Artikkelit

Kaksi koiraa vierekkäin pellolla

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 27.11.2021

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta.  Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Nevvojat

Kui Abuniekku da Pläkyččy oldih duumaittugi, joukkoveheh yhtyi uuzi kudžu. Se oli iložu da ravei, da sendäh sille pandihgi nimi Iloniekku. Vahnembile koirile ei ihan kerras roinnuh mieldy myöte uuzi koiraine, ga nygöi hyö ruvettih pagizemahgi hänenke. Erähäššypiän ižändy kävyi Pläkyčyn da nuoren Iloniekan kel meččäh da pellole. Abuniekku oli ad’vois Helsingis. Pläkyččy da Iloniekku paistih äijii dieloloi.

Pläkyččy: Nämmä pellot tiijän ylen hyvin, ga neččih meččäh olen käynnyh vai harvazeh.

Iloniekku: Myö ižändänke olemmo puaksuh käynnyh neččih meččäh, sie on vessel.

Pläkyččy: On varmahgi, ga yhtelläh pedran šittua ei pie syvvä liigua, vaččua rubieu kivistämäh.

Sit paginkanzat kiännyttih toizeh tiemah.

Pläkyččy: Kuules, Iloniekku, sinä olet kazvanuh jo aiga tobjakse da vikse kazvat vähimyölleh Korolevnan suuruokse.

Iloniekku: Kazvan vie mingi verran, minun muamo da tuatto sežo oldih suuret koirat, ihan moizet, mittumat tavan mugah šotlandienpaimoikoirat ollahgi. Tiijätgo midä? Minun muamal on pitky turki da tuatto on moine sileikarvaine, kui minägi. Olen sit minä tuattahes.

Pläkyččy: Kummua sanot, sinä olet nähnyh omuadas tuattuagi! Vahnu Meččyniekkugi* oli konzugi nähnyh iččeh molletit vahnembat. Ga midä sinä, Iloniekku, tahtot ruadua kazvahuu?

Abuniekku duumaičči, gu sinus konzutahto roih meijän joukkoveneh piälikkö. Mugahäi?

Iloniekku: Voibihäi nengagi konzutahto roita. Iloniekku – piälikkö, mindäh ei?! Yhtelläh olen vie kudžu engo ni tiijä, olisgo minus piälikköneruo. Hos kui, ga minulleni pidäy hyviä abuniekkua da tiettäväine nevvoi, kudai maltas nevvuo minuu kaikenualazis dielolois.

Pläkyccy: Kuules, Iloniekku, voizimmogo myö Abuniekanke olla net nevvojat libo kui sanotah meijän suvus franciekse conseillère?

Iloniekku: Ongo sinun sugu rodužin Franciespäi?

Pläkyccy: Muga minulleni on saneltu. Eigo sinun suvun algujuuret olla Ylämual Šotlandies?

Venna: Sie ollah varmahgi, minun rodugi on šotlandienpaimoikoiru. Minun mieles sinä, Pläkyččy, voizit olla putin nevvoi yhtes Abuniekanke. Työ mollembat tiijättö kaikkeh näh ylen äijän da maltatto nevvuo minuu monis dielolois.

Ižändy: Pläkyččy, yksi nevvo sinulles: ole moine hyvä, älä opasta Iloniekkua haukkumah! Ni vouse älä opasta sih!

*Meččyniekku = segaroduine emäččykoiru, kudai emme kuului joukkoveheh.

___________________

Duumaija – ajatella / Kudžu – koiranpentu / Ravei – vilkas / Ei roinnuh mieldy myöte – ei miellyttänyt / Nygöi – nyt, nykyään / Ad’vois – vieraisilla, kylässä (niin että jää yöksi) / Äijii – monia / Dielo – asia / Neče – nämä / Puaksuh – usein / Vessel – mukava / Pedru – peura / Vačču – vatsa / Paginkanzu – keskustelija / Tiemu – aihe / Tobju – suuri / Vähimyölleh – ainakin / Sežo – myös / Mittuine – sellainen / Šotlandii? – Skotlanti / Olen tuattahes – tulen isääni / Meččyniekku – metsästäjä (tässä erisnimi) / Ruadua – tehdä (mm. tehdä työtä) / Kazvahuu – kasvettuasi isoksi / Konzutahto – joskus / Piälikkö – johtaja / Yhtelläh – kuitenkin / Mugahäi? – pitääkö paikkansa? / Nenga – niin / Roita – tulla joksikin, tapahtua / Piälikkönero – taito olla johtajana / Hos – vaikka / Abuniekku – apulainen / Tiettäväine – tietenkin / Nevvoi – neuvoja, neuvonantaja / Kudai – joka / Maltua – osata / Dielo – asia / Franciekse – ranskaksi / Rodužin – kotoisin / Francii – Ranska / Muga – niin / Putin – hyvä, kunnon / Äijän – paljon / Ni vouse – ollenkaan / Emäččykoiru – narttukoira

 

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.