Artikkelit

Neljään osaan jaettu pallokuvio ja osissa on vuodenaikojen merkkejä

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 22.11.2021

#karjalankielielay
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta.  Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Šykyšy
Kerttu Nurmela

Šykyšy on kumma vuuvvenaika. Ennenkuin še šuistuu pois talven ieštä, še šuoriutuu pruasniekkavuatteih. Koivut, huavat, kaikki lehtipuut ta penšahat romotetah ruškien, keltasen ta oranššin värilöissä. Mussikan ta juopukan lehet muututah monivärisiksi. Šuot näytetäh kirjavilta mattoloilta.

Tämän kaunehuon kešeltä muuttujalinnut lennetäh šuveh, kontiet kömmitäh peših uinuomah, skokunat ta kiärmehet painutah talvihorrokseh. Hyö tiijetäh, jotta ruttoh tullah vilut tuulišiät. Myršky rašuuttau puijen lehet irti ta heittelöy ne ristih rastih. Konša šiä viilenöy, tulou pakkani ta jiävyttäy ojaset, jovet ta järvet. Taivahalta tupruttau lunta ta kotvasen ajan piästä mua, puut ta penšahat ollah šuanun valkiet lumivuattiet. Talvi on tullun. Hyväšti šykyšy – näkeyvymmä vuuvven piäštä!

Päivännouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan peruskurssan opastujat kirjutettih karjalan kielen nedälin kirjutuksie kurssan algupuolella.

Keviällä päivä paistau, on lämmin siä da koivun lehet ollah hiirenkorvalla. Lapsien kera myö kizuamma pihalla. Toičči mänemmä meččäh kaččelemah linduloi da kukkie.

Sygyzyllä on vilu siä. Ulgona tuulou da vihmuu, a kodi on lämmin. Mie issun koissa, juon čuajuo da kaččelen, kuin ilda pimenöy.

Kevät

Keviällä luondo havaččuu. Päiväne paistau da siä on pouda. Keviällä voi kačella muuttolinduloi.

Kezä

Kezällä siä on tuagieh lämmin da hyvä. Mie suvaičen keziä ylen äijällä. Kezällä mie kylven kezoida Saimuassa.

Sygyzy

Sygyzyllä siä on tuagieh pimie da ”paha” – vihmuu da tuulou. Sygyzyllä keriän ezimerkiksi siendä da gribua.

Talvi

Talvella siä on vilu. Lunda panou da pakkane voi olla kova. Talvella mie hiihän da suomin lunda. Toičči mie kylven kezoida talvellagi.

Hannu Turunen

Vuvvenaigoi verduan omas mieles ainos čuassuloih. Talvikuut ollah čuasut kymmene-yksitostu kolmeh, kevät nelläs viijenden čuasun loppuh, kezä čuasut kuuzi kaheksanden loppuh da sygyzy čuassut yheksä da kymmene.  Enimyölleh suvaičen kevätty da keziä. Kezän aigah elos on kaikkeh luaduh bohattu, luondo on čomimbilleh da mieli on kebjei. Nuorennu brihannu luvin kniigan, kudaman  nimekse kirjuttai oli pannuh ”Mies elää vain kesällä”.  Nengoine duumavo pädöy sežo minulegi. Kezän lopul da sygyzyl suvaičen kerätä muarjua da siendy-gribua, ga se on enämbi talveh niškoi ruadamistu. Kezäl on enämbi välliä aigua ruadua midätahto.

Čupukat
Jaana Petsalo

Joga vuvvenaigua suaičen pastua čupukkua. Täs minun reseptu:

Ainehet:

2 jäiččiä
5 dl maiduo
2,5 dl nižujauhuo
0,5 čuajuluzikkastu zuaharii
vähäine suolua

1. Jäičät pieksetäh da muut ainehet sevoitetah joukkoh. Zuaharii voibi ližätä.

2. Vuota puoli čuassuu libo sissäh, kuni tahtas vähäzel nouzis.

3. Pasta čupukat vois riehtiläl. Pasta mollembil puolil.

4. Syö čupukat magien varen’n’an da sliuhkuvuahten ker. Varen’n’u voibi olla keitetty mandžois, vagois libo mistahto muus muarjas. Voit syvvä čupukat sežo suolazen täyttehen ker.

5. Keitä čuajuu libo koufeidu da kuču perehgi stolah.

Hyviä syöndyhimuo!

Foto: Hannu Turunen

Lue nämäkin:

Emäntä koissa – ta šeinät voissa

Emäntä koissa – ta šeinät voissa

Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima, ta ihmiset šielä eletäh toisenmoiset, mitä kaupunkiloissa. Hyö ollah vierahanvaraset ta avomieliset, a konša pakajat heijän kera, nin šiun šielu puitto lepyäy. Juštih šemmosena ihmisenä on...

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Kaksikymmenyheksävuodehine, Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt syvyskuus algajen hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas tiijonkandazes biznesškolas “Skolkovo”. Kui häi sinne puutui, midä ruadau da kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.