KUVA: Ilja Moshnikov on selvittänyt karjalankielisten verkkosivustojen ja sosiaalisen median karjalankielisten sisältöjen käyttöä ja tarvetta. Kuva: Itä-Suomen yliopisto
Karjalan kielen tutkija, tutkijatohtori Ilja Moshnikov on viime aikoina tutkinut karjalan kielen käyttöä verkossa sekä toteuttanut vuoden 2021 lopulla kyselytutkimuksen karjalankielisten verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien käytöstä.
Karjalankieliset sosiaalisen median kanavat ovat tärkeitä ihmisten välisen yhteydenpidon välineitä, karjalankieliset verkkosisällöt tukevat myös kielen oppimista ja kielitaidon kehittämistä. Nyt Ilja Moshnikov kertoo tarkemmin tutkimuksensa tuloksista. Haastattelun kysymykset ovat suomeksi, vastaukset livvinkarjalaksi.
Ilja Moshnikov, olet väitellyt vuonna 2021 rajakarjalaismurteista, mutta kerro tarkemmin, minkälaista tutkimusta olet nyt tekemässä ja miksi?
– Muga, olen aijemba tutkinuh Raja-Karjalan murdehii da niilöis olijua vaihteluu. Yhtelläh karjalan kielen käyttyö internetas olen ainos pidänyh silmäl da, ezimerkiksi, jo Kiännä-projektan aigua olen tutkinuh karjalankielizii verkosivuloi (Moshnikov 2016) da kirjutannuh Wikipedieh da pidänyh Wiki-ruadopajoi. Nygözes tutkimukses keskityn tarkembah karjalan kielen käyttöh da nägyvyöh internetas da socializes medies. Kaččelen, ezimerkikse, kuibo karjalan kieldy käytetäh verkosivuloin kielenny, kui iče karjalazet käytetäh karjalua internetas, mittumua hyödyy se andau pagizijoile, mittumua vaigevustu heile on da mittumii karjalankielizii syväindölöi pidäs olla enämbi. Sežo tahton kaččuo, kui karjalan kieli nägyy Twitteras da mittuine internetas olii karjalan kieli on.
Kerro tämän kyselytutkimuksen perusasetelma, eli kuinka ja missä kysely toteutettiin sekä mistä ja kuinka paljon sait siihen vastauksia.
– Karjalankieline kyzelytutkimus oli todevutettu vuvven 2021 loppupuolel. Kyzelyn linki oli avvoi kuun aigua da sih voidih vastata kaikin, ket vai maltetah karjalakse. Linkii on juattu socializen medien da sähköpoštan kauti. Olen ezitellyh kyzelyy tapahtumis da webinuarois. Kyzelyh voidih vastata ymbäri muailmua eläjät karjalua maltajat, ga yhtelläh suurin vuitti vastavuksis on tulluh Suomespäi (85 %). Kaikkiedah kyzelyh on vastannuh 161 hengie.
Mitkä sosiaalisen median kanavat ovat suosituimpia karjalankielisten sisältöjen käyttämiseen ja tuottamiseen?
– Vastuajis suurembi vuitti ilmoitti, gu vai kaččelou karjalankielizii syväindölöi da harvah iče midägi tuottau. Karjalankielisty syväindyö on eriluadustu: karjalan kieldy nägyy verkosivuloin kielenny da socializes medies, ga vie audiovizualizinnu syväindöinny tv- da radivouudizien da YouTube- da toizien videoloin kauti. Yhtelläh karjalankielizet käytetäh karjalua sežo yksityzes viestindäs, konzu kirjutetah viestii libo sähköpoštua libo soitetah omahizile da tuttavile. Sovelduksis korostuu Facebookan merkičys. Nuorembi sugupolvi käyttäy sežo toiziigi sovelduksii: ezimerkikse Instagramua da Discordua.
Miten eri tavoin eri ikäryhmiin kuuluvat ihmiset pääpiirteittäin käyttävät karjalankielisiä sosiaalisen median eri kanavia?
