Piäkuva: Jokahini heistä nyt voipi ymmärtyä, lukie, kirjuttua ta paissa karjalakši. Kuva: Uljana Tikkanen
Karjalan kielen vienan murtehen kurššilla oli pietty viimeni oppitunti. Kurššilaisilla oli tehtävä – valmistua esityš ta kertuo, mimmoni rooli karjalan kielellä on elämäššä, pereheššä, harraššukšissa ta ammatissa.
Mie opaššun karjalan kieltä jo kakši vuotta,
šentäh kun tahon lukie ”Kalevalua” ta toisie kirjoja vienakši.
– Nadežda L’apsina
Kieli tulou ihmisien elämäh eri tavoin
Alukši oli mukava šuaha tietyä, mitein karjalan kieli ilmešty kurššilaisien elämäššä.
– Karjalan kieli on miun muamonkieli ta mie tahon paissa tätä ikivanhua kieltä. Kurššin jälkeh mie tahon kešälläki jatkua opaštumista, šentäh kun tahon käyttyä karjalan kieltä jokapäiväseššä elämäššä, šano Anastasija Popova, kumpani käypi karjalan kielen kurššilla kakši vuotta.
– A mie en tietän, jotta karjalan kieltä voipi näin opaštuo kurššilla Petroskoissa. Mie kuulin kerran Veri-ryhmän musiikkie ta še oikein Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa miellytti milma. Rupesin tiijuštamah millä kielellä laulut ollah ta kun tiijuššin, jotta ne ollah karjalakši, miula heti šynty himo opaštuo kieltä ta ymmärtyä mistä hyö lauletah, šelitti Marina Strel’tsova, kumpani vuuvven opaštuu karjalan kieltä.
Eri polkuja myöten ihmiset piäššäh karjalan kielen opaššukšeh ta jokahisella on oma šyy, mintäh hyö käyväh kurššilla. Toiset tarvitah šitä ruatuo varoin, toiset opaššutah omua kehityštä varoin.
– Opaššun karjalua ruatuo, omie matkoja ta kulttuurikehityštä varoin. Mie ruan oppahana Karjalašša vuuvvešta 2017 ta ruatuas’s’a mie ymmärrin, jotta karjalan kieltä pitäy opaštuo välttämättömäšti. Myö niämmä šitä paikannimilöissä ta erilaisien laitokšien nimilöissä ta himottais ymmärtyä, mitä ne merkitäh. Šen lisäkši milma aina kyšytäh šanomah mitänih karjalakši ta nyt “Terveh!” ta “Passipo!” šanojen lisäkši voin muutaki šanuo. Šen lisäkši kielen opaštumini hyvin kehittäy älyö ta muistie, kerto Jelena Otstavnaja. Hiän vuuvven opaštuu karjalua.
– Mie opaššun karjalan kieltä jo kakši vuotta, šentäh kun tahon lukie “Kalevalua” ta toisie kirjoja vienakši. Joka vuosi mie käyn Haukkašuarella kešäkouluh ta vietän šielä käsityökurššija. Šielä eläy paikallisie ihmisie, kumpaset paissah karjalakši, ka heijän pakinatapa eruou. On mukava ymmärtyä heitä ta himottais vaššata heilä šamoin karjalakši, šano Nadežda L’apsina.
Karjala innoššuttau taitoruatoh
Konferenššin aikana šelveni, jotta monet ihmiset käytetäh kieltä harraššukšissa ta luovašša ruavoš ša. Kakši ihmistä piiruštau ta hyö koroššettih, jotta mitä šyvemmin hyö tiijetäh kieltä, šitä enemmän intuo piiruštamah noušou.
– Lapšuošta šuaten mie tykkyän piiruštua Paint-ohjelmalla tietokonehešša. Ta konša rupesin opaštumah karjalan kieltä, ni šynty ajatuš piiruštua onnittelukortti ta panna šiih kirjutuš karjalakši. Šiitä mie rupesin piiruštamah, esimerkiksi šuon, šienen, hillon ta mečän kuvie ta lisäsin kuvah šanan karjalakši. Yhen kuvan mie panin T-paitah. Miun tuttavat nähtih še ta kyšyttih valmistua heiläki šamanmoisie T-paitoja. Nyt miula on pieni kokomuš – muutoma kymmenen paitua erilaisien kuvien ta karjalankielisien šanojen kera, šano Marina Strel’tsova.
Il’l’a Padčin rupesi opaštumah karjalan kieltä Karjalan Rahvahan Liiton vetämän Onko helppo šanuo? -projektin aikana ta šiitä jatko Karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien kieliresurssikeškukšen kielikurššilla.
– Mieki olen piiruštaja ta mie valmissin kuvie Karjalan kielen ta kulttuurin kurššien työvihkoja varoin. Kuvissa piti näyttyä teemoja: ihmini ta luonto, šiä ta šiäneinuššuš, kyly karjalaisien elämäššä, lapši ta pereh, tervehyš ta toisie. Kuvien valmistamisen aikana mie tiijuššin äijän mukavie tietoja ta legendoja karjalaisista uškomukšista ta perintehistä, šano Il’l’a Padčin.
Vanhemman ryhmän opaštujat voitih valita teemakši kertomuš pereheštä ta šuvušta. Mukavie tietoja omien ämmöjen ta ukkojen elämäštä, heijän kotikylistä kerrottih Anastasija Kartašova ta Valentina Toivonen.
Anastasijan tuatto oli Ontajärven kyläštä šyntysin ta Načči kuuli karjalua šielä lapšena, a Valentina Toivonen kerto Sontalen kyläštä ta omašta šuvušta.
Joka opaštuja käytti karjalan kieltä esitykšeššä, monien esitykšet oltih vain karjalan kielellä. Omilla esitykšillä opaštujat näytettih, kuin monipuolini käyttö kielellä on ta innoššuttih toini toista opaštumah kieltä iellähki, näytettih kuin heilä on tärkie kielen opaštumini ta kulttuurin tutkimini.
Konferenššin lisäkši opaštujat ošallissuttih vispipuuron keittämisen muasteri-oppih, kumpasen vietti Vienan Karjalan kulttuurin tietäjä ta kurššien ošallistuja Julija Filippova. Koko resepti ta emännän omie šaloja oli kerrottu opaštujilla karjalakši. A kun vispipuuro oli valmis, kaikin yheššä šyötih šitä horšma-čäijyn kera.
Kešällä monet opaštujat tahotah opaštuo omin voimin karjalan kieltä ta šyyškuušša hyö ruvetah vuottamah opaššukšen jatkamista.
Teksti: Uljana Tikkanen, Oma Mua 5.6.2024