Artikkelit

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Hiloin Natoi
Julkaistu: 27.11.2020

#karjalankielielay #karjalansivistysseura #karjalankielenpäivä #uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta.  Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 23.–29.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

“Karjalan kieli on kuulun miun eländäh synnynnästä suaten”
Katerina Paalamo

Katerina Paalamo on niilöi Suomen karjalazii, kudamil karjalan kieli da karjalaine kul’tuuru ollah kuuluttu elokseh ainos. Ližäkse häi on vie suvikarjalan parahii azientundijoi. Katerinan juuret ollah Suojärvel. Pagizemmo hänenke karjalan kielen dieloloi Suomes, hänen omii ruadoloi sego kudamidä muudugi.

Sinä olet niilöi Suomen karjalazii, kuduat hyvin maltetah karjalakse. Kusbo da kui olet opastunnuh kieleh?

Mie olen opastun karjalah jo ihan pikkarazena ollessa koissa. Karjala on miun toine muamonkieli suomen lizäksi. Miun tuaton sugu on sodien aigah Suojärveldä tulluzie evakkoloi. Konza olin lapsi, meidä oli suuri pereh da meijän kera eli i vanhembie rodn’ie. Hyö ainos paistih karjalaksi, vain karjalaksi. Vielä suuri vuitti kyläläzistägi oli karjalankielizie. Ni yhtä kerdua en kuullun, jotta tuatto da buabo oldais paistu suomeksi. Hyö paistih omah kieleh laukoissa da ihan joga kohassa. Se oli heijän muamonkieli. Tundemattomilla ongi ollun jygie ellendiä sidä, jotta kaikki karjalazet ei nikonza vaihettu omua kieldä suomeh, ga ei heilä ollun karjalankielizessä ymbärissössä sih nimimmoista syydä. Muga i mie opassuin karjalan kieleh. Siidä opassuin eri kielih yliopissossa. Kielitiedäjänä kačot karjalan kieldä da sen kieliopillizie kategorieloi yhteh luaduh kuin toiziengi kielien.

Midä tiettih da sanottih karjalan kieleh näh Suomes silloi, konzu sinä olit lapsi? Midäbo lapsennu olles iče duumaičit karjalan kieleh näh?

Suomessa silloin karjalan kielestä ei äijiä tiijetty eigö ni paistu. Evakot oldih jo kodvan eletty suomenkielizien kessessä, da meidä tahottih pidiä – muga kuin pahaksi mieleksi nygöingi toičči vielä tahotah pidiä – suomelazina libo täyvelleh suomelaistunuzina karjalazina. Niissä kohissa, kumbazissa oli äijä karjalaista eläjiä, karjalan kieli oli jogapäiväzessä käytössä perehen da kyläläzien kessen. Iče myö tiijimmä da lähillä eläjät suomelazet tiijettih, jotta meilä on ihan oma kieli.

Miula karjalan kieli oli jo lapsena armas kieli. Silloin huomain, jotta alalleh on konza kenen vanhan karjalazen muahpanenda da kielenpagizijat vähetäh. Sentäh piätin jo silloin ruveta elvyttämäh kieldä, ga lapsena tiettäväne oli jygie ruadua sen puolesta midägi. Rubein jo lapsena lugemah karjalan kieldä da Karjalua koskijoi kniigoi. Otin niidä laihinah bibliotiekasta. Toičči muheloitan da hyvä mielestä tulou, konza duumaičen sidä, kuin issuimma buabon kera vassakkah da mollemmat luvimma miun tuoduloi kniigoi. Moine oli himo karjalazilla suaha iččie koskijua tieduo, tyttözellä da vanhalla buabolla.

Ollahgo sinun perehes musteltu, mi oli enzimäine sana, kudaman sanoit karjalakse?

Enzimäistä sanua en tiijä, ga karjalan kieli on kuulun miun eländäh ihan synnynnästä suaten. Hos jo lapsena tiijin sen, jotta karjalan kielen pagizijat vähetäh da kieli rubieu häviemäh, karjala oli miula i ilon da sanakizoin kieli. Kaikelleh luajimma sanoi da käytimmä kieldä oman murdehen mugah. Ei jo lapset voija ottua moista suurda takkua kannettavaksi kielen kavotannasta muga kuin aiguhizet, hos huoli on heilägi. Kirjuttamah karjalaksi opassuin lapsena iččenäzesti niijen kniigoin avulla, midä silloin oli. Aiguhizena olen löydän omie vanhoi piirussuksie, kumbazien reunoih olen kirjuttan karjalankielistä kirjutusta.

