Uutiset

Mies sinisessä puvussa puhuu mikrofoniin ja nainen valkoisessa t-paidassa seuraa vierestä

Karjalan kieltä voipi šäilyttyä, ka šiih jiäy vähän aikua

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 8.7.2022
Asiasanat: Tver

Mitein yheššä šäilyttyä karjalan kieltä Tverin alovehella? Löytyäkšeh vaštaušta täh kyšymykšeh eri alan ammattilaiset keräyvyttih pyörie stola -issunnošša Tverin Maksim Gor’killa nimitetyššä kirjaštošša.

Karjalan kielen tilannehta ta šen šäilyttämisen keinoja käsiteltih eri puolilta. Šai tiijuštua, mitein kieltä käytetäh päiväkojissa Maksatihan kyläššä, mitein opaššetah kurššiloilla online- ta offline-muuvvošša, mimmosie kielitutkimukšie vietetäh Karjalan tietokeškukšešša, mitein kieli kehittyy ta mitä voipi ruatua yheššä kielen šäilyttämisekši.

Kielitilantehen eri puolet

Tilaisuon avasi Ol’ga Pavlovan valmistama esityš karjalan kielen tilantehešta. Ol’gan juuret muamon puolelta ollah Vienan pohjosešta, a hänen tuatto on Azerbaidžanista. Kielitutkijan tutkimušteemana on tverinkarjalan kieli, šentäh kun hiän eläy Tverissä ta tuntou yhissyštä juuriloih.

– Vuotena 2021 väitöškir juani valmistuas’s’a mie olin Tverin alovehen kylissä pakauttelomašša paikallisie eläjie ta kaččelomašša mitein hyö eletäh, mimmosie perintehie on šäilyn heijän elämäššä. Mie ruavoin Tverissä ta muutomissa kylissä. Tutkimukšeni mukah voin šanuo, jotta kieli eläy ta myö voimma pelaštua šitä, ka aikua šiih meilä on oikein vähän, a viijen vuuvven kuluttuo šitä ei jiä ollenkana, šano Venäjän tietoakatemijan Kielitiijon instituutin Venäjän kanšojen kielien šäilyttämisen ta elvyttämisen tietokeškukšen tietoruataja Ol’ga Pavlova.

Šen jälkeh noin nellä tuntie kielispesialistit ta aktivistit, Tverin hallinnon ta yliopiston etuštajat, opaštajat ta kašvattajat šekä kielen šäilyttämiseštä kiinnoštunuot ihmiset kerrottih omašta kokemukšešta karjalan kielen parissa, tarittih omie idejoja ta heti koroššettih, mitä hyö voijah ruatua tämän ajatukšen toteuttamisekši. Šanakši, kaikki idejat šuatih kannatušta toisilta, a eryähien projektien toteuttamisešša šuoššuttih auttamah viranomasetki.

– Mie kuulin tiälä äijän hyvie ajatukšie ta oli ilo nähä ihmisie, ket ruatah karjalan kielen hyväkši. On tärkie, jotta Tverin valtijonyliopisto ottau meitä vaštah ta auttau opaššušohjelman valmistamisešša karjalan kielen opaštajilla. Kirjaštojen, koulujen ta päiväkotien ruatajat kaupunkiloista ta piirilöistä voij ah tulla tänne ta opaštuo, jotta šiitä opaš tua toisie, šelitti kielitietäjä, pedagogisien tietojen kandidatti, monien kanšalaisjärještöjen jäšen L’udmila Gromova.

Oman esitykšen aikana L’udmila Georgijevna esitti uuvven kirjan “Terveh! Terveh!”. Šen avulla voipi opaštuo uutta šanaštuo ta kielioppie, parantua kielineruo. Harjottelomah karjalakši šuau kuin iččenäisešti, niin ni opaštajan avulla.

Tverinkarjalan kieltä šyväšti tutkiu filologijan tietojen kandidatti Irina Novak. Hänen esityš
pyörie stola -issunnon rajoissa oli omissettu kielitutkimisen eistämisellä: mitä julkaissah karjalakši, mimmosie tutkimukšie on pietty ta missä niistä šuau lukie.

