Artikkelit

Kuvakollaasi pojasta kalastamassa

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 26.11.2021

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta.  Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Vuuvvenaikataika
Leena Arhippainen

Vuuvvenaika on aina uuvven aika,
konša luonto havaččeutuu ajan ta šiän mukah.
Uuvvenvuuvvenaika on kuin taika,
konsa uuši vuosi tulla tupšuttau ta vanha tuakše jiäpi.

Kuukauvet

Pakkais-, tuisku-, kevätkuu, siitä alkau vuosi uuš.
Šula-, oraš-, kešäkuu, meččä kuččuu, matkah tuu!
Heinä-, elo-, šyyškuu, kypšyy hillo, puola ta moni muu.
Šaje-, pimie-, talvikuu, kaunis on lumini kuušipuu. 

Suvikarjalan opastuja kirjuttau vuuvenaijoista.

Vuuvenaijoista mie enämmällä kevättä suvaičen.

Sulakuu da oraskuu ollah vesselimmät kuut, konza mua da luonto havačutah da vihannutah, puuloih algau tulla lehti, enzimäzet kukkazet noussah muasta, da vuotamma keziä segö lämmindä siädä.

Keviällä on kebie astuo puistoloissa da meren rannoilla, segö kačella da kuvata vihandua luonduo da tulijoi muuttolinduloi.

Da sygyzy on hyvä, kun siidä suamma gribua, siendä da marjua, da mečässä on ylen čomat värit.

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan opastujat ollah kirjutettu, mittumua piiruadu hyö maltetah pastua. Sygyzyl, konzu on äijy juablokkua, pädöy luadie juablokkupiiruadu!

Juablokkupiirai
Tarja Hätinen

Ainehet

2 1/2 dl nižujauhuo
1/2 čuajuluzikkua tahtahannostatusjauhuo
1/2 čuajuluzikkua soudua
1 čuajuluzikku vaniliinuzuaharii
1 1/2 dl zuaharii
2 dl hapainmaiduo
75 grammua voidu
1 jäiččy
Piäle
4–5 juablokkua
2 čuajuluzikkua zuaharii

1. Pezen juablokat ja pilkon net.
2. Sulatan razvat.
3. Sevoitan kuivat ainehet.
4. Ližiän jäičän, hapainmaiduo, razvat.
5. Sevoitan taiginan.
6. Kuan formah.
7. Ližiän juablokat da 2 čuajuluzikkua zuaharii piäle.
8. Pastan puoli čuassuu 200 gruadusis.

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan opastujat ollah kirjutettu, kui hyö varustetah syömisty.  Täs yksi kirjutus erähäh pastokseh näh:

Laškan pastajan pyöröit
Mari Hakkarainen

Karjalazet pastokset ollah ylen hyvät,  ga ollah äijyruadozet luadie. Pyöröit voit ravieh azuo, käyttänet kartohkupudrojauhuo syväimekse. Pohjutaiginah tulou maiduo, nižujauhuo, kagruhiudalehtu, suolua da droždeidu. Taigin suau olla notkei . Luzikoiče nečidä vai pienih tukkuzih pastosbumuagal. Luaji kartohkupudro pakietan nevvon myöte ja ližiä pudruo taiginan piäle. Pasta pyöröidy kahtessuas viijeskymmenes gruadusis päčin keskučas. Voidele hiilavat pyöröit voisulal.

Šipainiekat brossusyväimenke
Ilkka Pirhonen

Tahtas
3 dl vetty
suolua
rugehes sieglottuu jauhuo

Syväin
4 dl brossusuurimua
2 litrua maiduo
2 jäiččiä
näppine suolua
Voidelemizeh maiduo da argivoidu

Luaji brossusyväin enne tahtastu, jo ehtäs. Kaksi litrua maiduo keitetäh da sih sevoitetah brossusuurimat. Keitetä sagenendassah, minuuttua 20. Huondeksel ližätäh kaksi jäiččiä da sevoitetah hyvin. Syväinpudro ei pie olla liijakse sagei eigo ni liijakse notkei. Roinnou pudro sagei, ližiä vähäine maiduo notkenendassah.

Kolmeh dezilitrah vetty pannah näppine suolua da ližätäh rugehistu jauhuo. Sevoitetah hyvin, ku suas ajella. Tahtahas luajitah vual’ušku, sit katkatah se palazikse da täpytetäh jauhoh. Kuoret ajellah da luajitah piduliččah. Net pannah toine toizen piäle. Konzu kai kuoret ollah jo ajeltu, voibi kuorile panna pudrosyväimet. Šipainiekkoi yhtistetäh kahten käin ezisormil, sit äski piirai rodieu näbei. Piiruat pannah 250 astehizeh päččih, pasta 15-20 minuuttua. Hiilavat piiruat pidäy hyvin voidua palavah maidoh sevoitetul sulatul voil. Voidu ei pie žiälöijä. Šipainiekan pohjua ei pie voijella, kuni kuori ei äijäl pehmenis. Syögiä hos vilun maijonke. Leiby-suolu syöjile!

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.