Artikkelit

Karjalan kielen nedäli: Varrastetut sanat & Varavonalane

Kirjoittanut: Karjalan kieli elay
Julkaistu: 27.11.2022

Suomessa vietetään 21.–27.11.2022 karjalan kielen viikkoa. Viikon tarkoituksena on juhlistaa karjalan kielen eläväisyyttä ja monimuotoisuutta ja tehdä sitä näkyväksi monin eri tavoin. Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla. Tämän vuoden teemana on Karjalan armas sana.

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli

Piirroshahmoja mustan kehyksen sisällä, jota ympyröi vaaleansininen paksumpi kehys

 

Varavonalane

Levoin Miša, Mika Saatsi

”Varavonalane” on miun armas sana karjalaksi. Miula on tärgie paissa karjalan kielen varavonalazuosta. Miän kielestä pidäy ristikanzoilla kerduo. Karjala on oma kieli, kumbaista paissah, kumbazeh opassutah da kumbazella voibi laulua pajattua. Mie matkuangi sinne tänne ezittämäh omie karjalazie pajoloi. Karjalaksi olen tahton luadie opassundamaterijualua: opassusvideoloi (Katerina da Miša opassetah suvikarjalua) da iänittiä enzimäzen karjalankielizen podcastan (Karjalahipsteri gostis).

Varavonalazella kielellä pidäy kaikenmoista paginua suaha kuulumah. Konza vain rubieu sanazie piänyörilöistä tulemah, työnnä ielleh, piässä pagina ilmoilla! Konza vain ryndähät ollah täyvet karjalan suvaičendua, pane nägymäh!

Mäne tiijä vielä tulou aiga, konza ei miun armas sana enämbi ole varavonalane. Konza vain kielizakona nägöy päivänvalgien da myö karjalankielizet karjalazet olemma tuttava oza tämän muan kulttuuraperindyö.

Vielä on matkua, a doroga on avoin. Tule vain yhessä kulgemah!

Kirjuttaja on karjalahipsteri, karjalane muzikantta da opastaja.

 

Varrastetut sanat

Martti Penttonen

Tuandoi nuori suomelaine naine, laukan kassu, keksi tegokielen, kudaman sanat nimidä ei merkitty. Senke händy kučuttih Hollywoodah fil’mu- da muuzikkuinduestrieh da miljonat kačottih hänen videoloi. Ga ei hänes roinnuh fil’mutiähtie, puolen d’uužinan vuvven peräs häi joudi tulemah järilleh Suomeh, vikse händy Amerikas ei ellendetty.

Lapset ollah nerokkahat keksimäh omii kielii keskinäzeh kommunikacieh, da nuoret kehitetäh slengoi, kudamii ”fossiilat” vahnembat ei ellendetä.

A minun huaveh on, ku olis vie kieli, nimenomah tiijon kieli, kudamua vois ellendiä. Da minun huoli on, ku pättävii sanoi ruvetah liittämäh uuzih merkičyksih ellendämättäh niilöin endizii pättävii merkičyksii. Karjalan kielen maltajua nagrattau, konzu ”sangei” suomelaine mužikku ”muigien” rožanke löyhkäy omii ”huigieloi” tegoloi. Tartun kolmeh oman alan sanah, ”algoritmu”, ”koodavus” da ”hakkeri”.

Sana ”algoritmu” tulou 800-luvun allus bagdadilazes Viizahuon Kois ruadanuon tiedomiehen Abu Jafar Muhammad Ibn Musa Al-Hwarizmin nimes. Sih aigah Europas suvaittih vojuija, a häi vedi edehpäi antiikan grecielästy da indielästy kul’tuuruperindyö. Händy pietäh noumeran 0 keksijänny. Häi maltoi čotaija nellikönjuuren da reššie toizen astien yhtälön. Nämmä ollah jo sen verran vaigiet probliemat, ku pidäy andua tarkat ohjehet niilöin reššindäh. Nengomii tarkoi ohjehii tiijollizes kieles sanommo algoritmoikse. Nygöi algoritmas on tulluh alguperäzes merkičykses vieraitettu moudusana, hos alguperäine tiijolline merkičys iellehgi on aktualine da tärgei. Konzu meedies paistah paheksijah sävyh algoritmois, sit foukussu ei ole algoritmois alguperäzes merkičykses. Silloi pagin on globualizien firmoin ahnahuos, kui net kerätäh meis tieduo meil kyzymättäh da meijän tiedämättäh da myvväh sidä toizile firmoile da nenga tolkuttomasti bohatutah.

Kuvan lähde: Pixabay.

