Artikkelit

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 27.11.2020

#karjalankielielay #karjalansivistysseura #karjalankielenpäivä #uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta. Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 23.–29.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Mi miula on karjalan kieli?
Aino Melentjeva (Amman, Jordan)

Miun karjalan kieli on karjalaiset juuret, lapšuuteni onnelliset vuuvvet karjalaisešša pereheššä ta kokonaini miun elämä.

Mieleššäni vieriy muisselmie…

Talvisena pakkasena päivänä lähemmä ukkoni kera vejellä, lammilla. Ukko ašettau čunah šuuren vesikorvon. Issuttau miut šen piällä, lähemmä matkah avannolla… Lumi narisou ukkoni jalkojen alla.

Ilta. Ukko lähtöy šinččih, kaivau korvošta jiätynyttä puolua, tuou perttih. Lisyäy šokerie ta panou aštien hellalla. Antau miula puisen lusikan, mie šyön šärpämällä kuumua puolua ta kuuntelen ukon kertomukšie. Šamalla kačon hänen käsie, kuin ne hil’l’akkaiseh liikutah kalaverkkuo kutomašša. Käpy käypi verkon šilmien välissä.

Ämmö taluttau lampahan liäväštä. Istuutuu kiukuan viereh lattiella, ottau keriččimet käteh – pitäy leikata villat. Šiitä hiän näyttäy miula, mitein pitäy kartata. Miula oli omat kartat…

Kuin 16-vuotisena šai paššin, šiih kirjutettih kanšallisuuš. Ajattelin tällä tavalla: olen kašvan karjalaisešša kyläššä, karjalaisešša pereheššä, tunnen tavat, ošuan kieltä. Olen karjalaini.

Myöhemmin aikuhisena ihmisenä smietin, jotta kieli vaikuttau elämänkaččomukših. Kaikičči šain kuulla: “Ihmisen on tärkie tietyä omat juuret” – tämä antau ymmärrykšen, ken ta mi šie olet. Oma karjalaisuuven tuntomini aina on auttan milma, varšinki vaikeissa elämäni vaiheissa.

Nykyjäh käytän omua kieltä uutisie šeuruamašša internetissä tiältä loittosešta Jortanon muašta.

“Tahton kaččuo mul’tfil’moi karjalakse”
Iivo Kähäri

27. kylmykuudu Suomes pietäh karjalan kielen päiviä. Olen hätken duumainnuh, kenenke olis parem luadie pagizuttelu sen kunnivokse. Ga tiettäväine lapsenke, kudai maltau karjalakse! Kyzyin Maria Kuisminal, tulisgo hänen 7-vuodine Iivo-poigu paginale. Sanakse, tämä on enzimäine pagizuttelu lapsenke, da häi iče kirjutti vastavukset karjalakse minun työttylöih kyzymyksih. (Hiloin Natoi)

Natoi: Iivo, terveh! Midä kuuluu?
Iivo: Hyvie
Natoi: Nygöi on sygyzy. Suvaičetgo sidä? Mi on sinun armas vuvvenaigu?
Iivo: Suvaičen. Minun armas vuuvenaigu on kezä. Ku on lämmindy da voi mennä rannale uiduamah.
Natoi: Kuibo školas dielot mennäh?
Iivo: Huonoi, ku minä lyön da tuskevun, ga minä harjoittelen sidä, et en tuskevu da en lyö. Lugeminen, matemuotiekku, kuvataido, suomen kieli, ympäristöoppi, elämänkaččomustiedo, kaikis niilöis on mennyh hyvi.
Natoi: Ongo teijän kluassu suuri vai pieni? Äijygo hengie sit on?
Iivo: Vikse kesgikogoinen. Meijjän luokas on 12 lastu.
Natoi: Tiijän, gu sinä opastut ven’an kieleh. Tahtozitgo školas opastuo sežo karjalan kieleh?
Iivo: Tahton.
Natoi: Sinä maltat paista karjalakse hyvin. Maltatgo kirjuttuagi karjalakse?
Iivo: Maltan. Minä iče kirjoitin nämä tiedokonehel.
Natoi: Midä suvaičet ruadua joudoaijal?
Iivo: Suvaičen kaččuo videoloi da kizata.
Natoi: Mittumua mul’tfil’mua tahtozit kaččuo karjalakse, olis sih mahtuo?
Iivo: Animation vs Minecraft, Fluugalaiset, Ryhmä Hau, Maša ja kondii.
Natoi: Ongo sinul mostu karjalastu dovariššua, kudamienke pagizet karjalakse?
Iivo: Miitrein da Ikaron ge olen paissuh. Ga muamange pagizen karjalakse.
Natoi: Ongo sinul kodielättii? Tahtozitgo ottua ičelles kažin libo koiran?
Iivo: Ei. Tahton koiran, ku sidä voi silittie da rapsuttuo.
Natoi: Täl nedälil pietäh karjalan kielen päiviä. Midä sinä tiijät sih näh?
Iivo: En nimidä.

Natoi: Konzu kyzyin sinul, mittumah kyzymykseh tahtozit suaja vastavuksen, sanoit nenga: ”Tahton tiedie midäbö mehiläzet ruatah”. Olen eččinyh sinuh niškoi vähäzen tieduo mehiläzih näh. Net ezimerkikse lennetäh kukkazih da luajitah niilöile tärgiedy pölytysty sego kerätäh pezäh metty.

Foto: Maria Kuismin. Iivo Kähäri iče kirjottau tiedokonehel.

Lue nämäkin:

Karjalaiset  Ruočin mualla

Karjalaiset Ruočin mualla

Päivännoušu-Šuomen yliopistošša on pietty kiännöšseminari, missä opaštujat kuin šuatih tietoja kiäntämisen teorijašta ta praktikašta, niin ni kuoteltih kiäntyä iče. Yhtenä tehtävänä heilä oli valmistua pakauttelu šuomekši ta kiäntyä še karjalakši. Pakauteltavien...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.