Artikkelit

Karjalan kieli roihes nägövis kaikkiel

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 9.12.2020

Karjalan tazavallan piämiehen kehitykses vuvvennu 2020 ruvettih kannattamah Karjalan piirilöin ruaduo kandurahvahien etnokul’tuurizekse opastamizekse, kielien da kul’tuuroin kehittämizekse da säilyttämizekse, kul’tuuruperindön objektoin säilyttämizekse da paikallizen taidoneron kehittämizekse, ruvettih kunnostamah alovehii ottajen huomivoh niilöin etnokul’tuurizii eričyksii. Täs ruadosuunnas sanelou Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan kandurahvahien valdivollizen kannatuksen ozaston piälikkö Jelena Migunova.

– Jelena Ivanovna, Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu vuvvennu 2020 enzikerran pidi kilvan, kudamah munitsipuallizet piirit työttih tärgiet sotsiuallizet projektat omien alovehien kunnostamizekse, ku niilöis nägys paikallistu entokul’tuurua. Ongo se ruado uuzi teih niškoi?

– On. Tädä ruaduo myö piemmö kaikkien piirilöinke. Monet piirit tarvitah valdivon abuu, niilöil toiči ei tävvy den’gua etnokul’tuurizeh kehitykseh. Kilvan tarkoituksennu oli andua mahtuo piirilöil pujoittua karjalan kieldy eri ruadoaloih, panna se nägövih, yhtistiä intellektualizet da ainehellizet resursat oman ainavoluaduzen kul’tuuran ozuttamizekse piirilöis.

– Oldihgo piirit valmehet moizeh kilbah? Mittumii vaigevuksii niilöin edustajil oli kilbah pyrgevyjes?

– Tiettäväine, myö ellendimmö, ku tämä ruado rodieu uuzi ei vaiku meile, ga piirilöilegi. Kilbahhäi pidi kehittiä monipuoline projektu, sellittiä kai menot, kirjuttua menolistu, varustua hindu-da komertsiiehoitukset. Myö omas puoles sellitimmö, mih suau pidiä den’goi, a mih ei sua.

Ezimerkikse, niilöile, ket tahtottih luadie olot pruazniekoin da jarmankoin pidämizekse, ei suannuh pidiä den’gua, sanommo, gostien syöttämizeh da eloipakoin vuogruamizeh, matkumenoloih da lahjoih. Enzikse monet ei ellendetty, mindäh ei sua, da myö sellitimmö, ku projektoin tarkoituksennu ei ole pivon järjestämine, vai moizien pädevien ololoin luadimine, kudamis tuliel aigua suau pidiä jarmankoi da pruazniekkoi. Toizin sanojen, sai ostua siirrettävät ozutuslavat, nostua kodizet paikallizien mustolahjoin jarmankoin pidämizekse, maksua palku dizainerale, kudai luadiu entokul’tuurizen brendan. Niilöil, ket tahtottih kunnostua aloveh, paiči kohtan puhtastamistu, pidi vie azuo sinne mitahto etnielline, etnogruafielline libo kul’tuuru- da landšaftuobjektu, sai luadie luonnolline etnogruafielline puustogi.

– Äijygo oli kilbuniekkua? Kui arvostajat vallittih parahii projektoi da kuduat niilöis voitettih?

– Kilbah tuli 17 ilmoitustu 11 piirispäi. Arvostajien joukkoh kuului tiedoalan ruadajii, karjalazien da vepsäläzien yhteiskunnallizien liittoloin edustajii, Karjalan Tazavallan munitsipuallizien virastoloin nevvosto -assotsiatsieh kuulujii, Karjalan Tazavallan turizman haldivon da kul’tuuruperindön objektoin vardoiččemizen haldivon spetsialistoi.

Projektoi arvostajes kačottih, ongo piiri vastuolline, rodieugo projektas hyödyy rahvahale da ekonoumiekale. Arvostajat otettih huomivoh sengi, äijygo rodieu rahvastu, kudamat suajah hyvytty täs projektas.

Muga vallittih kuuzi voittajua: Kalevalan, Anuksen da Priäžän kanzallizet piirit, Oniegurannikon, Karhumäen da Belomorskan piirit. Joga piiri sai miljonan rubl’ua.

– Midä kuului nämmih projektoih? Kudamat ruavot ollah jo suadu valmehekse da midä luajitah tämän vuvven loppussah?

– Projektat oldih erilazet, ei jiännyh bokkah ni yksi kilvan miärätty ruadoala. Projektoin tärgevimii pidoloi ollah karjalan kielen kursit vahnembah rahvaspolveh niškoi. Moizii kursiloi tänäpäi pietäh Uvves Vilgas, Jyškyjärves, Kalevalas, Vieljärves, Nuožarves, Jessoilas, Pyhärves, Viidanas, Priäžäs, Čalnas, Anukses da Tuuksil. Kursiloin pidämizeh niškoi piirit ostettih tehniekky da maksetah palkua opastajile.

