#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef
Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta. Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.
Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.
Paimenen sykysylaulu
P. J. Hannikainen
kiäntän Tuula Hämäläinen-Tyynilä
Lehti puusta varisou,
päivä yötä pakenou.
Lintu pieni sykysyn alta
suvimailla rientelöy.
Miepä pieni paimentyttö
lentohoh en piäsekkä,
tänne, tänne jiähä pitäy
sykysyh ta ikäväh.
Sygyzy
Risto Salmela
Sygyzy on čoma vuuvenaiga, sentäh ku sygyzyllä puuloissa on kaikenmoista värie. Pihlaja on ruskie, koivut ollah keldazet libo kuldazet da huavoissa ollah kaikki värit vihannasta ruskieh suaten, rouno kuin spektra olis libo Tikkurilan värikartta. Puut tovessah ollah čomissa ruutissa. Mečän tagana järvi libo valppahansinine taivas valgieloin pilvilöin kera nostau puuloin värit kaunehesti nägyvih.
Sygyzyllä mie keriän marjua da siendä dai nossan kartohkat. Toičči pyyvän riäppyö da muudagi kalua tuaton kera. Tuagieh juoksen vielä troppazie myöten libo muijalla da vuotan jo talvie da lunda, jotta piäzisin hiihtämäh.
Päivännouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan peruskurssan opastujat kirjutettih karjalan kielen nedälin kirjutuksie kurssan allussa. Tässä kahen eri opastujan kirjutukset.
Mie suvaičen talvie, sentäh ku talvella on lunda da vilu siä. En suvaiče räkkie. Talvella mie hiihän da
luistelen.
Mie suvaičen sygyzyö, hos äijällä tuulou da ilma on viilie.
Heinäkuu on čoma da lämmin vuuvenaiga, da heinäkuulla on miun synnyndäpäivä.
Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan opastujat ollah kirjutettu, mittumua piiruadu hyö maltetah pastua. Eriluadustu muarjupiiruadu hyö pastetah, da täs yhten must’oipiiruan reseptu.
Magei must’oipiirai
Eila Markkinen
Tämä on magei da hyvä syömine koufien dai čuajunke
Vaniil’an maguine must’oipiirai
Tahtaspohju:
1 dl zuaharipeskuu
2,5 dl nižustu jauhuo
0,5 dl kagru- libo ruisotrubii (sežo kagruhiutalehet pätäh)
1 čuajuluzikkaine tahtahankohottajua
1 jäiččy
1 dl sulatettuu voidu libo margariinua, libo pyhävoidu
1 dl vaniil´ujogurtua
Pohjan piäle:
3 dl jiähisty must´oidu (kylmättimespäi)
Pohjan da muarjoin piäle:
1 jäiččy
2 dl vaniil´ujogurtua
1 dl zuaharipeskuu
2 čuajuluzikkastu vaniil´uzuaharii
Nenga valmistat piiruan:
1. Sevoita kuivat ainehet mal´l´as (nižuine jauho, otrubi, tahtahankohottai, zuaharipesku)
2. Ližiä jäiččy, sundo sulatettu voi dai vaniil´ujogurtu. Sevoita vaiku sen verran što kai ainehet sevotah.
HUOMUA! Ei pie pieksiä, vai luzikal sevoitat.
3. Pane tahtas piiraiformah (halguaju 24–25 santimetrii) mi on voijeldu voil i katetettu zuuharijauhol.
4. Ripoita jiähisty must´oimuarjua tahtahan piäle kylmättimespäi.
5. Sevoita jäiččy, vaniil´ujogurtu, zuaharipesku dai vaniil´uzuahari, i vala muarjoin piäle.
6. Pasta piiruadu 200 gruadusin lämmös elektropäčin alimbazel ridiltazol 30–35 minuuttua.
Šipainiekat
Timo Mokkila
Reseptu šipainiekan luajindah, tälleh luajittih Salmis Uuksalonpiäs.
Nengozen nevvon mugah azut putin piiraidu sähköpäčis.
Reseptu on ažuttu kolmehkymmeneh kahteh (32) piiruah näh. (kaksi proutivuo)
Riissupudro: azuttu jongoi egläi
5 dl vetty
3 dl riissuu (pudro)
2 koufeiluzikkua suolua
1ltr maiduo
100 g voidu
Sevoita riisut da viet, hauvvuta ielleh, ližiä maiduo vähitellen, havvuta ylen rauhas.
Gu pudro rubieu olemah valmis, mujua, da ližiä voidu da suolua.
Kuori:
2 dl viluu vetty
2 koufeiluzikkua suolua
4 dl rugehistu jauhuo, parembi tulou jezli lövvät ruisjauhuo ezimerkikse "riihespuiduu ruistu" (ezimerkikse:
Konneveden myllyn tuotteet)
n. 1 dl rugiehistu "sihtijauhuo"
Luaji ezmäi tahtahas pitkulaine jygei tanko, sih näh on ylen kebjei luadie yhtenjyttyzet kakkarehet (32
palua)
Ajele kakkaret pualikal, pidäy olla hočoi, kui nägyy omah hierun kirikkö.
Ota vilu pudro, murendele kaksi libo kolme jäiččiä joukkoh, ga sit on kebjiembi levittiä pudruo kuoren piäle.
Pane kylmiä pudruo kuorele da sit rypytä čomakse.
Tavallizes sähköpäčis tulou kaksi proutivuo.
Pasta šipainiekat hiilavas päčis (300 astehtu).
Voidele lämmät šipainiekat voil.
Lopuskal la´d´dua šipainiekat käzipaikan alle pehmittymäh.
Syögiä oman perehen ker, musta gostittua sežo susiedoi!
