Uutiset

Karjalan kielen netälin yllätykšie

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 20.11.2020
Asiasanat: karjalan kieli

Šanelut, luvennot, muasteri-opit, eri tietokilpailut ta testit, elokuvat ta esittelyt. Karjalan kielen netäli mäni kirkkahašti ta ruttoh, huolimatta šiitä, jotta piäošin tilaisukšie piettih online. Toimenpitoloih liityttih eri laitokšet ta järještöt tašavallan eri piirilöistä.

Kynä käteh ta kirjuttamah!

Karjalan kielen netälin piätapahtumana oli karjalankielini šanelu. Šen järještäjinä oltih Karjalaisien, vepšäläsien ta šuomelaisien kieliresurssikeškuš šekä Karelijatele- ta radivoyhtivö. Kaikilla halukkahilla oli mahollisuš tarkaštua omua kielitaituo ta kirjuttua šaneluo karjalan kielen eri murtehilla.

Tekstijä esitettih netälin kuluos’s’a Viestit-Karjala-kanavalla šekä netissä. Ošallistujilla oli mahollisuš tarkaštua omie šaneluja ičen: oikiet tekstit painettih Oma Mua -leheššä šekä VK-sosialiverkon ryhmissä.

Offline šanelu kirjutettih Petroskoin 2. koulun, Kepan Ortjo Stepanovilla nimitetyn koulun, Veškelykšen ta Mäkrien koulujen opaštujat šekä Kalevalan, Piäjärven ta Veškelykšen eläjät. Tverin alovehella šanelu piettih Tolmačču-kylän Stanislav Tarasovilla nimitetyššä kirjaštošša.

– Piäjärven Karjalaisešša pirtissä pitimä šanelun karjalan kielellä. Šiih otti ošua kahekšan henkie. Meistä näytti Turvakko-tarina liijan vaikielta ta myö kirjuttima Tuaton koivu -tekstin. Tärkiempi on ošallistuo. Kakši henkie kirjutti šaneluo online, kirjutti omalla VK-šivulla karjalaini aktivisti ta šanelun vetäjä Anni Vlasova Piäjärveštä.

Šamoin Karjalan kielen netälin Piäjärven koululaiset pelattih kyykkäh.

Uušien tietojen netäli

Tosi arvokkahana lahjana Karjalan kielen netäliksi oltih Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin ruatajien valmistamat luvennot. Niin, kielentutkija Irina Novak kerto karjalaisista, karjalan kielen murtehista ta šiih liittyjistä proplemoista oman kokemukšen kautti:

– Venäjällä karjalaiset eletäh loittona toisistah. Šentäh monet Karjalašša ta Tverin alovehella eläjät karjalaiset ei tiijetä toini toisešta. Iče olen tverinkarjalaini. Kun läksin Petroskoih opaštumah karjalan kieltä, miun heimolaisilla oli tosi ihmellistä, jotta karjalaiset eletäh missänih vielä paičči Tverin alovehta ta šieläki paissah karjalakši. Karjalašša ihmiset niise kummaššeltih, kun šuatih tietyä, jotta olen Tverin alovehelta, Keški-Venäjältä, ta mintäh lienöy tulin opaštumah karjalan kieltä. Šamah aikah monilla tverinkarjalaisilla on heimolaisie Karjalašša.

Tutkimušmatkojen aikana Irina Novak ei ole kuullun Karjalašša karjalaista pakinua pihalla tahi kaupoissa. Piti männä ta kyšyö eläjiltä, ken pakajau karjalakši. Ka Tverin alovehella, missä karjalaisie on vähempi, voit tulla kauppah ta kuulla elävyä pakinua.

Kaikin tiijetäh, jotta karjalan kieleh kuuluu kolme murrehta. Ka ymmärretähkö toini toista niijen kannattajat? Irina Petrovnan mieleštä še riippuu pakinan aihiešta:

– Još pakina koškou luontuo tahi perehšuhtehie ta šiinä käytetäh alkuperäistä šanaštuo, niin pakinakaverit varmašti ymmärretäh toisieh. Ka tverinkarjalaini ei ymmärrä vienankarjalaista, još hiän kertou, esimerkiksi kalaššukšešta, šentäh kun Tverin alovehella kalaššuš ei ole kehitetty. Ka tahto niise on tosi tärkie: još myö tahomma, niin myö ymmärrämmä.

Mitä yhtehistä on kiukuan, taikinan ta samovuaran välillä? Šiih kyšymykšeh vaštasi tutkija Julija Litvin, kumpani tutkiu etnisen istorijan šukupuoliaspektija. Slaavilaisešša ta itämerenšuomelaisešša kulttuurissa ylähänä mainitut esinehet oltih naisien vallan simvoliloina.