– Tutkimus ozuttau, gu nuorembi sugupolvi (igä 44 libo sidä nuorembat) käyttäy enämbän socialistu mediedy da verkosivuloi; vahnembi sugupolvi omas puoles kuluttau enämbäzen audio- da vizualizii syväindölöi da käyttäy karjalua yksityzes viestindäs. Toven, nuorembi polvi sežo käyttäy mainittuloi syväindölöi da vahnembat ristikanzat ollah sežo socializes medies. Nuorembat kulutetah monipuolizesti eriluaduzii syväindölöi ja käytetäh monenluaduzii sovelduksii. Ezimerkikse, enimät Instagraman, Twitteran da TikTokan käyttäjät evustetah nuorembua polvie. Vahnembale sugupolvele Facebook on tärgei.
Mitä etuja ja hyötyjä karjalankielisten verkko- ja some-sisältöjen vastaanottaminen ja luominen tuovat käyttäjilleen?
– Tiettäväine, jo kielen nägyvys internetas tugou karjalazii da karjalan kieldy – oman kielen nägemine internetas andau sežo hyviä mieldy. Omien syväindölöin luadimine kehittäy kirjallistu da suullistu kielenmaltuo. Tutkimus ozuttau, gu läs 30 %:l vastuajis ei ole kenenke paista karjalakse. Internet on moine kielen käyttöala, kudai andau sen mahton. Toizile internet on ainavo kohtu, kus hyö voijah opastuo kieleh. Vastavuksis sežo korostui se, gu internetan kauti voibi opastuo uudeh sanastoh da sežo toizih karjalan kielen murdehih. Erähät käyttäjät ilmoitettih, gu hyö lugietah karjalakse äijiä enämbän, migu enne. Internetan käyttö telefonan kauti on nygyaigua kebjei. Karjalan käytöl on sežo socialine aspektu – karjalankielizien keskes voibi löydiä uuttu paginkanzua da ystäviä.
Ezimerkikse nämmil sivuloile on käytetty karjalan kieldy: Karjalan Sivistys-seura: www.karjalansivistysseura.fi
Useimmat kyselyyn vastanneista kuuntelevat, katselevat ja lukevat, harvemmat tuottavat itse karjalankielisiä sisältöjä. Mitkä ovat yleisimpiä esteitä tai haasteita karjalankielisten (sosiaalisen median) sisältöjen tuottamiseen?
– Tiettäväine, ei kaikin meis tuoteta socializeh medieh joga päiviä omii syväindölöi da jullata midätahto. Ga yhtelläh myö kaččelemmo, midä meijän socializen medien ystävile kuuluu da midä joukkolois tapahtuu. Luvemmo, kačommo libo kuundelemmo uudizii. Libo muiten vai olemmo internetas. Oldaneh syväindöt luajittu karjalakse, sih tabah myö kulutammo niilöi ihan ičekseh. Kyzelyn vastuajis 37 % ilmoitti, gu heil on midätahto vaigevustu karjalan kielen käyttöh liittyjen. Vaigevuksis korostuu oma karjalan kielen malto, malto kirjuttua karjalakse, sanaston da pädijien sanakniigoin puuteh. Erähät ei tietä, kui käyttiä da kus lövvytäh š-, č-, ž-kirjaimet. Puaksuh uuttu sanastuo pidäy eččie eigo sidä lövvy sanakniigas. Sanastos on sežo vaihteluu. Erähät vastuajat käytetäh karjalua vähembän, sendäh gu varatah, gu heidy ruvetah arvostamah. Erähii azettau se, gu heijän toizet ystävät ei ellendetä karjalua da ruvetah heidy sen periä arvostamah. Toizien murdehien arvostelu sežo vaikuttau negatiivizesti motivacieh käyttiä karjalua internetas. 14 % vastuajis on kai niäritetty internetas karjalan kielen käytön periä.
Miten ihmisiä voitaisiin rohkaista sisältöjen vastaanottamisen lisäksi myös itse tuottamaan karjalankielisiä verkko- ja somesisältöjä?
– Ehoitan omas tutkimukses, gu kaikenmostu tembavustu, kyzelylöi da ihan maksettuu syväindyö vois olla enämbi. Onhäi meile socializen medien vaikuttajia, kuduat mainostetah midägi tuotehtu da suajah sit palkan. Samah tabah vois palkata karjalankielizii vaikuttajii. Tiettäväine karjalankielizii syväindölöi pidäs olla enämbi ihan kaikil tazoloil – da sit tärgies roulis on kielen virralline azemu da tugi.
