Artikkelit

Mies metsässä

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 25.11.2021

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta.  Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Haiku-runo kešäštä
Mari Rajamaa

Kešän kallehuš
hillašuolla starikka
vakašša kultua

Šuolla henkityš
kuulen šen iänen täššä
päiväšen alla

Starikka kulkou
töppövillat kukašša
keltaset kullat.

Päivännouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan peruskurssan opastujat kirjutettih vuuvenaijoista.

Tero Saatsi

Mie ylen äijällä suvaičen keziä. Siä vaihtelou: päiväne paistau, vihmuu, tulda isköy, tuulou da on räkki. Mie olen syndyn iivanankuussa kessellä keziä. Kezällä mie kylven kezoida lämbimissä vezissä da kizuan tyttären da poijan kera omalla pihalla. Kezäildana mie kaččelen silmih omua armasta muččuo da duumaičen kuinbo ozakas mie olen.

Varoi
Eila Anttila

Il’l’ankuussa erähičči issuimma huondeksella galdarilla, koufie joimma. Linduzet čičerrettih muga čomasti. Mintäh neče varoinpoigane seizou čokottau nurmičulla, suu selgäzelleh kruakkuu? Kussaba muamo? Vain erottanougo ičestäh.

Päivä kuluu. Meijän murgina-aigah hiän seizou samassa kohassa da kruakkuu. Nälgiä voivottau.

Račoit männäh juomah vettä, hiän astuu romssiu jällessä.

Sorzat tullah uimah, vain veissä pyzytäh, ei noussa randah. Muamo sinne ruogua andau. Varoi ei sua nimidä.

Lokanpoigazet juossa piipetetäh randanurmičulla, ruogua vuotetah. Varoi vuapottau myödäh. Lokka kirvotti pikkarazen kalan. Varoi varrastau sen, lainuou kiirehellä. Lokkamuamo riäčkyy, ajau iäreh.

Varoi astuu romssiu ielleh järilleh aidavieruo. Dogadiu, susiedan pikkarazen kutin ruogakuppi on nurmičulla. Terväzeh hiän kävelöy harppiu dai algau syyvä. Vain kutti nostau moizen räčätyksen. Emändä tulou pihalla, suuttuu da ajau varoin iäreh.

Illalla varoinpoigane jo i vaikkane istuu koivunladvassa. Silmiälöy umbiymbäreh, duumaiččou, neče piha on miun.

Sygyzy
Iiris Korhonen
Lapinlahten karjalan kielen opastui

Sygyzy on kiirehelline vuvvenaigu, pidäy kerätä syömisty talven niškoi.
Muur’oit kypsetäh muarjois ennepäi, niilöin jälles must’oit, vagoit, buolat, jälgimäzikse garbalot. Kaikkie pidäy kerätä.

Sit vie sienet da grivat: keldusienet da grivat nostah enzimäi, sit rouskut da jälgimäzikse voronkusienet, niidy voit löydiä vie talvikuul, ei olle lundu. Konzu kaikkie on kylläl, voit alevuo talvie vuottamah.

Kui varustan toskanalastu ribollita-suuppua
Päivi Harjusalmi

Sygyzyn tulduu ruadodovarišat, opastujat, susiedat da rodn’at soitetah, gu heil on ”vihandu probliemu”, da taritah omii ouveššiloi. Heile ičele kai ei synnytä, ei ole kunne panna. Pakičen heis lehtikapustua, laukkua, morkouhkua da tomuattua, ei pie laukkah kävvä! Ribollitah pannah valgiedu viinua, pieni butilku pidäy ičel ostua.

Kodih ouveššiloinke piästyy ezmäi pidäy eččie hyviä muuzikkua radivos libo diskas, sellitä ”kodisobih”. Sit pilkon ouvešit, leikkuan veičel sormen, panen mattii (angliekse, net sanat ei olla ylen vägevät) da plastirin sormeh. Ellendän, selderin unohtin, kävyn laukkah, kudai ei ole loitton. Tulen järilleh, pagizen puolen čuassuu pihal susiedanke, keitändypertih piästyy pilkon selderin varret da vie mustan sežo čosnokan. Kačon, butilkas on juodavaksegi, valan stokanaizen da opittelen: roih vesselembi luadie syömisty…

Žuarin ouveššiloi kodvazen, a sit mustan muamanke en vie tänäpäi paissuh. Soitan muamale, pagizemmo, kai on hänel hyvin. Toizel käil šelon ouveššiloi. Paistuu ližiän tomuatat, Canelloni-fasol’ua konservubankaspäi, vetty da viinua, lehtikapustua da sit vie palaizen parmezan-juustuo. Juustos on suolua, muudu suolua ei pie. Voibi ottua tomuatat hyvän mehunke sežo konservubankaspäi. Keitän kypsäkse, vuottajes kuundelen muuzikkua. Italies elänyöt sanotah, gu minun suupas on italielastu vaigu nimi. Yksikai, magu on hyvä, päivän-kahten peräs vie parembi.

Lue nämäkin:

Emäntä koissa – ta šeinät voissa

Emäntä koissa – ta šeinät voissa

Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima, ta ihmiset šielä eletäh toisenmoiset, mitä kaupunkiloissa. Hyö ollah vierahanvaraset ta avomieliset, a konša pakajat heijän kera, nin šiun šielu puitto lepyäy. Juštih šemmosena ihmisenä on...

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Kaksikymmenyheksävuodehine, Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt syvyskuus algajen hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas tiijonkandazes biznesškolas “Skolkovo”. Kui häi sinne puutui, midä ruadau da kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.