Pyzyygo karjalažus iellehgi teijän perehes lujannu? Kuibo se on muuttunuh aijan aloh?

Miun lapsuossa oman perehen karjalazus oli ennen muuda buabon starinoi Suojärvellä elännästä. Hänellä oli aigua istuo pertissä da starinoija. Buabon karjalazus oli moista vanhua kaunista buaboloin suojärveläzyttä da karjalazutta, da elimmä hänen starinoin kautti kuin ičestäh lujah suojärveläzinä.

Yhelläh meijän karjalazus oli i jogapäiväistä, ihan tavallista eländiä, ristikanzana olendua tässä muailmassa, ga karjalazena. Nygöin tämä puoli tiettäväne on luonnollizeh tabah jiänyn elämäh lujembana. Karjalan kieli on miun ruadoloingi kautti nägyjä oza perehen eländiä. Karjalazus on vuozien aloh muuttun niingi, jotta lapsusaijan mielenkiindo da suvaičus karjalan kieleh on miun opassuksen da ruadoloin kautti levennyn oman suvun murdehesta koskemah ihan kogo karjalankielistä alovehta, sen kaikkie kaunehie murdehie.

Tiijän, gu sinä olet olluh luadimas kaikenjyttymiä karjalankielisty materjualua lapsih niškoi. Mibo on jälgimäzii julgavoloi?

Olen luadin sarjakuvataiduolija Sanna Hukkazen kera kaikenigäzillä pädijän kuvasanakniigan, kumbazessa on nygyaigaista sanastuo. Suuri abu siidä tulou suvikarjalaksi pagizijoilla perehillä, kumbazilla ei täh suaten vielä ole ollun abuneuvuo lapsien kera pagizendah, ga sen Karjalan Sivissysseura terväh julguau kaikkien murdehien pagizijoin avuksi da iloksi kaikilla karjalan murdehilla.

Olet parahii suvikarjalan azientundijoi. Mibo paginluaduloi suvikarjala on verraten livvin- da vienankarjalah?

Täh vois luadie hos kuin pitän vastauksen! Suvikarjala on vienan- da livvinkarjalan välissä olija murrehaloveh, da se on vienankarjalan lizäksi toine varzinaiskarjalan murdehista. Vienan- da livvinkarjalan välissä olijana murdehena suvikarjalalla on yhtehizie piirdehie mollembien kera. Nägyjä vienan- da suvikarjalan murdehie yhistäjä piirreh tiettäväne on sananloppune a/ä, kumbane livvinkarjalassa on muuttun erähissä tapahuksissa u:ksi da y:ksi. Nägyjä yhtehine piirreh suvikarjalalla da livvinkarjalalla on ezimerkiksi niijen heliet konsonantat g, d, b, z da ž, kumbazie vienankarjalan sistiemassa ei ole.

Suvikarjalan vanha aloveh on 1900-luvun algupuolella ollun suuri. Alovehellista vaihteluo sillä on ollun da vielägi on äijä, hos kaikki pagizijat ei tiettäväne enämbiä eletä omien alamurdehien vanhoilla alovehilla. Vanhalla murrehkartalla pohjazessa olijat murdehet ollah erähien piirdehien da sanasson puolesta lähembänä vienankarjalua da suvessa olijat murdehet lähembänä livvinkarjalan murdehie. Erikseh on vielä varzinaiskarjalan suvimurdehih kuuluja tverinkarjala, kumbaista paissah Syväin-Ven’alla da kumbane ei ole jälgimäzien vuozisadoin aigah ottan ozua tiälä paistavien karjalan murdehien kehitykseh.

Olet kiändänyh tekstoi suomespäi suvikarjalakse. Mi on kebjiembi da mi jygiebi sit ruavos?

Kebiembi kiännösruavossa on se, kuin oma paginaluadu, muamonkielizen pagizijan tiedo luonnollizesta kielestä da se opassus kiändämizeh da kielih, min olen suanun, ollah abuna. Jogahine kiändäjä tämän tiedäy: kiändämine kielestä toizeh nikonza ei ole kebie ruado. Yhessä virkkehessägi jo voi olla hos midä, da kiändäjällä ainos pidäy tarkkah duumaija omie piätöksie. Konza kiännät moizella kirjakielellä, kumbane on vielä nuori da kumbazen kehitändä on vasta allussa, duumaija pidäy lizäksi i kirjakieleh pädijie piätöksie. Aigua piätöksien luajindah tavan mugah on vain vähä. Lyhyössä aijassa siidä opit vallita eri variantoista kiännökseh pädijät.