Nygöi gazietois suammo puaksuh lugie ilmoituksii, ku ečitäh kooduajii. Midäbo nämmä ”kooduajat” ruatah? Ammuzis aijois ”koodu” on tarkoitannuh ičenviendän siändölöi, zakonoi da sobakoodua. Lingvistoil koodanvaihto tarkoittau kielenvaihtuo – karjalazet vaihtetah paginkielen suomekse libo ven’akse, konzu paikale tulou tundematoi, kudamua ei tietä karjalazekse. Peittokirjutusgi on tuhanzii vuozii käytetty koodavuksen muodo. Kaksi vuozisadua tagaperin Morse keksi morsekirjaimikon, kudamanke viestii voibi elektronnoloil signualoil työndiä langua myöte. Nygöine matkutelefon on täysi koodavustu: yksi koodavus muuttau iänen elektronnoloikse signualoikse da järilleh iänekse. Toine koodavus voi muuttua sen peittokirjutuksekse, kolmas kučistau työnnettävien signualon miäriä, hairavoloi kohendai koodavus avvuttau työndämäh viestii heikkoluadustu meediedy myöte. Nenga koodavus muuttau siännönmugazesti viestin toizeh muodoh, kudaman sit voit toinah muuttua järilleh kudakui alguperäzeh muodoh. Mihbo tarkoitukseh sit lehti-ilmoituksil ečitäh kooduajii. Ei nimih piälmainittulois. Ilmoituksil ečitäh tiedokonehen ohjelmoiččjoi luadimah tiedokonehel annettuloi syöttötiedoloi vastuaju tulos. Se ei ole koodavustu! Koodavukses viestin muodo muuttuu, a syväindö on muuttumatoi. (Toivottavasti, ga tiijämmöhäi, ku kielenkandelijoin čiepis viesti voi muuttuo ihan muukse.) Tiedoloin käzittely enimyölleh on sieglondua, kui kuldujyvän ečindiä peskus da ”kuldujyväzien” muodoiluu mihtahto tarkoitukseh, hambahikse libo čuassuloikse. Käyttämäl sanua ”kooduaju” ruatuttai andau ellendiä, ku hänen suurien pluanoin kirjuttamine tiedokonehel suoritettavakse ohjelmakse olis yksinkerdaine rutiinu. Sidähäi se ei ole. Ohjelmoiččijal pidäy ellendiä, midä ebämiäräine toimekseando tarkoittau, voibigo sen tiedokonehel ruadua, mittustu ohjelmoičendukieldy tiedokoneh ellendäy da mittuzil algoritmoil annettulois syöttehis voibi luadie kyzytyn tuloksen.

Sana ”hakkeri” tulou anglienkielizes verbis ”hack”, kudaman merkičys on čilputa, hakata, ruadua ahkerasti yksinkerdastu ruaduo. Se nostau mieleh kuvan, ku hakkeri hakkuau tiedokonehen näppäimistyö kui tikku huavan kylgie. Hakkeri opittelou, midä kaikkie omal tiedokonehel vois ruadua. Suuri hakkerikul’tuuran suavutus on Linux operuattorusistiemu, kudai pyörittäy miljonoi tiedokonehii ruadopaikoil, enimis supertiedokonehis da sateliitoisgi. Ga voijah hakkerit, kui min tahto ruavon ruadajat hairota rikoksihgi. ”Puhtahat” hakkerit opittih eroittua rikollizet omas kunnivollizes joukospäi nimittämäl heidy ”krakkeriloikse”, kuduat käytetäh tiedokohentu kui raččulomua. Yksinkerdazii palvelunestorikoksii voibi luadie vähilgi tiedoloil, ga pahimat rikollizet ollah kui korgien tehnolougien firmoi. Ga eibo tämä nimitys tartunuh ylehizeh kielenkäyttöh. Žiäli, ku suuri rahvas sevoittau hyviä luadijat hakkerit da pahanluadijat rikollisjoukot.

Kieli on sidä, midä rahvas paistah. Ku enimistö rubieu nimittämäh lehmiä hevokse da böbökköi lehmäkse, onnuako minungi pidäy sit sih mugavuo.

Ku pidänöy sanuo yksi oma karjalan kielen sana, sanon ”livain”. Se ei ole ylen omaperäine, ga on suoru kiännös anglienkielizes sanas ”browser”. Senke livatah verkosivuloi internetan verkoadressilois.

Anastaasia Lebedeva on luadinuh karjalan kielen nedälin kunnivokse videon.

 

Čiäräni

Pirjo Schwarz

Ylen armaš karjalan šana on miula čiäräni, piäčkyni, meilä Hietarviešša ennein tšeäräni. Kainuušša sanotah peäsky. Čiäräni-šanua ei miun lapšuošša enämpi käytetty, tuatto vain joškuš, kun kerto vanhoista aseišta ta šanonnoišta. Rupesin smiettimäh, miksi šanottih čiäräni, piäčkynihän šopiu hyvin šuomelais-ugrilaisih kielih. Kuvuauko čiäräni linnun lauluo, iäntä?

