Artikkelit

Talvinen rantamaisema

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 27.11.2021

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta.  Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Tuarie ja Timo
Valentina Karakina

Valentina Karakina tahi vuokkiniemiläisien kešen Paron Val’a on šuulaš šanamuasteri. Kun mitä konša mukavua starinua šuau kuulla, ni järkieh mieleh panou ta omah šomah luatuh ielläh šanelou. Täššä yksi šemmoni talven alkuh paššuaja vesselä istorija, kumpaista Valentina aina muistau kertuo vienankarjalan kešäkurššien aikah.

Tuarie ta Timo elettih šuarella. Šielä hyö oli eletty ikäh ta ei parempua elinpaikkua tahottuki. Rauha ta hil’l’asuš. Ei häiritty nuapurit eikä pihalla juokšenneltu vierahat kylän koirat. Kylärantahki ei ollun pitkä matka. Kešällä šinne šouvalti venehellä, a talvella piäsi jiätä myöte. Še vain rospuutta-aika oli vaikiempi. Vain kun hyö oli jo totuttu šiih, ni piettih varah etukäteh ta pärjättih kyläh käymättä aina šen netälin tai pitemmältiki.

Oli tuaš talven alku. Kaikki šuuremmat työt oli ruattu: heinät lavošša, potakat kuopašša, kalat aitašša. Tai toperi Timon taluo korjuamah. Rapautu, ka ei ni nuaklan ilvettä talošša.  Käšköy hiän Tuarieta kauppah nuaklan oštoh. Jiä oli vielä melko hoikkani ta varauttais lähtie, a kun on tarvis, ka ei muuta kun lähe pois. Jo še Tuarie Timolla yrittäy šanuo, jotta ei hiän niistä nuakloista tiijä ni hölyn pölyö. Ka toini jo kiirehen kautti kauppiehalla lappuo kirjuttau, muka mimmoista ta kuin äijän nuaklua pitäis olla. Ei muuta kun lappu käteh ta akka tien piällä. Mänöy hiän rantah, kaččou, a šalmen pinta on kuin peili. Yrittäy šolahtua jiällä, a jalat luijellah eri puolih, jotta töintuškin pissyššä pisyy. Jiä rošajau ta šujahtelou joka aškelella niin, jotta kauhušta tukat pistyh nouššah. Missä nellinkontomaisin, missä ryömimällä, a kuiteinki hinautuu akka hil’l’akkaiseh kylärantua kohti. Kaikki Jumalat muisti Tuarie parka kuni piäsi maih.  Nousi hiän kovalla tiellä ta juokšujalkua mänöy kauppah. Kiireh ois, kun ukon pitäy työ alottua. Tuarie ojentau kauppiehalla ukon kirjuttaman lapun. A šiih lappuseh Timon kehveli on kirjuttan:

– Iivanaisen, ole niin hyvä ta anna Tuariella velkah puššillini šuurta nuaklua. En uškalla antua hänellä rahua matkah, kun jiä on vielä kovuan hutra.

Päivännouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan peruskurssan opastuja kirjuttau vuuvenaijoista.

Vuuvenajoista

Sygyzyö elämmä, äijä on gribua da marjua bankkazissa. Elämmä pimiekuuda, huondekset da illat ollah pimiet, kova pakkane on jo pohjazessa. Lunda panou, vain se vielä sulau pois. Syyskuu da ligakuu oldih kaunehet da luondo monivärine. Terväh allamma vuottua talvie.

Talvikuussa paistau jo päiväne, hos ongi kova pakkane. Lunda panou peldoloilla da järven jiällä. Talvella suamma hiihtiä, kävelemmä hangella da lunda suomimma.

Kevät on paras vuuvenaiga. Valgien miärä on suuri, päiväne rubieu enämmällä paistamah. Aivin on uuzi ilo nähä vihanda mua da luondo. Linduzet kiistah vidžerretäh.

Kodvazen perästä on kezä. Suamma kezoija da hipsitellä kezäsovissa. Iivananpäivän jällestä jo terväzeh keriämmä marjua libo siendä da gribua. Uuvet kartohkat kazvetah. Kezän lopulla illat pimetäh, Juakko huiskuau kylmän kiven järveh, juablokat kypsetäh, sygyzy vuottau uksen tagana.

Lauluo, puhetta da starinua

Markku Ylönen laulau da starinoiččou suvikarjalaksi. Hiän on luadin karjalan kielen nedälie varoin kuuzi iänitehtä, kudamien nimet ollah Anna muata muan luvalla, Igilindu, Kevät, Kondie, Meččämiehen loičču, Taivas on sinini da valgiehini da Vaslein kondie.

Anna muata muan luvalla

Igilindu

Kevät

Kondie

Meččämiehen loičču

Taivas on sinini da valgiehini

Vaslein kondie

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan opastujat ollah kirjutettu, mittumua syömisty hyö maltetah varustua. Monet heis pastetah eriluadustu piiruadu. Täs yhten muarjupiiruan reseptu.

Muarjupiirai
Elina Kurttio

Minä suvaičen luadie helpuo muarjupiiruadu. Se on ylen hyvä jälgisyömine.

Pohju:

1 dl sulatettuu voidu
¾ dl zuaharii
1 jäiččy
1 ½ dl nižustu jauhuo
1 dl rugehistu jauhuo
1 čuajuluzikkaine tahtahankohottajua
1 čuajuluzikkaine koriččua

Pohjan piäle:

250 grammua must’oidu da vavarjuo
200 grammua jogurtua ilmai midägi ližävysty
1 jäiččy
½ dl zuaharii
1 čuajuluzikkaine vaniil’uzuaharii

Sevoita pohjan ainehet da pane tahtas piiraiformah. Sevoita täytös da pane pohjan piäle. Pasta piiruadu 200 gruadusin lämmös 25–30 minuuttua. Tariče vaniil’l’ukassin kera.

Kuvan lähde: https://www.kodinkuvalehti.fi/reseptit/makea-leivonta/kuningatarpiirakka

Täs on saneltu yhten sienipiiruan luajindah näh.
Ilona Frisk

Sygyzyl suvaičen pastua sienipiiruadu. Ezmäi luajin taiginan, sih niškoi pidäy jauhuo da voidu. Taiginan panen astieh. Pastan päčis kymmene minuuttua. Ielleh luajin piiruan syväimen. Sih pidäy kolme jäiččiä, maiduo libo kannatestu, siendy libo gribua; suolua, juustuo da čosnokkua. Lopukse pastan piiruadu päčis puoli čuassuu. Moine piirai on ylen mavukas.

Kuvas on minun muaman luajittu piirai. Häi opastigi minuu pastamah. Muamo vie ližiäy poreilaukkua.

 

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.