Artikkelit

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 27.11.2020

#karjalankielielay #karjalansivistysseura #karjalankielenpäivä #uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta.  Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 23.–29.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Korolevnan (kudai on šotlandienpaimoikoiru), Abuniekan (neče on šetlandienpaimoikoiru) da Pläkyčyn (se on meččyvillukoiru) elokseh näh sanellah Facebookas sivul Koirien elostu – koirien elämää, https://www.facebook.com/koirienelostu.

Karjalan kielen päivänny koirat haukutah karjalakse – da jogahine omah luaduh!

Se haukkuu parembazeh luaduh, kudai haukkuu jälgimäzenny
Natalia Giloeva
, Olga Karlova, Katerina Paalamo ja Helka Riionheimo

Erähäššy piän ižändy myösgi oli kävelyksel koirienke. Kuspäiliennöy loittuo kuului vierahan koiran haukundua, da se viritti koirat paginah haukunduluaduh näh.

Korolevnu: Minä olen ylähästy roduu da haukun čomembazeh loitokse kuulujah iäniluaduh.

Abuniekka: Mie olen pikkarane koira, ga yhelläh haukun niin, jotta kaikin kuullah!

Pläkyččy: Mie en ole pieni, en ni šuuri, olen keškikašvoni villakoira, ka šuatan mieki ylen lujah haukkuo.

Korolevnu: Minä olen tämän joukkovehen johtai da minun velvolližus on haukkuo sit, konzu mitah tovelline varattavu dielo roih.

Abuniekka: Mie olen paimenkoira da miegi haukun ainos siidä, konza midä varattavua tulou vastah!

Pläkyččy: Ka juštihhan näin mieki ruan! Vain konša tovemmaštah mitänih oikein varattavua spuutiutuu.

Korolevnu: Höblöit! Työ molletit haukutto joga kerdua, konzu vai vähäzel tuulistah da mitah lehtyt lennähtäh puuspäi alah!

Abuniekka: Ga miehän haukun äijiä čomembah luaduh kuin työ!

Pläkyččy: No nyt kačo tarot, šentäh kun miun haukuntaluatu on kaikista kaunehin!

Korolevnu: A voi voi teidy! Etto työ tiijä putillizeh haukundah näh nimidä! Myöhäi ylähäzet paimoikoirat maltammo haukkuo kaikkii parembazeh luaduh!

Ižändy kuundeli nečidä tyhjiä paginua da sanoldi: Työ kaikin haukutto yhtenjyttymäh kovah luaduh da toiči sudregi. Nikonzu enämbiä älgiä riijelkiä omien haukunduluaduloin täh! Nygöi olgua vaikkani, muite ei ižändy kuule ni omii ajatuksii.

Erähäššy piän – eräänä päivänä / Kuspäinliennöy – jostakin / Loittuo – kaukaa / Pagin – puhe / Čoma – kaunis / Johtai – johtaja / Konzu – kun, jolloin / Varattavu – vaarallinen / Dielo – asia / Tovemmaštah – todella, oikeasti, tosiaan / Spuutiutuo – ilmaantua / Höblöi – hölmö / Äijiä – paljon / taruo – puhua joutavia / Putilline – kunnollinen / Nimidä – mitään / Maltua – osata / Neče – tämä / Yhtenjyttymäh luaduh – samaan tapaan / Toiči – joskus / Sudre – turhaan / Nygöi – nyt / Vaikkani – hiljaa

Foto: Helka Riionheimo. Karjalan kielen päivänny koirat haukutah karjalakse – da jogahine omah luaduh!

 

 

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.