Artikkelit

kukkia pyödällä

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 25.11.2021

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta.  Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Vuuvvenajat
Zinaida Ustygova

Milma miellytetäh kaikki vuuvvenajat. Heinäkuušša meilä on šuuri pruasniekka – Kalaštajan päivä. Juhlan aikana paissetah kalakukkoja, eri kaloista keitetäh kalakeittuo, uuhhua. Še on oikein makie. Työnnämmä tervehyisie Sohjanankošelta!

Päivännouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan peruskurssan opastujat kirjutettih vuuvenaijoista kurssan allussa.

Mie suvaičen keziä, konza päiväne paistau da on lämmin siä.

Heinäkuu on miula muistelukuu da atkala kuu. Miun pruavobuabon muistelupido piettih Runonlaulajan pertillä 17. heinäkuuda 1968. Mie enzimäzen kerran lauloin karjalaksi sielä laulun “Miksibö neijot vettä kandau”. Se laulu on miula vielägi mielessä. Igävä tulou heinäkuussa muamuo, kun hiän jo vuozie tagaperin tuonilmazih mäni heinäkuussa.

Suvaičen mie kevättägi, konza puut vihannutah da linduzet lauletah.

Bunukoinke on vessel muarjas dai kois
Marja Korhonen

Kezäl bunukat tuldih meile puaksuh käymäh. Heijän ker myö ruavoimmo monenmoizii vesselii ruadoloi. Erähäny päivänny myö menimmö yhtes muarjah. Sie mečäs lövvimmö must’oidu da vavarjuo. Konzu tulimmo kodih, pastoimmo yhtes muarjupiiruan, keitimmö koufeit da söimmö muarjupiiruan ker jiämaiduo.

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan opastujat ollah kirjutettu karjalan kielen nedälih niškoi syömizien da pastoksien reseptua. Täs yksi niilöis:

Selderipihut
Jonni Röslof

Opastuin vastevai luadimah selderipihuu da tahton nygöi jagua reseptan teijänke. Aineksis ei ole tarkua miäriä, pidäy ičel kaččuo.

Selderipihut
• juuriselderi
• jäiččy
• zuuharijauhuo
• voidu
• suolua da pippurii

Juuriselderi leikatah nenga 1 santimetrin sangieloikse viibaloloikse da net keitetäh suolatus vies. Sil aigua piestäh jäiččy da toizes asties sevoitetah zuuharijauhoh mavun mugah suolua da pippurii. Konzu selderiviibalot ollah kypsät, annetah niilöile vähäzen vilustuo. Sit net kastetah jäiččäh da pyöritelläh zuuharijauhos. Lopukse pihut žuaritah vois molembin puolin. Pihut voit syvvä keitetyn kartohkan da saluatan ker.

Samah tabah voit luadie pihut sežo toizis juureksis – magu tiettäväine muuttuu.

Keza derein’as (lyydikš)
Veronika German

Kaiken tämän kezan miä oliin Kard’alas omas derein’as Kujärves tyttärenke. Minun vahnembad elätäze Kujärves.

Täl vuodel keza olii räkk. Derein’as olii äijäl paremb ku suures lidnas pienen lapsenke.

Meil om ylen hyvä kezapert’ vahnan kodin rindal.

Muam ištutab äj cvetad. Ned kukitaze kevädes sygyzehsaa, sikš meiden veraa om kird’av da čoma kaiken aigan.

Kodi seižub mägel. Mägen al om Pit’kdärv, muga kodišpiä randale om lyhyd matk. Täl kezal därven vezi oli läm’m’, myö kylbyim da soudiim venehel puaksus.

Meiden vahn kyly, kus miä kävyin lapsen, seižui randal. Nygyy uuz’ kyly seižub kodin rindal.

Tuat lämbitab kylyd kaks’ kierdad nedališ da vaumištab koivuižiid vastuud.

Kezan aigal puaksus syöm veraal. Huogavundsijal ištes nägyb čoma därv’ da mecc toižel randal.

Ve l’uubin kezad, sikš ku minun da tyttären rodindpäiväd oma elokuus. Died’on rodindpäiv’ olii elokuusgi, da hänen muam ainos sanelii, ku elokuu om hyvä kuu, sikš ku tämä aig om bohat.

Lue nämäkin:

Emäntä koissa – ta šeinät voissa

Emäntä koissa – ta šeinät voissa

Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima, ta ihmiset šielä eletäh toisenmoiset, mitä kaupunkiloissa. Hyö ollah vierahanvaraset ta avomieliset, a konša pakajat heijän kera, nin šiun šielu puitto lepyäy. Juštih šemmosena ihmisenä on...

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”

Kaksikymmenyheksävuodehine, Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt syvyskuus algajen hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas tiijonkandazes biznesškolas “Skolkovo”. Kui häi sinne puutui, midä ruadau da kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.