Nygöi Päivännouzu-Suomen yliopistos menöy vienankarjalan luvendokursu, kudamua pidäy Ol’ga Karlova. Konzubo algau suvikarjalan kursu? Sinä piet sidä. Sanele omassah kursah näh.

Hyvä on, kuin Päivännouzu-Suomen yliopisto on ottan opassusohjelmah i suvikarjalan. Sillä on suuri merkičys tällä murdehella da murdehien tazaverdazuolla. Nyt voijah negi suaha opassusta omah murdeheh, kumbazilla juuret ollah suvikarjalan alovehella.

Suvikarjalan kurssa pietäh kevätopassundakauvella. Opastujat ollah nuoret, da hyö eletäh tässä aijassa. Sentäh opassan heidä nygyaigazeh kieleh. Se auttau i pidämäh kieldä elävänä. Opassan vain karjalaksi. Muga suahah opastujatgi kuulla kieldä, kumbaista nygöin et nikussa muiten äijiä kuule. Suomenkielizet opastujat ylen hyvin ellennetäh karjalankielistä paginua.

Karjalan kieli Suomes enne da nygöi – midä olis sih näh sinul sanottavua?

Konza olin ihan pieni lapsi, karjalan kieli eli vielä lujana sielä, kussa oli äijä pagizijua. Siidä olen nähnyn sengi, kuin kieli anikko ei hävinnyn. Nyt tiettäväne äijän on jo tapahtun, a vielä olis i ruattavua. Karjalan kieli eläy lujana somessa, a se ei vielä liziä karjalankielizien lapsien miäriä. Tovelline ruado olis siirdiä kieldä heilä, paissa kieli eläväksi.

Ennen karjalan kielen aziet Suomessa enimyölleh oldih eri ammattialoin ristikanzoin da muijen himoruadajien käzissä. Hyö tiettäväne luajittih äijän hyviä, a nygöin aiga on jo toine. Meilä on innokkahie nygyaigazen opassuksen suanuzie kielen ammattilazie, kumbazet parahiten tiijetäh, kuin pidäy kieldä elvyttiä da midä pidäis sidä varoin luadie. Täh valdivolla vain pidäis tulla abuh da andua alalline rahotus ammattilazien käzissä olijah kielen elvytändäh. Se on i valdivon vellallizus: pidiä huolda niistä kielistä, kumbazet ollah ammuzista aijoista suaten oldu sen alovehella. Yhelläh kieldä elvyttämäh tarvitah kaikkie karjalan kielen pagizijoi.

Jogahizel pagizuteltaval kyzyn: Mittuman kyzymyksen iče andazit da kuibo vastuazit sih? Sinä olet luadinuh kyzymyksen  “Kuinba karjalankielizet voidais opastuo ellendämäh toine toista?” da vastannuh sih nenga:

Olen tipičnoi evakkoloin jälgeläne, kaikessa pozitiivizet puolet nägijä ristikanza, da en tahtois puuttuo nimih negatiivizeh. Yhelläh karjalazilla on eriluaduzie nägemyksie kielestä. Midä enämbi hyö opassutah kogo omah kieleh da kaikkih sen murdehih, suahah omua kieldä koskijua nygyaigaista tieduo da mahollizuksie tuttavustuo toizien murdehien pagizijoih, sidä vähembi hyö eletäh vain oman vihjavusjoukon mielien varassa. Ozaksi nuorembie karjalazie kaččuossa voit sanuo, jotta karjalan kielen tulija aiga yhtehizen ellennyksen puolesta näyttäy hyväldä.

Foto: Katerina Paalamon arkisto. “Elän sillä alovehella, kumbazelda karjalazet lähtiettih Tverih” 

 

 

 

 

 

 

Lue nämäkin:

Karjalaiset  Ruočin mualla

Karjalaiset Ruočin mualla

Päivännoušu-Šuomen yliopistošša on pietty kiännöšseminari, missä opaštujat kuin šuatih tietoja kiäntämisen teorijašta ta praktikašta, niin ni kuoteltih kiäntyä iče. Yhtenä tehtävänä heilä oli valmistua pakauttelu šuomekši ta kiäntyä še karjalakši. Pakauteltavien...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.