Vaalea nainen mustavalkoisessa raitapaidassa puhuu mikrofoniin pöydän äärellä. pöydällä on värikkäitä kirjoja.

Tverinkarjalan kieleššä on šäilyn muotoja ta šanoja, kumpasie käytettih šatoja vuosie takaperin. L’udmila Gromova kerto, mitein voipi šäilyttyä ta kehittyä tätä vanhua kieltä.

Karjalan kielen maisema

Kielen maisemakši šanotah šitä paikkua, missä karjalan kieli on näkyvissä. Tutkimukšien tulokšien mukah še on hyvä keino pityä kieltä šilmällä, šynnyttyä šiih kiinnoššušta ta joka kerta muissuttua kulttuurista. A mitein kielen maisemie kehitetäh Tverin alovehella?

– Čaškovon kyläššä, missä šijoutuu meijän Karjalaini koti, on juohatušmerkkijä karjalan kielellä. Niise, konša myö otamma vaštah vierahie, ni huvitušohjelmissa myö käytämmä karjalan kieltä. Kaikki tämä, kyllä, on oikein hyvä, ka kielen šäilyttämiseh pitäy šyvempyä ta tarkempua ruatuo, šano Čaškovon karjalaisen kojin emäntä ta projektien toteuttaja Marina Jevgrafova.

Monie vuosie Tverin alovehella oli häpie nimittyä iččie karjalaisekši. Toičči še oli kirošananaki. Nyt kielen statussi kyläneläjien kotikieleštä kašvo tutkimukšien, kirjojen tai projektien kielekši.

Lihoslavlissa pietäh aktijoja, kumpaset tovissetah, jotta karjalaisena on muotikašta olla. Šamoin šielä marmeladitehtahan johtokunta piätti lisätä marmeladiluatikkoih pienie kirjasie karjalan kielen oppituntien kera.

Issunnošša liiteli innokkahien ihmisien ta heijän ajatukšien tunnelma. Tilaisuš piettih Venäjän kanšojen assambleja -liiton kannatukšella. Liiton neuvošton enšimmäini varajohtaja otti ošua kokoukšeh.

– Mie olen kummaštun, jotta kahen piäkaupunkin – Moskovan ta Piiterin välillä on šäilyn šemmoni ainutluatuni kulttuuri ta kieli. Miula on mukava tiijuštua mahollisimman äij än, jotta šiitä ymmärtyä, mitein šäilyttyä karjalan kieltä, korošti assamblejan neuvošton enšimmäini varajohtaja Naziržon Abduganijev.

Joka esitykšen jälkeh oli äijän kyšymykšie ta replikkijä, kaikin himottih šanuo omua mieltä tahi tarita omie idejoja.

Pyörien stolan jälkeh kaikki tulokšet pannah asiepaperih ta valmissetah kirjutukšen Federatijon neuvoštoh.

Teksti ta foto: Uljana Tikkanen, 6.7.2022 Oma Mua

Lue nämäkin:

Viikon 39 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Viikon 39 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Helsingin käräjäoikeudessa on alkanut tällä viikolla poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa arvioidaan sika-influenssa-rokotteen ja narkolepsian syy-yhteyttä seitsemän sairastuneen osalta. Kuluttajien luottamus talouteen saavutti syyskuussa jälleen uuden pohjalukeman,...

Uusi Pieni suomi-karjala sanakirja vapaasti saatavilla

Uusi Pieni suomi-karjala sanakirja vapaasti saatavilla

Karjalan Sivistysseuran pääsivuilla on julkaistu Oppimateriaalit-osiossa uusi Pieni suomi-karjala sanakirja. Sanakirjan ovat laatineet Euroopan kielten päivän 26.9. innoittamana Olga Karlova, Katerina Paalamo ja Natalia Giloeva. Sanakirjassa karjalan eri murteet on...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.