#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef
Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta. Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.
Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.
Nevvojat
Kui Abuniekku da Pläkyččy oldih duumaittugi, joukkoveheh yhtyi uuzi kudžu. Se oli iložu da ravei, da sendäh sille pandihgi nimi Iloniekku. Vahnembile koirile ei ihan kerras roinnuh mieldy myöte uuzi koiraine, ga nygöi hyö ruvettih pagizemahgi hänenke. Erähäššypiän ižändy kävyi Pläkyčyn da nuoren Iloniekan kel meččäh da pellole. Abuniekku oli ad’vois Helsingis. Pläkyččy da Iloniekku paistih äijii dieloloi.
Pläkyččy: Nämmä pellot tiijän ylen hyvin, ga neččih meččäh olen käynnyh vai harvazeh.
Iloniekku: Myö ižändänke olemmo puaksuh käynnyh neččih meččäh, sie on vessel.
Pläkyččy: On varmahgi, ga yhtelläh pedran šittua ei pie syvvä liigua, vaččua rubieu kivistämäh.
Sit paginkanzat kiännyttih toizeh tiemah.
Pläkyččy: Kuules, Iloniekku, sinä olet kazvanuh jo aiga tobjakse da vikse kazvat vähimyölleh Korolevnan suuruokse.
Iloniekku: Kazvan vie mingi verran, minun muamo da tuatto sežo oldih suuret koirat, ihan moizet, mittumat tavan mugah šotlandienpaimoikoirat ollahgi. Tiijätgo midä? Minun muamal on pitky turki da tuatto on moine sileikarvaine, kui minägi. Olen sit minä tuattahes.
Pläkyččy: Kummua sanot, sinä olet nähnyh omuadas tuattuagi! Vahnu Meččyniekkugi* oli konzugi nähnyh iččeh molletit vahnembat. Ga midä sinä, Iloniekku, tahtot ruadua kazvahuu?
Abuniekku duumaičči, gu sinus konzutahto roih meijän joukkoveneh piälikkö. Mugahäi?
Iloniekku: Voibihäi nengagi konzutahto roita. Iloniekku – piälikkö, mindäh ei?! Yhtelläh olen vie kudžu engo ni tiijä, olisgo minus piälikköneruo. Hos kui, ga minulleni pidäy hyviä abuniekkua da tiettäväine nevvoi, kudai maltas nevvuo minuu kaikenualazis dielolois.
Pläkyccy: Kuules, Iloniekku, voizimmogo myö Abuniekanke olla net nevvojat libo kui sanotah meijän suvus franciekse conseillère?
Iloniekku: Ongo sinun sugu rodužin Franciespäi?
Pläkyccy: Muga minulleni on saneltu. Eigo sinun suvun algujuuret olla Ylämual Šotlandies?
Venna: Sie ollah varmahgi, minun rodugi on šotlandienpaimoikoiru. Minun mieles sinä, Pläkyččy, voizit olla putin nevvoi yhtes Abuniekanke. Työ mollembat tiijättö kaikkeh näh ylen äijän da maltatto nevvuo minuu monis dielolois.
Ižändy: Pläkyččy, yksi nevvo sinulles: ole moine hyvä, älä opasta Iloniekkua haukkumah! Ni vouse älä opasta sih!
*Meččyniekku = segaroduine emäččykoiru, kudai emme kuului joukkoveheh.
___________________
Duumaija – ajatella / Kudžu – koiranpentu / Ravei – vilkas / Ei roinnuh mieldy myöte – ei miellyttänyt / Nygöi – nyt, nykyään / Ad’vois – vieraisilla, kylässä (niin että jää yöksi) / Äijii – monia / Dielo – asia / Neče – nämä / Puaksuh – usein / Vessel – mukava / Pedru – peura / Vačču – vatsa / Paginkanzu – keskustelija / Tiemu – aihe / Tobju – suuri / Vähimyölleh – ainakin / Sežo – myös / Mittuine – sellainen / Šotlandii? – Skotlanti / Olen tuattahes – tulen isääni / Meččyniekku – metsästäjä (tässä erisnimi) / Ruadua – tehdä (mm. tehdä työtä) / Kazvahuu – kasvettuasi isoksi / Konzutahto – joskus / Piälikkö – johtaja / Yhtelläh – kuitenkin / Mugahäi? – pitääkö paikkansa? / Nenga – niin / Roita – tulla joksikin, tapahtua / Piälikkönero – taito olla johtajana / Hos – vaikka / Abuniekku – apulainen / Tiettäväine – tietenkin / Nevvoi – neuvoja, neuvonantaja / Kudai – joka / Maltua – osata / Dielo – asia / Franciekse – ranskaksi / Rodužin – kotoisin / Francii – Ranska / Muga – niin / Putin – hyvä, kunnon / Äijän – paljon / Ni vouse – ollenkaan / Emäččykoiru – narttukoira