Miten karjalan kielen näkyvyys ja käyttö somessa ja verkkosivuilla ovat muuttuneet (esimerkiksi) viimeisen viiden vuoden aikana?
– Jygei on sanuo tarkah. Kyzely ozuttau, gu karjalankielizet löyttih karjalan kielen internetas. Sit korostuu socializen medien merkičys. Yhtelläh karjalan kielen nägyvys verkosivuloin kielenny on laskenuh. Karjalankielizii verkosivuloi muitengi ei olluh äijiä, ga nygöi tarkastelu ozuttau, gu niidy on vie vähembi. Vuvven 2016 tutkimusaineistoh kuului 16 sivustuo, ga vuonnu 2021 niidy oli vai 10. Olen tutkinuh vai moizii sivuloi, kudamien käyttökielenny on karjalan kieli.
Miten merkittävä tekijä sosiaalinen media on uhanalaisen karjalan kielen säilymisen, käytön ja elvytyksen kannalta?
– Minun mieles sil on tärgei merkičys, sendäh gu internetas da socializes medies on tulluh uuzi kielen käyttöala. Tutkimus ozuttau, gu monel karjalankielizel ei ole kenenke paista karjalakse, a internettu andau sen mahton: internetas voibi paista, lugie da kirjuttua karjalakse. Riippuu omas tahtos da tazos. Internetan kauti sežo suau löydiä ičele paginkanzua da vastavuo ei vaigu virtualizesti. Verkon kauti ristikanzat teriämbäh tiijustetah, midä karjalan kielen kentäl tapahtuu, midä rodieu, mittumua kniigua on jullattu, midä tutkimustu luajittu. Olis tärgei kehittiä karjalankielisty virtualistu infrastruktuurua, toizin sanoin – ližätä karjalankielizii syväindölöi, verkosivuloi da kielen nägyvytty internettah. Sidä kauti karjalua maltajil olis sežo ruaduo. Olis tärgei, gu verkosivuloin käyttöliittymy da valikot oldas luajittu karjalakse. Se nostau kielen arvostustu.
Karjalan kielen opastusmaterjualua: opastajat.net
Karjalaa kirjoitetaan kolmella eri murteella. Miten eri murteiden näkyvyys verkossa ja somessa toteutuu tällä hetkellä?
– Karjalan kielen eri murdehien käyttö vaihtelou. Verkosivuloin kielenny voibi olla vaigu karjalan kieli da yksi sen murdehis. Erähien sivuloin kielekse voibi vallita karjalan kieli, ga puaksuh se on vaigu yksi karjalan kielen murdehis eigo silloi tavan mugah mainita, mittuine murreh se on. Verkosivuloil nägyy puaksumbah livvinkarjala da vienankarjala, suvikarjalua da tverinkarjalua harvembah. Kyzelytutkimukses puaksumbah oli mainittu livvinkarjala: sil sego ečitäh dai luajitah syväindölöi karjalakse enämbän. Vienankarjalua da suvikarjalua käytetäh internetas vähembän. Kyzely sežo ozutti, gu 36 % vastuajis kuluttau syväindölöi kaikil karjalan kielen murdehil.
Miten kolmen eri murteen rooleja verkossa ja somessa voisi tai pitäisi kehittää?
– Jygei on sanuo. Kaikkien murdehien nägyvytty pidäs ližätä. Toinah karjalankielizii syväindölöi suunnitelles vois kerras ottua huomivoh, gu pidäs käyttiä kaikkii murdehii. Kolmen murdehen käyttöh pidäs olla silloi kolmenkerdazet resursat. Karjalan kielen käyttöh olis hyvä olla virrallizen tazon ohjavot libo nevvot. Muiten ozutahes, gu karjalan kielel on jullattu syväindölöi sil murdehel, mittumua murrehtu ezimerkikse ristikanzu libo järjestö tahtotah käyttiä da mittumua resursua oli käytös. Ollou sivustol käytös vaigu yksi karjalan kielen murreh, silloi vois duumaija, pidänöygo kuitahto ilmoittua käyttäjile, mittuine karjalan kielen murdehis on käytös. Nimitykset pidäs olla kaikkien hyväksytyt.
