Artikkelit

Karjalan kieli eläy

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 26.11.2020

#karjalankielielay #karjalansivistysseura #karjalankielenpäivä #uef

Suomessa vietetään karjalan kielen päivää 27. marraskuuta. Sen kunniaksi Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kielen aktivisteja ideoi karjalan kielen viikon Karjalan kieli eläy. Sitä vietetään 23.–29.11. karjalan kielestä iloiten.

Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Karjalan kielen merkityš miun omašša elokšešša
Mari Rajamaa (Helsinki)

Mie olen Iivanan Iivanan Iivanan Muarie. Olen šyntyn Putašjärven pitäjäššä pohjosešša Šuomešša. Kuitenki olen aina tietän, jotta miun šukujuuret ollah kahen ämmön ta yhen ukon puolelta Pistojärven Šuvannon ta Kiimašvuaran kylissä Vienan Karjalan pohjosešša ošašša.

Miun ämmöni Kat´t´i kannettih Kiimašvuarasta Šuomeh tuohikesselissä kešällä 1924, konša hiän oli 4-vuotini. Hiän tuli mečän lävičči muamon, vellen, ämmön ta lehmän keralla. Tämä oli miun lapšuuven mukavin ta jännittävin starina. Ämmö kerto šen miula aina uuvveštah ta uuvveštah. Kešäkuušša koulun loppumisen jäleštä miula himotti aina matata Kat´t´i-ämmön ta Heikki-ukon luokše Putašjärveh. Ielläh aikuhisena mänin ämmön luokše joka vuoši.

Ämmöllä oli äijän šanoja, kumpasie toiset tuttavat ei käytetty. Näitä oltih vaikka ”pukšut”, ”piessa”, ”pomiluija”, ”nakrua”, ”kormano”, ”tiijuštua”, ”potakka”. Ennein mie luulin, jotta ämmö on iče luatin nämä šanat tahi jotta ne ollah Putašjärven murrehta. Aloin opaštuo karjalan kieltä ta kulttuurie kevyällä 2014 Kalliolan rahvahanopistošša Helsinkissä. Kurššiloilla mie ymmärrin, jotta mie olen kuullun vienankarjalan šanoja koko miun elämäni ajan! Mie tahon opaštuo šitä ielläh niin hyvin, jotta maltan kirjuttua ta paissa oikein ta ielläh šuvaita vienankarjalaista kulttuurie kielen avulla.

Il’l’a Salmela: ”Elä mešaiče, mie kizuan!”
Risto Salmelan Il’l’a-poigu on vie pieni. Iče en vikse maltas muga hyvin händy pagizutella, kui sen on luadinuh hänen omassah tuattah. Duumaičimmo Ristonke yhtes kyzymyksii da täs se heijän pagin. (Hiloin Natoi)

Tuatto: Il’l’a, suvaičetgo olla päiväkoissa?
Poiga: Suvaičen, ku sinne tullah miun hyvät dovarišat: Vikko, Onni, Eeva, Elsa da Muhammed.
Tuatto: Midäbö suvaičet kaikkie enämbi kizata?
Poiga: Hoijos suvaičen kizata mašinoil dovarišoin ker.
Tuatto: A midäbo kois?
Poiga: Koissa suvaičen kizata da elostua midä vai.
Tuatto: Midä multiekkua suvaičet kaččuo?
Poiga: Ryhmä Hauta da Lego-multiekkua.
Tuatto: Lugougo tuatto siulles karjalaksi?
Poiga: Lugou, en taho enämbiä vastata.
Tuatto: Vastua vie yhteh kyzymykseh.
Poiga: Joo.
Tuatto: Midäbö tuatto lugou siulles karjalaksi?
Poiga: Koiramägie.
Tuatto: Suvaičetgo sidä?
Poiga: Lubain vastata vaiku yhteh kyzymykseh.
Tuatto: Selvä.
Poiga: Unohit kyzyö mibö on ”peitto” karjalaksi.
Tuatto: No?
Poiga: Od’d’uala.
Tuatto: Passibo!
Poiga: Elä mešaiče, mie kizuan.

Karjala on identitietan kieli
Janne Waris

Karjalan kieldy on Suomes paistu enäm 1200 vuottu dai nygözetgi liidehis- da savolasmudehet pohjavutah täh muinaskarjalah. Suomen Pohjas-Karjalan muakunnas on oma histourii liittyjen karjalan kieleh sendäh, gu vaste 1600-luvul savolazet vallattih nämmä alovehet. No karjalastugi rahvastu jäi omile tiloile.

Uvvessah karjalan kieli tuli voinien 1939–1940 da 1941-1944 jälles suojärveläzienke Lieksah, Pielisjärvele, Nurmekseh da Juugah. Imbilahtelazii tuli Outokumbuh. Bomban taloi on nostettu da Päivännouzu-Suomen yliopistos Jovensuus voit opastuo karjalan kieleh.

Eläkkäh, kazvakkah i kukikkah karjalan kieli!

Tahton omistua tämän kirjutuksen Prof. Emer. Heikki Kirkizen mustole.

Kuva: Kristiina Salmela. Tuatto da poiga paginalla

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.