#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef
Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta. Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.
Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.
Vuuvvenaika, mitä tykkyän…
Anja Suvanto
Kevyällä aivoin huomenekšella tahon piästä läššä vesie kuuntelomah keväisie iänie.
A voi miten elämyä täyši on purosien lirisömini, koškien kuohunta, vesilintujen narškumini
ta jouččenien joijunta…
Starina lapšuošta: Roštuonanheli
Pimienä talvi-iltana hiihtelin pellošta poikki meijän perehen omašta koista miun tuaton vanhah šynnyinkotih.
Tuaton čikko Hilda-täti tuli ilosena vaštah ovella ta šano, jotta myö mänemmä kamarih! Hiän otti käteh ta näytti miula kaunehen kuvan, Anhelin!
Anhelilla oli pität keltaset tukat, šiniset silmät, lempie muha, pität šulkašiivet ta valkie hameh.
Täti oli piiruštan Anhelin kepiellä pahvilla ta liimannun šiipilöih, hameheh niise oččatähteh kultanauhua. Nikonša en ollun nähnyn niin hyväččäistä kuvua.
Pijättelin henkie, kun täti šano, jotta še on miun oma Roštuonanheli.
Poikkoh passipoitin ta läksin myöštymäh kotih hiihtämällä, Anheli toisessa käissä ta šukšikepit toisešša.
Tuisku oli lisännyn väkieh, še puski šeläštä miuta ta oli peittän hiihtosel’l’an kinokšen alla. Šeisatuin kešellä aukieta peltuo, kun oli niin paha männä ielläh.
Anheli irtosi käsistä ta šamašša še kiepšahti tuiskun matašša ylöš taivahah päin, alaš kinokšeh, šiitä meččyä kohti, keikku ta keikku.
Ta katosi lumišatien joukkoh – miun oma Anheli!
Itkuo viännin koko šurkien matan kotih šuaten ta šielä vielä enämpi. Muamo otti miut yškäh ta hyvitti mieltäni, jotta täti piirtäy šiula uuvven anhelin.
Ka tiijuššin, jotta nikonša hiän ei šuata niin kaunista ta miula tärkietä Anhelie piirustua.
No, rupesin smiettimäh, jotta še miun oma Anheli on aina miun matašša, konša leikkiy peittosillah ta konša šuojelou ta pitäy miut oikiella ”hiihtosel’l’alla”…ušon niin.
Päivännouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan peruskurssan opastuja on kirjuttan vuuvenaigoih liittyjän runon.
Mirva Haltia-Holmberg
Vihmuu, vihmuu,
tuuli tumanua työndelöy,
kiäriy korgiet kivipengeret.
Kylväy kylmän.
Niittäy nieglat.
Heittäy heinikköh huuvehhuilun.
Uččiu da gruččiu sygyzyn vallas.
Mustelen keziä
Anna Usova
Mitus hyvä tämä kezä oli,
Oli täyzi lämmii päiväzii.
Kezän peräs uuzi syvys tulou,
Koppuau keräl omii lahjazii.
Heiniä kazvoi, älä istu, niitä.
Ongo kelle žiivattastu vie?
Nittäjiä hyväs ruavos kiitä,
Pehmiel heinäl lehmiä syöttele.
Kezoil kävväh ken vai sih on rakas,
Vezi lämmäl piästäy zobotois.
Kalal juoksou brihaččustu parvi,
Rannat tävvet lyhytštaniloi.
Kezä kezä, mitus čoma aigu!
Syvyspäivil, talven vilulois,
Mustelemmö sinuu kezäaigu,
Uskommo, ku vastavummo myös.
Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan opastujat ollah kirjutettu, mittumua syömisty hyö maltetah varustua. Monet heis maltetah pastua eriluadustu piiruadu da kudamidä muudugi.
Italielaine focaccia-leiby
Essi Hirvonen
Reseptah tarvičet vetty, zuaharii, droždieidu (muurehtu), suolua, nižustu jauhuo, oliivuvoidu, tuorehtu rozmariinua da tomuattua.
1. Lämmitä 5 dl vetty 40-42 gruadussassah da ližiä vedeh zuaharii 1 syöndyluzikku.
2. Sevoita droždeidu da 3 dl jauhuo yhteh da pieksä net vedeh.
3. Anna taiginal huogavuo 10 minuuttua.
4. Ližiä suolua da pieksä 5-7 dl nižujauhuo taiginah. Lopus taigin pidäy olla pehmei da taibui.
5. Ližiä 2 syöndyluzikkua oliivuvoidu.
6. Kua taigin formah da anna kohota vie puoli čuassuu.
7. Lämmitä päčči 220 gruadusassah da ližiä rosmariinua, tomuattua, karjua suolua da oliivuvoidu taiginan piäle.
8. Pasta leibiä päčis 15–20 minuuttua. Tariče saluatan libo keiton kel.
Huondesverokse ylen hyvin pädöy kagrupudro muarjoinke libo juablokkusurvoksenke.
Kagrupudro
Sanna Mylläri
Suvaičen syvvä kagrupudruo huondesverokse. Luajin sen enimyölleh mikroaldopäčis, ga toiči keitän sen kast’urkas. Kast’urkas keittäjes käytän perindöllizii kagruhiudalehii, kudamat ei ollah höyrytetyt. Niidy pidäy keittiä hätkembäh, ga sit pudros roih ylen magei. Pudron ker syön must’oidu, mandžoidu libo juablokkusurvostu. Luajin iče survostu sygyzyl, konzu on äijy kodimualastu juablokkua, da pien sidä pakastimes.
