Suomessa vietetään 25.11.–1.12.2024 karjalan kielen viikkoa. Viikon tarkoituksena on juhlistaa karjalan kielen eläväisyyttä ja monimuotoisuutta ja tehdä sitä näkyväksi monin eri tavoin.
Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, X:ssä, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla. Tämän vuoden teemana on ”karjalakši joka päivä” (vk)/”karjalaksi joga päiviä” (sk)/”karjalakse joga päiviä” (lk). Karjalan kielen viikko päättyy tähän päivään, mutta karjalan kieli elää jatkossakin joka päivä!
#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
Raija Pyöli:
Midä tahton sanuo nuorile karjalan opastujile
Kaiken elaijan olen olluh kuitah kontaktas karjalažuon kel, aktiivizembah jälgimäzet 30 vuottu. Ainos minul kyzytäh: Mittuine duumaičet on karjalan kielen tulii aigu? Viego eläy kieli vai ongo jo surman suus? Vähimyölleh varaittavas tilas olii kieli, sanotah. Ičegi mostu olen kyzellyh eri-igäzil karjalazil mollembil puolil rajua. Vie 1990-luvun algupuolel vahnembat rahvas puaksuh sanottih: Ku vai školas lapsile opastettas, sit hyvä rodies. Nuorembat tahtottih valdivon tugie, stuatussua kielele. Duumaittih, sit ruvetah dengat virduamah, valdivo avvuttau…
Rajas piäliči oli enne äijy yhtesruaduo. Myö rajakarjalazien jälgipolvet matkaimmo kodirandazil Salmih, Suistamol, Suojärvel, taloloin perustoi eččimäh. Karjalua harvah niilöil matkoil saimmo kuulta, enimyölleh vaigu ven’an kieldy. Kielen maltajua specialistua tuli Petroskoilpäi meile avvuttamah. Yhtes luajiimmo opastusmaterialua, kuundelimmo toine toizen maltoloi, midä vai mieleh juohtui.
A nygözes valdivollizes tilandehes voibi sanuo, pidäy omah čottah tulla toimeh. Meil ei školas opasteta karjalua, ga yliopistos da eriluaduzil kursiloil opastuu äijy ahkerua ristikanzua. Ezmäzen kerran olin toven ylbei meijän opastujis nuoris mennyt kezän, konzu olin Lapinlahten Alapitkäl Karjalazis briegulois. Sie oli äijy karjalan opastujua Jovensuuspäi. Minä olin hyväs mieles, gu ellendin: hyö paistah ihan putilleh karjalakse! Yksi pagizi, što on loppenuh jo kai kursat, midä yliopisto tariččou, toine vaste vaigu yhten libo kaksi vuottu on opastunnuh. Erähät oldih ečitty da löytty omat karjalazet juuret, toizil niidy ei olluh ni vouse. A yksikai hyvin opastutah, ku motivacii on kohtalleh.
Tahtozin sanuo kaikile karjalan opastujile: jatkakkua samah tabah, kuunnelkua opastajii, lugekkua kirjalližuttu, mugai kirjuttaminegi rubieu hyvin menemäh. Enne muudu, paiskua toine toizenke ainos konzu vai voitto! Ei ole katastroffu, hos joga virkehes olis midätah hairehtu, niidy roih ainos. Piädielo on oma aktiivižus. Kontaktu toizihgi murdehih kazvau da kehittyy.
Hil’l’akkazin rubien jo ellendämäh, kui menöy karjalan kielen tulien aijan kel. Se on nämmien aktiivizien nuorien käzis! Pidänöy, myö vahnat voimmo olla tuvennu.
Piäkuva: Raija Pyöli
Rita Gustava Pulli, Päivännoušu-Šuomen yliopisson vienankarjalan opaštuja:
Mie heittelin ilmah
kaikki pieneččäiset karjalan šanani
kačoin mitä tulou alahakši
(Heitin ilmaan kaikki pienet rahani -runon mukah, Kun luulet olevasi yksin -kokoelma, Loki-kirjat 2004)
Kuva: Olga Karlova
Päivännoušu-Šuomen yliopisson vienankarjalan peruškurššilla on luajittu erinäköistä oššošlistua.
Mitä pitäy muistua oštua?
*
yksi rukehini leipä
šiemenvoita
tualettipaperie
šampuni ta muila
*
tomattie
salattie
omenua
potakkua
osrarieškua
maituo
lihua
šokoladie
*
kakši okurččua
spagettie
kanua
yksi luukko
yksi limona
*
kapustua
pečen’n’ua
riissuo
mehuo
mujehta
kiššan niepšiempäiset
kakrašliuhkua
čikhernehie
*
Kirjuta šieki oššošlista karjalakši!
Vienankarjalan opaštujat
Kuva on luajittu Canvašša.
Et muissa, mitä pitäy muistua?
Ka kirjuta vesselä “oššošlista”!
Vesselä oššošlista
uuši piä, kumpani teräväh ruatau
2–3 ylimiäräistä čuassuo joka päiväh
päiväsen paistuo
pitempyä päivänvaluo
šemmoni muisti, kumpani malttau aštevaihtelut ta verbilöin taivutukšet
😊
Kirjutuš ta kuva: Johanna Pelling