Mitä toimia eri tahojen ja organisaatioiden tulisi tehdä karjalan kielen verkko- ja some-näkyvyyden edistämiseksi?
– Minun nevvo on ližätä karjalankielisty syväindyö sego verkosivuloile dai someh. Minun mieles tämä on vältämätöi niilöile, ket ruatah karjalan kielen da kul’tuuran hyväkse. Olis ilo nähtä karjalan kieli sežo toizien, ihan ulgopuolizien toimijoin sivuloile. Valdivon tugi on sežo ylen tärgei.
Mikä tässä on valtion tehtävä ja vastuu?
– Karjalan kielen tunnistamine da oigevuksien andamine tugis nygösty enämbäl karjalan kieldy da sen kehittämisty. Sežo muga tulis uuttu ruadopaikkua karjalan kielen azientundijoile.
Livvinkarjalan Wikipedii: Olo.wikipedia.org/wiki/Piäsivu
Valtaosa tämän vuoden 2021 lopulla toteutetun kyselyn vastauksista tuli Suomesta. Mitkä ovat todennäköisiä syitä Venäjältä tulleiden vastausten vähäisyyteen?
– Varmah on jygei sanuo. Toinah rahvas ei ruohtittu vastata libo varattih, gu ei ellendetä, midä on kyzytty. Erähile toinah oli ihan uuzi dielo yhtyö moizeh tutkimukseh. Suomes, minun mieles, rahvas ollah enämbäl harjavuttu ottamah ozua moizih dieloloih. Vastuandah on voinnuh vaikuttua sežo Ven’an poliittine tilandeh da varuandu yhtyö ulgomualazen yliopiston tutkimukseh.
Olet kevätkauden 2023 työtehtävissä Wienin yliopistossa. Kerro vähän, mitä tuleviin kuukausiin Wienissä kuuluu.
– Muga, olen tulluh vierailijakse tutkijakse Vienan yliopistoh Avstrieh. Tämä on oza minun Päivännouzu-Suomen yliopiston ruaduo. Jatkan tiä omua tutkimustu, ga sežo opastan yhty kursua da tahton hyvin tuttavuo uuzih kolliegoih. Ulgomuan matkat on tärgei oza tutkijan ruaduo, net kaikin puolin kehitetäh meidy da annetah uuttu nägökulmua omih tutkimuksih.
__________________
Haastattelukysymykset:
Katri Kovasiipi
Vastaukset livvinkarjalaksi:
Ilja Moshnikov
__________________
Lähetä palautteesi tästä jutusta: paatoimittaja@karjalanheimo.fi.
Artikkeli on julkaistu Karjalan Heimon numerossa 1-2/2023
Aihieh liittyjen:
- Kiännä 2022: Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli, Koneen Säätiö, 2015–2018. kianna-hanke.blogspot.com/
- Moshnikov, Ilia 2016: Karjalankieliset verkkosivut virtuaalisena kielimaisemana. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 26, s. 282–310. dx.doi.org/10.5128/LV26.09
- Moshnikov, Ilia 2022a: The use of the Karelian language online: Current trends and challenges. Eesti Ja Soome-Ugri Keeleteaduse Ajakiri. Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics, 13(2), 275–305. doi.org/10.12697/jeful.2022.13.2.09
- Moshnikov, Ilia 2022b: Use of the Karelian language online: websites in Karelian. In T. Seppälä, S. Lesonen, P. Iikkanen & S. D’hondt. Kieli, muutos, yhteiskunta – Language, change, society. AFinLA Yearbook 2022, 192–216. journal.fi/afinlavk/issue/view/8844
- Salonen, Tuomo 2017: Karelian – a digital language? In C. Soria, I. Russo & V. Quochi (eds.) Reports on digital language diversity in Europe. www.dldp.eu/sites/default/files/documents/DLDP_Karelian-Report.pdf
Hyödyllisiä linkkejä
- Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta
- Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet alkaen numerosta 9-10/2021 ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa
- Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä tästä linkistä