Artikkelit

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 24.11.2020

#karjalankielielay #karjalansivistysseura #karjalankielenpäivä #uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta. Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 23.–29.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Tuaton oppi
Valentina Saburova (Kalevala)

Kerron mimmoset keinot kekši miun tuatto kun opašti punukkojah pakajamah karjalakši.

Meijän pereheššä aina oli lehmä ta lampahie. Vanhempi poikani oli ukkuo auttamašša. Pappa niitti heinät, keräsi ne rukoh ta šanou Sergeillä: Tuo šie, poikaseni, šapilahat liävän šinčistä, ni kannamma tämän heinäruvon latoh.

Poika juokšou mielissäh ta tuou haravan. Ukko šanou: Vie jälelläh, tämä on harava. Poika tuaš mänöy liäväh ta kiirehen kautti tuou lapien. Ukko tuaš käšköy viijä pois, šentäh kun še on lapie. Poika nykähyttäy piätäh ta tuaš lähtöy asiella. Tällä kertua völjyäy hankon. Ukolla ei tämäkänä kelpua. ”Hanko tämä on”, šanou ukko pojalla – Meilä šiun keralla nyt pitäis olla šapilahat.

Poika vei hankon liävän šinččih ta šielä ei ollun enämpyä mitänä muuta kun kakši pitkyä keppie. Hiän näppäsi ne kainaloh ta toi ukolla. Ukko kehu poikua, jotta nyt šie tiijät, mit ne ollah šapilahat. Niin hyö šuatih heinäruko latoh.

Midä karjalan kieli merkiččöy
Paavo Harakka (Valtimo)

Karjala on miun muamoinkieli. Miun koissa kaikin pagizimma karjalua. Miän pereh näit eli ennen voinua Suojärvellä Kaidajärven bokassa Retkansellässä. Kogo kylän rahvas paistih kodiololoissa karjalan kieldä. Vasta školassa ruvettih opastamah suomie.

Karjalan kielestä on roinnun miulla kaikista rakkahin harrassus. Oman kielen merkičys puuttui mieleh välähyksen tabah jo kymmenvuodizena brihaččuzena. Nuaburissa piettih Ylä-Valdimon nuorizoseuran ildamie. Mie kuundelin, kuin nuori neidokane pajatti karjalaksi Čiganazet-pajon. Silloin mie ellennin, što karjala on miun kodikieli. Sidä on paistu muamoit da tuatoit vuozisadoi, da sidä mie en unoha. Sen edeh mie opin ruadua kaikin väin. Pidäy sanuo, kuin muamoin kielen da tuatoin vieron kaimannet, ga siit siulla eule nimidä. Vaikui net oldaneh matkassa, siit tiijät ken olet da mis tulet. Omua ei pie prakuija. Oldahes burbetannat libo šokkien pezennät, pagize kai omalla kielellä.

Suvaičen paista da kirjuttua karjalakse
Elena Junttila (Suomussalmi)

Karjalakse puuttuu kirjuttua da paista ylen harvah. Ruavos käytän enimyölleh suomen da ven´an kieldy. Toiči opin duumaija, kui se libo tämä virkeh roih karjalakse. Karjalan kieles on ylen äijy eriluadustu frazeologizmua (idiomuattistu sanondua), ga harvu niidy enäm´ maltau, sendäh opimmo opastujienke niidy mustella da mustoh ”čökkie”. Karjalan kielen kursan ližäkse opin avvuttua oman muamankielen kiehitändyruavos eččijen karjalankielizii kazviloin nimii. Pien Facebookas Karjalankieline flora -nimisty al´bomua, sendäh gu suvaičen sežo forokuvuamistu, se on minun toine himoruado karjalan kielen rinnal. Täs voin yhtistiä net molletit. Erähien kazviloin nimet tunnen ičegi, erähät lövvytäh Fauna- da florasanasto -sanastokniigas, ga toiči kazvin nimie ei lövvy nikus, sit pidäy kaččuo, mittumua nimie on sugukielis da oppie kiändiä, libo ottua latinankieline formu. Moizen digitualizen gerbuarien luadimine on ylen vessel dielo.

Vie ylen suvaičen kirjuttua hyvittelytekstoi karjalakse omile suomelazile dai ven´alazile dovarišoile, dai hyö ylen suvaijah suaja da lugie niilöi, ga täh näh kirjutan konzugi toizel kerral.

Foto: Paavo Harakka Veškelyksessä vuodena 1993.

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.