Huomasin, piäčkyjä on monta lajie: tervačiäräni, vaikkapa muissuttau piäčkyö kuuluu eri lajih. Šillä on mušta piä ta valkoni kaklan aluš, muitein hyö muissutetah toisieh. Rakkahalla lapšella on monta nimie: muštapeäsköi, meččäpeäčköi, korpipeäčköi, tervačiäräni. Niitä pijetäh piätškyjen kera šamoina lintuina, kun niin äijän ollah šamanmoisie. Piäčkyjä ollah huarapiäčky, räyššäšpiäčky, harmuapiäčky ta niin ielläh. Tervapiäčky on venyähäkši čornyi(=mušta) striž. Tullouko šana venyähäštä?

Kolmena kešänä emmä ukon kera ollun käynyn kotirannašša. Oli koronua ta kaikenmoista. Emmä ruohtin lähtie tiältä Šakšašta pitällä matkalla. Muamo ta tuatto oli mänty jo tuonilmasih, ei ollun vuottajua. Tänä kešänä emmä malttan olla lähtömättä ta kun tulima pihah, meät otti vastah iloni kahen čiäräsen laulu ta ieštuaš lentely. Emmä ollun yksin. Olima tervehtullehet.

Kuvan lähde: Pirjo Schwarz.

Čiäräni oli niise meilä hoš mi piäčkyni, ei vain tervapiäčkyni. Molommissa šanoissa on kaunehešti deminutiivijohin. Č-konsonantti luatiu molommat šanat pehmiekši. Meän kesällisellä piäčkyparilla oli ruškie (punani) kakla ta pilkku očašša ta hyö ylen kaunehešti laulettih, oltih šitein huarapiäčkyjä. Luajittih pešä entisen liävän lavon orrella, onnakko mie ensin kuottelin eštyä pitämällä ovie čäpissä. En halunnun niijen jiävän loukkuh meän poismäntyö. Vain hyö piäštih oven yläpuolella olovašta ravošta. Hyö iloitih ihmisien lähellä ološta, lenneltih, liijeltih korvien ohi ta kerättih čakkua ta muuta itikkyä poikasillah, oltih meän ilona. Ta illalla nautin šänkyššä miun ikkunašta kuulujašta konsertista. Lintu istu puhelinlankalla tai helähytti iltasin ilmoilla kaunehen laulun. Poikaset kašvettih ta joi kurkotettih pešäštä.

Lämpösien kešäpäivien jälkeh tuli šaje. Kolmen päivän jälkeh havaččeuvuin, mintähe piäckyset ei enyä lentele. Huomasin, pešyä ei ollun, oli rikottu, ei näkyn. Arvasin, jotta lintuset šurtih. Šiinäki hyö muissuttau ihmisie. Onnakko kärppä, orava ta mi lie ollun elukka asiella? Mie niise tulin šurulliseksi. Nellän päivän piäštä löysin lattielta nellä poikaista kuollehena.

Kotvasen ajan jälkeh piäčkypari niise ilmešty, lenneltih, ei laulettu enämpi. Käytih lavošša kaččomašša. Alettih keräytyö toisien čiäräsien kera puhelinlankoloilla. Šykyšy oli tulošša, heän oli aika kohta lähtie šuveh päin. Niise i meän. Näkeyvymmäkö ensi kešänä?

Tervačiärän iäni on kirkuva SRIIIIII SRIIIIII SRIIIIII, luvin. Ušon, jotta šiitä čiäräsen nimi. Venyähänki nimi vähä šiihi vipuau, en tiijä. Hyvä, jotta on karjalašša molommat šanat ta meilä armahat.

Lue nämäkin:

Hänen kotišeutu

Hänen kotišeutu

Piäkuva: Paavo Lesonen kirjuttau runoja karjalan kielellä. Niissä tuntuu miehen rakkahuš omah šeutuh, šekä toivo šen tulovaisuoh. Kuva: Paavo Lesosen kuva-arhiiva Kalaštajašta, kirvešmieheštä, rakentajašta ta hyväštä imehniseštä Paavo Lesosešta voipi kertuo äijän....

Musejošša kerrottih Puanajärven hävinnyistä kylistä

Musejošša kerrottih Puanajärven hävinnyistä kylistä

Piäkuva: Näyttelyn kurattorina on Jekaterina Logvinenko. Kuva: Uljana Tikkanen Karjalan tašavallan kanšallisešša musejošša on avattu Puanajärven hävinnyöt kylät -näyttely. Karjalan tašavallan kanšallini musejo valmisti Puanajärven hävinnyöt kylät -näyttelyn yheššä...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.