#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef
Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta. Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.
Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.
Šykyšy
Pirjo-Liisa Kotiranta
Šyyškuu šykyšyn alkau,
muailman romottau,
päiväsen valon vähentäy.
Kešän lämpö karkotetah.
Šajekuu kuret šiivilläh šuattau,
šuven šiniseh lennättäy.
Pilvet vihmotah,
lehet varissetah,
purkulinnut pihlajoih ryöpšähtäh.
Pimiekuu päivät lyhentäy,
järvet, jovet jähyttäy,
tuohuš valon antau.
Tuulet, myrškyt pauhetah.
Talvikuu talven tuo,
pyryn, pakkasen,
lumen, jiän nuo.
Šykyšy painuu männyöh.
Loimolan Voima, video ”Sygyzy-live” Jyväskylässä
https://www.youtube.com/watch?v=mM_ivVqW7HQ
Marjumečäs
Aila-Liisa Laurila
Konzu kävyin sygyzyl muaman luo gostih, sain erähänny päivänny piäh duumazen, ku lähten meččäh kaččomah, lövvängo midätah marjua syödäväkse. Hyppäin mašinah, šuorein matkah da karahutin peldoloin laidah. Jätin mašinan sih vuottamah da rubein astumah hil’l’akkazeh edehpäi. Ga, en jo tiedänyh, kunne pidäy, da mittumua marjua piäzen keriämäh. Liennöygö midätahto sie tuhjozis, ongo hyvä marjuvuozi?
Gulaičen da kaččelen, nägynöygö kus buolua libo must’oidu. Astun pikoi piendy troppastu myöte, hyppiän ojas piäliči. Ojal seizou vezi, loitomba vähäzen čurčettau. Terväh astun, ga jo oli moine notkei suo jalloin al. Šuorandan yhytin. Sit huomain: mättähäzelleh kazvau garbaluo!
Rubien ravieh keriämäh. Himoittau suaha äijän sualistu. Pohju jo ei nävy enämbiä hinkkizes. Vaiku piädy algau kivistiä. Eule hyvä n’okkua pidie kodvan muah päi da perzepuoldu taivahah. Kohendin selgiä, huogavuin vähäzen. Ylen on hil’l’u ymbäri, pilvituhjot istavutah taivahal.
Duumaičin, vie pidäy jatkua ruandua. Garbaluo ruskenah! Ruskiedu marjastu! A mibo räčkähtäy da ražahtau? Vikse lindu, hirvi libo vaza? Kuundelen, a en näi nimidä, tuuli vai oksii havaittau. A sit tolku piäs pagei! Kummua sanot, kui mie pöllästyin, kondiigo sie peitos marjuniekkua kaččelou? Rubein pahoi varuamah!
Kondiel on yhten miehen mieli, da yheksän miehen vägi, nenga sanotah. Mezikämmen eläy lagielois mualois da käbälät ollah suuret, žiivattoi ruanitah! Se ku tullou da tartunou käbäläl perzieh, sit kummua tulou akkazel. Tulougo mečän Mötti iškemäh? Vikse minuu vuottau kuolendaine!
En jo rubie kuolendua vuottamah! Pagoh nygöi pidäy! Iäreh, läkkä iäreh, järilleh! Muga varavuin. Juoksin, juoksin, kai hengästyin. Hyppäin märgäh ojah. Silmii vilahutin tuaksepäi. Ei niken jälles möhkännyh! Seizatuin. Min täh nenga pahoi törskähtyin? Da sit nagramah tyrskähtin! Taivahan rajal jouččenet vai lugletuksen kel lennetäh.
Lumetoi mua
Lauri Luukkonen
Kylmykuusgi ei lundu vie,
kai illat pimei hierun tie.
Yölöil vihmu levoh išköy;
se jalloilleh minuu käsköy.
Ainos vilu siä huondeksil,
sumu dorogoil loittozil.
Päivil päiväzen sugahat
kummakkahan valpastujat.
Mua on märgy joga kohtas.
Ei ehki čiitetty luhtas.
Puaksuh sit atkalas mieles
istun kuhn’an stolan pieles.
Minul syngät duumat mikse?
Lumetoi mua – toinah sikse…
Ei marraskuussakaan lunta viel,
joka ilta on pimee kylätiel.
Öisin sade kattoon iskee,
se mua havahtumaan käskee.
Aina kylmä sää aamuisin,
sumu seisoo teillä kaukaisil.
Päivisin säteet auringon
niin kummallisen haaleat on.
Märkä on maa kaikkialla.
Ei edes riitettä lammikolla.
Istun usein murheet mielessä
keittiön pöydän ääressä.
Mulla synkät ajatukset miksi?
Lumeton maa – ehkäpä siksi…
Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan opastujat ollah kirjutettu karjalan kielen nedälih niškoi syömizien da pastoksien reseptua. Täs yksi niilöis:
Johanna Kampman
Konzu vai kypsenöy vagoi, kerras luajildan moizen piiruan:
Vagoipiirai
100 g voidu
1 dl zuaharii
1 jäiččy
2 dl nižujauhuo
1 dl ruisjauhuo
1 čl tahtahannostatusjauhe
Ruahtotäyteh:
200 g vagoidu
200 g rahtuo
1 jäiččy
½ dl zuaharii
1 čl vanil’l’uzuaharii
Vuahtata voi da zuahari. Ližiä jäiččy da sevoita. Sevoita kuivat ainehet tahtan. Voidele formu da painele tahtas formah. Sevoita ruahto, jäiččy, zuahari da vanil’l’uzuahari keskenäh. Ližiä vagoit tahtahan piäle da ruahtotäyteh. Pasta puoli čuassuu 200 c.
Kuvan lähde: https://www.valio.fi/reseptit/vadelmapiirakka/
