Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.
Veškelykses ruadajan Oma tulehmo -yhteiskunnallizen yhtistyksen Järven randu -projektu on todevutettu. Sen tulokset ollah jo nägyvis. Kyläh on azetettu kaksikielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.
Mieldy kiinitetäh ihan Veškelyksen keskuččah, Pajon mäele azetetut kartat. Tädä Pajon mägie veškel’čät ollah kunnostettu vie vuvven 2018 aigah Ven’an piämiehen abudengoin fondan kannatetun projektan aigua. Silloi kazvoitunnuh Pajon mäen kohtu oli kogonah puhtastettu, sih oli azetettu puuhizet lava da laučat. Tänävuon Järven randu -projektan hyvyös Pajon mäele sai luadie kaksi kartua kahtel kielel: ven’akse da karjalakse.
Enzimäzes kartas suau tiijustua Veškelyksen kyläkunnas. Sih on merkitty kai kyläkunnan kylät vuvven 1873 tiedoloin mugah da saneltu kyläkunnan histouries.
– Meile kylien nimien sellitändäs da kirjutandas ylen äijäl avvutettih paikannimistön tutkijat Irma Mullonen da Anastasija Afanasjeva. Saimmo tiediä, ku vuvvennu 1873 Veškelyksen kyläkundah kuului 44 kyliä, tänäpäi niilöis on jiännyh vaiku viizi. Kartah olemmo kirjutannuh kai nimet karjalakse da ven’akse. Rahvas nygöi kačotah da diivitähes, erähii kylii ni musteta ei, ku on oldu olemas, sanelou Oma tulehmo -yhtistyksen piälikkö Irina Pogrebovskaja.
Toine kartu on omistettu Veškelyksen kyläle iččenäh. Sit on tieduo kylän histouries da vahnois mustomerkilöis, kylän mečästyskondulois, kudualois meččuijah kondieloi da hirvilöi, jänölöi da oravii. Täh kartah on merkitty Veškelyksen yheksä vahnua huutoruagi. Nämmien huutoroin puuhizet viittehet on azetettu kylähgi.
Veškelyksen kyläh kuuluu yheksä huutorua libo hieruu. Jogahizeh on pandu viiteh karjalan
kielel.
Järven randu -projektan aigua veškel’čät ollah luajittu uuliččoin nimilaudazetgi ven’an da karjalan kielel. Niidy on azuttu kaikile kodiloile, kudualois on eläjiä eloipaikan kirjoihpanendan mugah, kaikkiedah 103. Tuliel aigua veškel’čät huavatah luadie vie 30-40 uuliččoin nimilaudastu kezämökkiläzile, kudamis ei olluh tieduo eloipaikan kirjoihpanendas. Ga se rodieu tulien projektan hantuzis ruattavu ruado.
Juohatammo, ku tämä Järven randu -projektu sai kannatustu Karjalan piämiehen abudengoin fondaspäi da sen piälimäzii ruadoloi oli karjalazen kul’tuuran da karjalan kielen kehittämine. Projektas oli kaksi ruadoalua. Enzimäzeh kuului karjalan kielen kursiloin pidämine, toizeh – karjalan kielen nägyvembäh tuondu.
Teksti: Jelena Ruppijeva, 13.7.2022 Oma Mua
Foto: Irina Pogrebovskaja
