Artikkelit

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 23.11.2021

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta.  Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Käki tuou šuven šanoman, piäčkyni – päivän lämpimän (karjalaini šananpiä, Uhtuo)
Kai Peksujeff

Ka äijän ennen käkilöitä voit kevyällä alottua varjoliito- ili lentotouhut. Še onki šemmoista ”pruasniekkua” jokahini kerta, kuni šuatat hyvän ta pitän lennon ilmain mouttorie liityä – puitto kokko koilla ilmoin. Lentämäh piäšet moušot jo ni kevätkuušša, konša päiväni antau lämpyö. Še lämmin ilma šilloin noušou ylöš ili löyvvät noštehen, kumpasešša piäšet noušomah ičeki yläilmoih liitelömäh. Maiselmat kahen ta puolen kilometrin korkevuolla ollah oikein hyväččäiset!

Suvikarjalan opastuja kirjuttau sygyzystä.

Sygyzy

Sygyzy on miula armas vuuvenaiga. Mie suvaičen vihmua i pimiedä enämmällä ku moista räkkie, mimmone kezällä voi olla. Da miun mielestä on ylen vesselä kerätä siendä i gribua, olen aigamoine gribaniekka.

Lizäksi sygyzyllä on kegri, midä mie äijällä suvaičen. Sanotah, jotta “kegri keräzen kyzyy” – perindehen mugah siidä alletah kezriämine da muut pertin syväimessä ruattavat kodiruavot. No kezriämine on eräs miun armahimmista himoruadoloista, sentäh tože mie muga äijällä sygyzyö suvaičen.

Tämän keviäh liittyjän kirjutuksen on kirjuttan Päivännouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan peruskurssan opastuja.

Mie suvaičen joga vuuvenaigua, a nyt kirjutan midä ruan keviällä. Mie suvaičen lunda da keviällä kävellä hangiezen aigah pellolla da mečässä. Päiväzen valgevus lizenöy, da kylvän kazviloin siemenie astieloih. Konza lumi sulau, ruan savussa. Oraskuulla issutan taimenet muah da ossan liziä kazviloi laukasta. Enimyölleh dengat terväh loputah, konza ylen äijän kazviloi ossan. Da siidä pidäy syyvä vain pabuloi kogo oraskuu da kezäkuu.

Kodiruado Kaskikuuzen rahvahanopiston karjalan kielen kursal sygyzyl 2021
Matti Ollikainen

Sygyzyilloin pimies  da luonnon valmistujes talvekse tulou  mieleh monii kuvii tulies keviäs.
Syksyniltojen pimeydessä ja luonnon valmistuessa talveen nousee mieleen monia kuvia tulevasta keväästä.

Keviäl on kaunehii ilmoi da šikarnoloi kodvazii.
Keväällä on kauniita ilmoja ja hienoja hetkiä.

 Kirkahinnu päivypastozinnu päivinny jälgimäzil hangiloil hiihtäjes voit net jo čusvuija.
Kirkkaina aurinkoisina päivinä viimeisillä hangilla hiihtäessä pystyt ne jo aistimaan.

Enzimäizii muuttolinduloi tulou, ilmestyy pälvilöi da salmiloih sulii, pajunser’gazet da puuloin lehtenkannat täytytäh da leskenlehtet (majaiheinät) kukitah doroguvierilöil.
Ensimmäisiä muuttolintuja saapuu, ilmestyy  pälviä ja salmiin sulia, pajunkissat ja puiden lehtisilmut pullistuvat ja leskenlehdet kukkivat tievierillä.

 Keviän kohokohtu on halgoloin luadimine, puut kuivetah hyvin, ruadajan kundo kohenou da ruavon rinnal on hyviä aigua dogadie keviän eistymine.
Kevään kohokohta on halkojen teko, puut kuivuvat hyvin, tekijän kunto kohenee ja työn äärellä on hyvää aikaa havainnoida kevään edistyminen.

 Musta pidiä yhtelläh paidu piäl, kevätsiä on pettäi.
Muista pitää kuitenkin paita päällä, kevätsää on petollinen.

 Hil’l’akkazin lumet da jiät suletah kogonah, kulos rubieu vihandoimah da jänöinleibäizen lehtet annetah suolazel.
Vähitellen lumet ja jäät sulavat kokonaan, kulon seassa alkaa viheriöidä ja käenkaalin lehdet maistuvat suolaisilta.

Viennouzun mugah sezo haugi nouzou kuvule randuheinikkölöih  da niilöi suau hyvin, oldaneh ryzät kunnos da niilöin paikkua vaihtetah viennouzun mugah – vähimyölleh kolme kerdua päiväs.
Tulvan noustessa myös hauki nousee kudulle rantaheinikoihin ja niitä saa hyvin, jos rysät on kunnossa ja vaihtaa niiden paikkaa veden nousun mukaisesti – vähintään kolme kertaa päivässä.

Kaikkeh kaččomattah särgii suat mado-ongel, konzu viennouzu kiändyy laskuh da löydyy čyött.
Joka tapauksessa särkiä saa mato-ongella, kun tulva kääntyy laskuun ja löytyy matoja.

Keviän duuhut ollah lumovuksellizet: ruattu peldo, koivunlehtilöin hlorofillu da kukkijat tuomet.
Kevään tuoksut ovat huumaavia: muokattu pelto, koivunlehtien klorofylli ja kukkivat tuomet.

Ku vie kuulus niityle piästettylöin lehmien da lähtemien möngyndy da sorkien tomsundu, kai olis tävvellisty.
Jos vielä kuuluisi laitumelle päästettyjen lehmien ja hiehojen ammunta ja sorkkien töminä, kaikki olisi täydellistä.

Keviän lumovus on ruttoh jiännyh tuaksepäi, kezäl kai tunduu tapahtujakse jo hil’l’akkazembah  da Iivananpäivän jälgeh päivy myös lyhenöy.
Kevään huuma on nopeasti ohi, kesällä kaikki tuntuu tapahtuvan jo verkkaisemmin ja Juhannuksen jälkeen päivä taas lyhenee.

Lue nämäkin:

Emäntä koissa – ta šeinät voissa

Emäntä koissa – ta šeinät voissa

Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima, ta ihmiset šielä eletäh toisenmoiset, mitä kaupunkiloissa. Hyö ollah vierahanvaraset ta avomieliset, a konša pakajat heijän kera, nin šiun šielu puitto lepyäy. Juštih šemmosena ihmisenä on...

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Kaksikymmenyheksävuodehine, Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt syvyskuus algajen hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas tiijonkandazes biznesškolas “Skolkovo”. Kui häi sinne puutui, midä ruadau da kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.