonuh sanoi da virkehii. Allus meil on olluh moine tuttavundukruugu, gu jogahine on voinnuh sanuo midätahto. Konzu rodih minun paginvuoro, sanoin “Terveh! Olen Sortdavalaspäi. Olen Karjalaine. En malta karjalakse.”

Da täs kai on lähtenyh. Tämän enzimäzen kerran jälles kävyin Piälinnan paginpertih vie äijän kerdua. Allus on olluh jygei sebrata paginua, ga joga kerdua sit jo kebjiembi da kebjiembi.

Paginperti on ylen tärgei dielo da paikku. Sen kauti lövvin yhtevytty omah kieleh da tuttavuin ristikanzoinke, nygöi äijät paginpertiniekois ollah minun armahat dovarišat, heimolazet. 

Hos uvvet socializet tilandehet voijah olla jygiet, paginpertis on ylen madal kynnys olla. On ihan ok, hoš eule kielineruo – voit olla sie da kuunnella. Paginpertis pidäy olla sežo rohkei.  Paginopastundas tiettäväine roih hairehii. Niidy ei pie varata. 

– Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Vita

Nimimerki Kazviloinke

Olen ottanuh ozua paginpertih Turrus. Se on ollun sego mieldykiinnittäi da vähäzel jygei himoruado. Jygei sendäh, gu äijil ristikanzoil eule mostu kielenmaltuo, kudamal olis kebjei paista midätahto dieloloi, da vähäzel liijakse kieli kiändyy suomekse da jiäygi sit suomekse 🙂   

Mie ellennän mostu, sidä on uvven kielen opastundas! Ga voi gu keral olis kentahto ristikanza tiäl Turrus, kudai olis (läs) muamankieline pagizii… Toinah moine ristikanza libo moizii ristikanzoi löydys tiälgi, ga enbo tiijä heidy. Olis muga vessel suaha paista kaikenualazet dielot da gu olis moine ristikanza, kudai malttau šanella mi se-tämä sana on karjalakse! Olis kebjiembi pidiä paginperttilöigi.  

Ližäkse mie ylen tahtozin jotta olis eri-igähizet ristikanzat keralla. On nygöigi ollun 18-vuodehizii da 40-vuodehizii, ga myö kaikin olemma nuoret ristikanzat karjalazes yhtehistös, duumaičen. Olis mieldykiinnittäi, gu olis eri-igähizet da eriluaduzis taga-alois tulijat ristikanzat yhtes. Šmietin, gu olis pättävä löydiä mitahto uuzi tila Turrus, kudamas paginperttilöi vois pidiä. Turrun Kniigakoufeila on čomaine kohta čomaizes tals, ga duumaičen se eule kaikilla ristikanzoilla kebie löydiä libo tulla keralla. Tiedäygö kentah mostu pertii, kudamas olis hyvä da huogei pidiä paginpertii? 

Sežo duumaičen, gu ylen hyvä olis olla midätahto materialua paginpertin piendän tuvekse. Moizen materialubankan luadimine vois toinah olla ”opastundanäytehruavon” tiemua libo moine ruado, kudamah vois pakita da suaha abudengua? Bankas vois löydiä mittumiitahto karjalazii kižoi da sanakižoi, sanavakkazii, pienii tekstoi da kirjutettuloi paginoi. Toinah moine bankka on olemas da en vai tiijä! Hos on, kus sen voi löydiä? Ga hos ei ole, kenbo olis moine maltačču ristikanza, kudai ottau omakse ruavokse, libo luadii miun kel? 🙂 

(Piäkuva: Pixabay)

Kui perustetah paginperti?

Karjalan elvytyksen somekanualoil on kogo nedälin voinnuh sebrata karjalankielizien paginkluuboin ruaduo. Himoitannou kävvä paginpertih, ga sinun čural ei vie ole mostu, perusta vellin oma! Täs videos Miikku Häkki da Niko Tynnyrinen kerrotah, kui perustetah paginperti. Kačo video Karjalan kieli eläy -FB-saital!

_____________________________

Lisätiedot karjalan kielen viikosta Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvyttämisen blogissa.