Ven’an Federatsien Konstitutsien uvvistettu tekstu nägi päivänvalgien heinykuus 2020. Se on merkittävy uudine kogo muas, 27 vuottu valdivon piädokumentua ei muuteltu. Karjalan tazavallan Konstitutsieh sežo rodieu muutostu. Parahite täl aijal, vuvven lopuškal Karjalan parluamentah vietäh kohendusehoituksii.
Päivänpoltavii ehoituksii ollah Konstitustien 11. da 12. stat’t’oin kohtat, kus paistah Karjalan tazavallan virrallizis kielis da simvouliekas. Net nostettih suuren hopun Karjalan parluamentah. Ezmäzikse, Karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvosto työndi pakičuksen, ku karjalan kielele annettas toizen valdivollizen kielen stuatussu ven’an kielenke rinnakkai. Mustoitammo lugijoile, ku tämä on jo kolmas stuatusan pyrrähtys: ezmäine oli 1990-luvul, toine – vuvvennu 2016. Nikudamal kerral stuatussua Zakonoinhyväksyndykerähmös ei hyväksytty. Täkse aigua Karjalan
tazavallas on voimas zakon “Karjalan, vepsän da suomen kielen valdivollizes kannatukses”, kudai hyväksyttih vie vuvvennu 2004 da kudai andau mahton käyttiä karjalan kieldy opastuksen, kul’tuuran, tiijon, taijon, joukkoviestimien, yhteskunnan, haldivon da azienhoijon aloil. Kerähmön nevvoston paginanvedäjän Raisa Samodajevan sanoin mugah, valdivollizen stuatusan suandu kuuluu nevvostolazien pluanoih:
– Tämähäi on kaikkien meijän Kerähmölöin ammuine hommu – suaja karjalan kielele virralline stuatussu. Sanozin kohtembi – valdivolline. Kerähmölöin rahvas yksimielizesti ollah vai sen puoles. Meidy opitah kaikkielleh vieldiä toizeh puoleh sanojen sen, ku voimas olii zakon kannatukseh nähte hyvin pädöy da kattau kai kielenkäyttöalat. Yhtelläh valdivolline stuatussu merkiččöy karjalazile enämbän – kielen tunnustamizen da arvos piendän. Jo kolmattu kerdua rubiemmo oppimah puuttuo kielenke parluamentah. Toivommo, ku meidy kannatetah, ga deputuatoinke pidäy vie ruadua.
Juablokku-poliittizen puoluvehen deputuattu Andrei Rogalevič ehoitti erähän kohenduksen Karjalan Konstitutsieh – toine valdivolline flagu trikoloran rinnal. Tämä oli vuottamatoi ehoitus, juuri yksinäine, persounalline. Toizekse flavukse häi ehoittau meile enämbän tutun kui Uhtuon tazavallan flagu – mustu-ruskei ristu vihandal mual, suomelazen taidoilijan Akseli Gallen-Kallelan luodu. Se oli kodvazen virrallizennu riippumattoman Uhtuon tazavallan aigah, vuozinnu 1920-1922.
– Karjalan Tazavallas vobi olla toine valdivolline flagu, mindäh ei. Minä iče olen kui karjalan kielen valdivollizen stuatusan puoles, mugai toizen flavun puoles. Pien “uhtuolazen tazavallan” flaguu čomannu da tyylikkähänny, se merkiččöy karjalazile omua iändy da oigevusvälliä. Sil flavul on oma histourii, myö emmo voi kieldävyö sit. Myö olemmo Karjalan tazavaldu da karjalazien simvoloil maksau olla, muite ga pidäy heittiä iäre se nimi – Karjal – da unohtua kaikses. Karjalazien liitot käytetäh aktiivizesti tädä flaguu omil pidoloil jo ammui, harjavuttih sih, sanou Andrei Rogalevič.
Jällečel tuli viesti, ku “uhtuolastu” flaguu ruvetah tutkimah Karjalas ekstremizman puoles. Ehoitus jo on Karjalan prokuratuuras. Se merkiččöy sidä, ku kerran sidä pannah ekstrimizman merkikse, sit karjalazien liittoloil sežo ei rodei oigevuttu käyttämäh sidä.
Hyväkse uudizekse panemmo sen, ku Karjalan tazavallan nuorižohalličus pidäy internetas avvonastu iäneständiä karjalan kielen valdivollizeh stuatussah da toizeh valdivollizeh flaguh niškoi. Täkse aigua enimät kannatetah kieldy libo flaguu, libo yhty da tostu yhtes. Moizii on läs 70 protsentua. Se merkiččöy, ku Karjalas eläjät nuoret tahtotah omah tazavaldah regionualizii merkilöi.
Yhtes olemmo vägi
Paiči Karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvostuo omat ehoitukset karjalan kielen valdivollizeh stuatussah niškoi työttih vie Viktor Bogdanov, Kerähmön nevvoston eks-paginanvedäi, tundeittu Karjalas virguniekoin opastai, tiedomies da Vkontakte-sotsiuallizen verkon Karjalan kielele – virralline stuatussu -joukon aktivistat.
Uhtuon flagu
Karjalazet ollah rajarahvas. Uhtuon tazavallan flagu hyväksyttih 19. kevätkuudu 1920 Uhtuol – kodvazen olluon riippumattomannu Uhtuon tazavallan piälinnas. Uhtuon tazavaldu kuului Pohjas-Karjalan valdivoh, kunne kuuluttih vie Arhangelin gubernien muut muat, kus elettih karjalazet. Silloi suomelazet meinattih suaja karjalazii Suomen uale. Uhtuon tazavaldu oli olemas vuodessah 1922. Täl aigua karjalazien liitot, kui Karjalan tazavallas, mugai Suomen puolel käytetäh tädä flaguu oman kanzallizen liikkehen merkikse. Mustua, ruskiedu da vihandua värilöi karjalazet pietäh ominnu.
Teksti: Natalja Antonova, Oma Mua 16.12.2020
Foto: Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö on ehoitettu kaksi kohendustu Karjalan Konstitutsieh, kudamat enimytteh kuulutah karjalazih.
