Artikkelit

Karhu pellolla ja toinen karhu taustalla

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 28.11.2021

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
#karjalansivistysseura
#karjalankielenpäivä
#uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta.  Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 22.–28.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Haiku-runo
Helvi Alaviitala

Mössikkä muamo
pojan kera mečäššä
marjoja šyyvväh

kuuluu rapšehta
muamo noušou kaččomah
hiän on ihmini

keryäy mussikkua
muissa ihmisen haju
myö i myöštymä.

Miun Karjala
Iiris Korkatsu

Mie olen roinnun Pohjais-Karjalas, evakkoloin kyläs Valtimon Rasimäjel. Kyläs eli Suojärven siirdolazie 46 talois. Lasta oli talolois äijä, erähil 6–9 lasta.

Vahnemmat rištikanzat joga päiviä muisseldih Karjalua, itkiettih omie sinne jiänyzie kodirandoi, paistih karjalaksi – ”muissatgo sie”, ”muissan, muissan” – , silmie rissittih obrazan eis, malittuo paistih da kirikkölöih käydih. Babazet paikka piäs da pitkis pluat’ois käveldih. Starikat da mužikat oldih ižändie talolois, heil oli omat paginat – voina da Karjala da omat ruadiet. Akkoin ruadieloih hyö ei tarttelehittu.

Jo pienes saite mie duumaičin, što mi on se Karjala. Enzimäni vastavus löydyi vellen luvendakniigas: siit oli kuva suarnamuas, mis puulois kazvoi n’amuo da dorogat oli luajittu šokoluadas. No, täs on Karjala, mie duumaičin, igiä oli kuuzi vuotta.

Siit kazvoimma aiguhiziksi. Babat da starikat mändih tuonilmazih, kylän lapset, kudamat oldih kui čikot da vellet, dovariššat, kazvettih da hävittih ken kunne, mieron tuulih.

Aigua mäni 32 vuotta, ku piäzin käymäh Karjalah. (No, n’amut da šokoluadat oldih sielgi puodilois.) Juamat da mečät ollah siel kui meil kodi-Suomes. A löyvin mie siel heimolazet: pagizijat, ruadajat da vesselät karjalazet. Vierahie Suomespäi hyvin gostitettih, ”omat oletta”, sanottih. Se oli toivot kui kodih olluzin männyn – miegi, evakon jälgeläne.

Kezäaigah karjalazet matkattih da viegi matkatah, erähät joga keziä linja-auttoloil Suomespäi Karjalah, kodikonduzie kaččomah, ajellah suurin joukkoloin. Hos eule muuda kačottavua kui kivet da järviranda, kus hyö lapsena da nuorena lekuttih.

Tämpäi on nygynuoril Suomes vie palane Karjalua yhissyksis, kerähmölöis, kudamis voi vastauduo karjalazien ker da paissa erähän sanan omua, čomua karjalan kieldä.

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan opastujat ollah kirjutettu, midä hyö maltetah pastua. Täs yksi magei reseptu:

Limonpiirai
Hannele Kumpulainen

Suvaičen ylen äijäl limonpiiruadu da pastan sidä silloi-toiči. Piiruas on pohju, syväin da piälysteh, bezee.

Murien luajin nižujauhos, vois da zuaharipeskus. Voidelen forman da painelen tahtahan formah. Pastan sidä päčis 10 minuuttua. Sit luajin kiiselin, kudai on piiruan täyteh.

Sevoitan kast’urkas plital luomujäičät, limonan mehun, limonan kuordu, vien, zuaharipeskut, voit da kukuruuzu- libo kartohkujauhot. Kuan täyttehen pohjan piäle.

Pieksän vuahtessah zuaharipeskut da jäičänvalgiezet. Kuan vuahten piiruan piäle da panen vie päččih.

Taričen piiruan, konzu se on vilu.

Da vie täs yksi magei reseptaine:

Ylen hyvä dročon
Anssi Asikainen

Terveh! Täs on teile ylen hyvä dročon-reseptu. Azuo voit, gu päčči i materjualat ollah talois da sinul on joudoaigua.