– Karjalaisešša pereheššä min’n’alla ei ollun oikeutta käyttyä taikinua ta paistua leipyä kuni hiän ei šynnyttän lašta. Taikinua ei annettu tytöllä prituanieksi. Leivän paistamini kuulu naisien ruatoh, a leikkasi leipyä talon isäntä. Vienankarjalaiset naiset paissettih leipyä joka päivä. Još šitä ei tapahtun, šanottih, jotta “kiukua jäi lešekši”. Näin kiukua liitettih naisen mahah, kerto Julija Litvin. – Karjalašša talon emäntä, miehen muamo vaštasi samovuarašta ta čäijyštä. Još še oikeuš šiirty min’n’alla, še tarkotti šitä, jotta muamakka kieltäyty omašta vallašta.

Tutkijan Aleksandra Rodionovan luvento oli omissettu lyydinkarjalan tutkimukšilla. A Marija Kundozerova kerto kyykkä-pelin kehitykšeštä Karjalašša ta Šuomešša šekä Kiestinkin karjalaisista.

Monipuolini ohjelma

Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin nuoret tietomiehet ehotettih halukkahilla ottua ošua mukavah ta tiijolliseh pelih. Netälin aikana hyö painettih omašša VK-ryhmäššä paikannimitutkimukšeh liittyjie arvautukšie. Ošallistujien piti vaššata, mistä karjalaisešta šanašta šynty eräš paikannimi. On šanottava, jotta še ei ollun helppo.

Karjalan kielen netälin rajoissa VK-sosialiverkon Oma pajo-kuoron ta Kanšallisien kulttuurien keškukšen ryhmissä näytettih kolme lyhyttä elokuvua: “Karjalaiset ruuvvat”, ”Perehjutut” ta “Myö, karjalaiset”. Filmien ohjuajana on Oma pajo -kuoron ohjuaja L’ubov’ Nikitina. Kinojen kuvaukših ošalliššuttih Oma pajo-kuoro, Kesryäjä-folkloriryhmä, Karjala-folkloriryhmä šekä karjalaisien kylien eläjät.

Kanšallisen kirjašton nettišivulla kerrottih laitokšen resurssiloista, kumpaset autetah opaštuo karjalan kieltä. Niijen joukošša on eri vuosien oppikirjojen šähkökokoelma, Karjalan kirjailijien šähkökirjašto, Karelikašähkökatalogi ta karjalankielini kirjallisuš.

Priäžän piirin Elämä-etnokulttuurikeškuš valmisti äijän mukavie tehtävie, arvautukšie, kuva-arvautukšie ta niin ielläh.

KT:n kanšallisen arhiivan ruataja Jekaterina Jevsejeva kerto yhtehisen karjalan kielen luomisen yritykšistä 1930-luvulla.

Petroskoin valtijonyliopisto ta KT:n kulttuurikeškuš valmissettih mukavie tietokilpailuja.

Kanšallisen musejon VK-šivulla kerrottih perintehelliseštä karjalaisešta pruasniekkapuvušta, a Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien kieliresurssikeškuš valmisti videon, kumpani kerto keškiaikasešta naisien puvušta.

Karjalan ta šeuruavan vepšän kielen netälin rajoissa Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien kieliresurssikeškukšen ruatajat järješšettih Terveh, Karjala -kilpailu. Ošallistujien pitäy kuvata video karjalan tahi vepšän kielellä ta kertuo omašta kaupunkista, kyläštä, pos’olkašta tahi paikallisešta nähtävyöštä.

Karjalan kielen netälin järještäjinä ollah Periodika-kuštantamo ta Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö.

Teksti: Irina Zaitseva, Oma Mua 18.11.2020.
Foto: Veškelykšen koulun opaštujat otettih ošua karjalankieliseh šaneluh. Karjalan kielen netälin VK-šivu.

Lue nämäkin:

Viikon 39 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Viikon 39 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Helsingin käräjäoikeudessa on alkanut tällä viikolla poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa arvioidaan sika-influenssa-rokotteen ja narkolepsian syy-yhteyttä seitsemän sairastuneen osalta. Kuluttajien luottamus talouteen saavutti syyskuussa jälleen uuden pohjalukeman,...

Uusi Pieni suomi-karjala sanakirja vapaasti saatavilla

Uusi Pieni suomi-karjala sanakirja vapaasti saatavilla

Karjalan Sivistysseuran pääsivuilla on julkaistu Oppimateriaalit-osiossa uusi Pieni suomi-karjala sanakirja. Sanakirjan ovat laatineet Euroopan kielten päivän 26.9. innoittamana Olga Karlova, Katerina Paalamo ja Natalia Giloeva. Sanakirjassa karjalan eri murteet on...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.