Artikkelit

Polku mäntymetsässä, maassa on lehtiä

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 22.11.2021

#karjalankielielay
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta.  Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Miun šykšyni meččäni
Tiina Kojonen-Kyllönen

Ušva meččäh hiipiy,
kallivolla noušou
šammalta šepyämäh.

Ušva meččäh hiipiy,
šuolla laškeutuu
karpaluo maistamah.

Ušva meččäh hiipiy,
valkieksi šuau muan.

Mie niise meččäh hiivin.
Myöhä noušou päiväni
ta pimie on meččäni.

A niän jotta puissa
lehet ylen romottau:
huapa, koivu keltani,
a ruškie on vuahteri.

Mie tuaš meččäh hiivin,
matkuan ta taivallan.
Varahin laškeutuu päiväni.

Ka tiijän mie:
šykyšy kultani
miun mečäššäni on.

Kartohkankaivanda
Erkki Mantsinen

Enne meidä oli suuri pereh, da moine oli kartohkumuagi, joga kezä.

Siemenkartohkat tuatto nosti kuopas ainos maijanna, tiijä sit mikse. Häi valličči siemenekse tulijat, syödävät perehel dai huonot da pikkarazet počil. Peldoh pandih lannoittehekse hevon kompostoiduo höštettä, što kartohkah ei tulis rubie.

Keviäl idännyöt kartohkat istutettih vagoloih da sit kezäl mullattih kerda libo kaksi, vie myö brihačut kiškoimmo ohtoit iäres.

Sygyzyl tuatto niitti vikattehel varret, da myö brihačut haravoimmo net pellon laidah. Sen jälles vanhemmat vellet avattih vavot koukkuhangoloil leviälleh, myö brihačut jälles keräimmö kartohkat virššilöih da kuavoimmo puuhizih kartohkuloudazih. Jällespäi illal loudazet viedih da kuattih tarkkazeh kuoppah, mi oli ielpäi kabrastettu da tuuletettu.

Kartohkankaivandapäivy ugodi melgi ainos miun roindupäiväkse. Toven miun mieldy pahoitti, ku pidi ruadua vie roindupäivännägi. Muamoi urosti minuu da sanoi, eihäi sinä piän huolinnu männä kouluh, olibo luba libo ei!

A tänäpäin perehis ei syyvä muga äijiä kartohkua, pidää olla ranskalastu, suolalastuu, sipsii da vie midä.

Nygöi rištittyzet paistah syömizien hävikis. Meilgi oli mostu: syömizet hävittih stolas, midä vai muamo kandoi. Sentäh muamo toičči sanoigi, što ”a ei la sua suittua, ei täyttiä”!

Syksyisiä puun lehtiä, vierellä joki

Foto: Pixabay

Suvaičen da vihuan sygyzyy 
Teijo Kuvaja

Algusygyzy on minul parahin vuvvenaigu. Ei ole liijan räkki. Kalat puututah ustih. Mečäs on marjua da siendy. Čakat vähetäh, tottu niilöin sijah tullah hirvikärbäzet. Algai kuldusygyzy čomendau maizeman. Mečän duuhut lujetah. Sit minul on hyvä olla.

Myöhembä  tulou vihmua, röččiä da lundu, ga se sulau ravieh iäreh. Se on minul jygiettävy aigu. Seluadiu abien mielen.  Mustan vie aijan, konzu sygyzyl lumi katoi muan da se sežo pyzyigi. Pikkarazinnu piäzimmö hiihtämäh da čuruamah. Tuki valgei, maizemat čomettih.

Vuvvenaijat
Eila Markkinen

Duumaičen, mi vuvvenaigu on minule kaikis mielehine, midä minä suvaičen. Šmietin, ongo kevät keziä parembi libo talvi sygyzyy rakkahembi. Mi on kaikis paras, en jo sua sanuo. Jogahine vuvvenaigu minuu miellyttäy. Keviäl luondo havaččuu talviunes, uuzi elos algau. Kezäl päivypasto da vihmusiät uuttu elostu syötetäh. Sygyzyl on kai valmehekse suadu, syöndystola talvekse katettu. On aigu luonnon viertä muate lumikattien alle.

Nämmii kaikkii vuvvenaigoi suvaičen. Niilöin čomevuttu i luonnon monipuolistu ozutelmua rakkahal ihailoičen. Nygöigi sygyzyl kaččelin, kui tuuli koppai tansih kaikkii puuloin lehtii. Vot mittumat čomat oldih tansuiččijoil sovat. Sain nähtä ruskiedu, keldastu i kuldastu pluat´t´ua, kaikenmostu värikomevuttu. “Vot olen pruazniekkutansilois”, duumaičin, konzu tansijoi kaččelin.

Lue nämäkin:

Emäntä koissa – ta šeinät voissa

Emäntä koissa – ta šeinät voissa

Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima, ta ihmiset šielä eletäh toisenmoiset, mitä kaupunkiloissa. Hyö ollah vierahanvaraset ta avomieliset, a konša pakajat heijän kera, nin šiun šielu puitto lepyäy. Juštih šemmosena ihmisenä on...

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Kaksikymmenyheksävuodehine, Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt syvyskuus algajen hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas tiijonkandazes biznesškolas “Skolkovo”. Kui häi sinne puutui, midä ruadau da kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.