Reseptu ei ole minun, ga olen sen ammui tiijustannuh da ičelleni mustoh pannuh. Söimmö tädä perehenke nedälinlopul.

Ainehet
2 jäiččiä
1+½ dl zuaharii
8 dl maiduo
4 dl nižujauhuo
1 tl suolua
1 tl tahtahankohottajua
1 tl vanil’l’uzuaharii
50-100g sulatettuu voidu

Nenga ruat
1. Räkitä päčči 200 astehessah.
2. Vadvua kebjeh jäičät da zuahari.
3. Ližiä maijot da sevoita.
4. Sevoita keskenäh kuivat ainehet.
5. Ližiä kuivat ainehet pienis eris yhtel kerdua sevoittajen.
6. Ližiä sulatetut voit i sevoita myös (=hairiehvedäi sana: myös karjalas tarkoittua taas suomekse).
7. Kua dročon korgeireunahizele proutivole, kudai on katettu tahtasbumuagale.
8. Pasta dročonua 200-astiehes päčis puoli čuassuu.
9. Dročon on valmis. Syö sidä da gostita muidu sliuhkan da varen’n’anke.

Tämä runo on laadittu suomen kielen kaakkoismurteella, jota myös karjalaismurteeksi kutsutaan.

Minu rakas äit
Eeva-Liisa Kovanen

Hää tul tänne koista Karjalan,
ol lähtent vällee – viholline jo rajallan.
Hää tul härkävaunus kera perreesä,
sit joutu vieraan tuppaa asumaa yhessä.

Ol ikkää häl vuotta kaheksatoist,
mut ahkera ol ja haaveil jo omast koist.
Löys evakkotytö tää Keski-Suome mies
ja kohta ol heil jo yhteine kotilies.

He uuve koin yhes rakensit
ja mie synnyin – sin muutettii iha kohtsilt.
Meit olt lopulta koissa seihtemän,
isä, äit – veikat ja siskot lahjan elämän.

Kun nuorin sisko olt kuuventoist,
äit sairastu pahast nii, jot kohta jo koist
joutu sairaalaa vällee lähtemää
eikä palant ennää – jäi pere itkemää.

Mut isä tuo jämerä Keski-Suomesta,
pit huolta ja lapsii puolesta,
tek töitä ja meit hyvi evästi,
ja maalimaa varte valmisti.

Löys lapsist jokkaine työsä ajallaa,
vain isä jäi yksin kottii asumaa
tuoho kottii nii rakkaasee evakon
-siel oma syän vielkii kai on.

Mut on miu syän muualkii
-oon käynt Karjalas isekkii.
Mie katsoin yl peltoloi Kuokkajärvel
ja satakiel lauloi nii helskyellen.

Siel käki kans kukkus usseinki
iha niiku äit miul aikanaa kertoili.
Ol Karjalas kaunist tosissaa
-mie luuli -ei totta – mut olha se vaa.

Nyt mie ymmärrä äitiin ikävän,
sinne Karjala kottii – sinne jäihän
kaikk nuoruuen muistot ja elämä,
jot elettii enne evakkoo lähtöä.

Miun äit on nyt tallella Taivaassa,
ja kaikk on hyvi hänell paikassa,
jost ei ennää lähetä evakkoo
ei paeta pois vihollise luodikkoo.

Hää ootteloo siel muita tulemaa
ja kerra saa nähä uuvestaa
kaikk ystävät, rakkaat ja lapsetki,
jotk joutu jättämää tääl iäksi.

On viimene koti meil kaikill Taivaassa,
jost ei kettää ennää pois ajeta.
Sinne miekii tahtosi lähtee aikanaa
näit edeltä menneitä tapaamaa.

Heit kaikkii mie muistan viel täällä nyt
– on Pyhäinpäivän kynttilä syttynyt
myös evakon ja sukulaiste haudoille,
jotk sota lähetti kauas pakosalle.

Heit ovat nyt Rauhan maas – heil on kaikk nii hyvi,
mei tehtävät on viel keske ja matkaa jälel tovi.
Mut kyl myö kerra viel taas tavataa
ja yhes ollaa ja iloitaa!

Kuva: Pixabay

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.