Toizekse, piirit pandih nägövih karjalan da vepsän kielet. Nygöi Anuksen, Priäžän Kalevalan da Karhumäen piirilöis azetetah kaksikielizii nimilaudoi kul’tuuru- da opastuslaitoksien da kylähaldivoloin taloloih, sego paikallizien ičehalličuksien ruadopertilöin veriälöih, azetetah pihalaudoi karjalan da ven’an kielel.

Kolmandekse, projektoin hantuzis piirit kehitetäh paikallistu perindöllisty taidoneruo. Muga Karhumäen piiris luajittih “Vizitkeskus”, da Belomorskas – Neroniekoin paja. Kahrumäen, Kalevalan da Belomorskan piirilöis pietäh perindöllizien käzineroloin kursiloi, Säpsän kyläh avatah Siämärven kudomizen taloi.

Projektoin mugah kunnostetah Kalevalan kylän kuulužu “Lönnrotan pedäjän” aloveh, luajitah Kalarand-etnoparku vepsäläzeh Kalagen kyläh, Tulemjärven rauduruvan Tulmozerjeparkah azetetah tiijollizet lavvat karjalan da suomen kielel.

Kalevalan piirin runonpajattajien kylih Jyškyjärveh, Vuonnizeh da Piismalahteh ostettih tehniekky da laittehet eri pruazniekoin da jarmankoin pidämizeh niškoi. Eri laittehet on ostettugi Kangas-etnofestivualih niškoi, kudai pietäh Säpsäs, da Karjalazien relikviet -ozutteluh niškoi, kuduadu sit ruvetah ozuttamah Priäžän piirin eläjile.

– Nähtähgo piirit toine toizen ruavon tulokset? Pietähgo projektoin prezentatsii?

– Myö jo rubeimmo kirjuttamah projektoin tuloksis meijän ministerstvan virrallizel VK-sivul. Talvikuun lopus myö piemmö parahien ruadoloin prezentatsien.

– Roinnougo moine kilbu vuvvennu 2021? Roinnougo sit uudistu?

– Rodieu, tiettäväine. Vuvvekse 2021 sih ruadoh on kačottu andua jo 10 miljonua rubl’ua. Kilvas voittajile piirilöile kačommo andua kaksin miljonoin rublin. Ga jogahine piiri suau työndiä kilbah vai yhten projektan, tänävuon sai työndiä kaksi.

Karjalan, vepsän da suomen kielen kursiloi tulien vuon suau pidiä lapsilegi opastuslaitoksien ulgopuolel, muga myö suammo kannattua moizien kielipezien ruaduo, kudamat ei ruata opastuslaitoksien tyves.

Menoloin joukos rodieu uuzi kohtu – ruvetah kannattamah Karjalan tazavallan Arktiekan alovehel eläjien kandurahvahien perindöllisty talovusruaduo.

Jo on luajittu da tämän vuvven loppussah rodieu azetettu 2 360 kaksikielisty pihalaudua da nimilaudua eri laitoksih da halličuksih niškoi da 31 tiijollistu laudua. Terväh karjalan kieldy rubiemmo nägemäh da lugemah kaikkiel, se on kaikis tärgevin ruado!

L’ubov’ Nikitina, Kalevalan piirin halličus: “Hyvä on, ku meijän piirin kylien pihois rodieu pihalaudoi ven’an da karjalan kielel. Se ozuttau, ku meijän piiri on tozi kanzalline. Lönnrotan pedäjän luo rodih uuzi art-objektu, se kohtu rodih vie mielužembi Kalevalan eläjih da gostih niškoi”.

Aleksandr Pšennikov, Priäžän piiri: “Projektan hyvyös karjalan kielen kursiloil opastuu 75 hengie. Äijy kiitändysanua kuulimmo Kangas-festivualis, kudaman piimmö online. Kaksikymmen kuuzi kaksikielisty nimilaudua jo annoimmo eri virastoloile da laitoksile”.

Alla Sidorova, Anuksen piirin halličus: “Tämän vuvven loppussah azetammo läs 1 200 kaksikielisty piha- da nimilaudua kogo Anuksen kanzallizes piiris. Nygöi jogahine, ken tulou meile gostih, nägöy, ku tiä eletäh karjalazet!”

Aleksandr Tretjakov, Karhumäen piiri: “Projektan vuoh todevutimmo meijän ammuzen toivomuksen – saimmo Neroniekoin pajan Belomorskah. Pajan dizainprojektu on jo valmis, sen mugah jo valmistetah tiloi”.

Teksti: Anastasija Romanova, Oma Mua 2.12.2020
Foto: Belomorskan piirin projektan hantuzis Belomorskah perustetah Neroniekoin paja. Pajan dizainprojektu on jo valmis, sen mugah jo valmistetah tiloi”.

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.