Toisenaren puolipäivä. “Karjalan Sanomien” toimitukšešša on touhuo. Ečin piätoimittajua Nezvitskii Mikkuo. “Mikolla on kiirehtä, lehti on annettava latomah”, vaštuau Anna Umberg. Myöššyn omah ruatohuoneheh ta niin muutoman kerran, kuni loppujen lopulta emmä šopin pakinan ajašta. Pakinan aihe on tosi tärkie – “Karjalan Sanomien” 100-vuotisjuhla.
Ylpevyš ta vaštuu
– “Karjalan Sanomien” šatavuotini istorija kuvaštau tašavallan kehityštä: Karjalalla ta lehellä oli šamoja voittoja ta hävitäntöjä, mäneššykšie ta käršimykšie, kertou lehen piätoimittaja Mikko Nezvitskii. – Kanšalliskieliset mediat on tašavallan brändi, simvoli. On suali, jotta ei kaikki ymmärretä šitä.
Kuitenki piätoimittaja panou merkillä, jotta viime aikoina hallintoelimet tuntuvašti kannatetah Karjalan Sanomat lehtie. Vet ilman kanšalliskielisie medioita Karjala ei olis ollun ainutluatusena.
– En häpeyvy šiitä, mitä ruamma toimitukšešša. Miušta “Karjalan Sanomat” on tašavallan ylpevyš. On tietyšti šurullista, jotta on vaikieta pityä painošmiärä tarvittavalla tašolla, jatkau Mikko Nezvitskii.
Tietyšti, tänä vuotena painošmiäräh vaikutti ni koronapandemija: koulut ei tilattu lehtie eikä šuomelaisilla lukijilla ollun mahollisutta tulla Karjalah.
– Kaikkie huolimatta ušon, jotta lehellä on kyšyntyä vielä monie vuosie. Meilä on šuuri vaš tuu meijän entisien ieššä, koroštau piätoimittaja.
Journalistin ruavon erikoisukšista kertou Margarita Pehkonen, kumpani viisi vuotta on “Karjalan Sanomien” toimittajana:
– Tämä on mukava ta dinamini ruato, šie olet aina tapahtumien keškukšešša. En šanois, jotta työpäivät ollah šamanlaisie, vet joka päivä meilä on eri tehtävie: muokkuamma tietoja tahi keryämmä niitä. Lisäkši pitäy olla valmehena yllätykših. Kerran mie tulin töih huomenekšella, a illalla läksin šuunnittelomattomalla kolmepäiväsellä työmatalla Piiterih.
Mukavie projektija ruatojoukon voimin
– Meijän ruatojoukko on tosi luova, yksimielini, ruataja. Voimma ruatua tosi äijän, vet miun kollegoilla ušein šyntyy uušie ajatukšie, projektija, kertou Mikko Nezvitskii. – Venäjän kaikista medioista “Karjalan Sanomat” enšimmäisenä rupesi järještämäh lukijamatkoja.
Enšimmäini matka tapahtu vuotena 2011, konša šuomelaiset lukijat tultih Karjalah. Autobuššissa oli noin 40–50 paikkua, še oli kokonah täytetty.
– Kaikkieh olemma järještän noin 20 lukijamatkua Karjalua myöten ta Šuomeh. Yrittimä näyttyä ošallistujilla šitä, mitä hyö ei oltais nähty tavallisen matan aikana. Esimerkiksi, šuomen kielen tuntija kouluissa tahi vepšäläisie ta karjalaisie kylie, missä lukijilla oli mahollisuš paissa eläjien kera šuomekši, jatkau piätoimittaja.
Lisäkši “Karjalan Sanomat” pitäy šuomen kielen ta kulttuurin kilpailuja ta temaattisie päivie Petroskoissa, Sortavalašša, Koštamukšešša, Kontupohjašša, Čalnašša.
Noin kahekšan vuuvven kuluos’s’a toimituš on pitän Joulukorttikilpailuo. Joka vuosi valitah paraš joulukortti, min jälken lähetetäh še lukijilla, kollegoilla, partn’oriloilla.
– Šattuu tosi mukavie töitä! Kerran jessoilalaini poika luati joulukortin tietokonehgrafikan avulla, a toini nuori ošallistuja keräsi kortin Legorakennušpelistä, muistelou Mikko Nezvitskii.
Šamoin lukijie miellytettih “Karjalan Sanomien” järještämät lukijaklubit ta Kielikeittijömuasteriopit. Ka pandemijan takie nykyjäh niitä ei pietä.
Kačahuš tulovaisuoh
– Meilä on äijän šuunnitelmie. Haluosima jatkua Kielikeittijöprojektie. Mielellänä pitäsimä “Karjalan Sanomien” 100vuotisjuhlua, kuččusima kollegoja ta lukijie. Ka koronan takie tämä vuosi on vaikie. Šen takie tahtosima elyä koko vuuvven 100-vuotisjuhlan ohjaukšešša, a vuuvven lopušša järještyä šuuri pruasniekka, vet šilloin myö täytämmä 100+1, šuunnittelou lehen piätoimittaja.
Lisäkši Mikko Nezvitskii pakasi toisistaki šuunnitelmista:
– Ajattelemma muuttua lehen mallin, lisätä uušie rubrikkija. Niise meinuamma ruveta valmistamah ainehistuo vain Oma Media portalie varoin, jotta portalilla ta leheššä ei olis šamoja tekstijä.
Tilaisuot šiirrytäh nettih
Tänä vuotena enšimmäini šuomen kielen ta kulttuurin netäli (5.–11. šajekuuta) on omissettu juuri “Karjalan Sanomien” 100-vuotisjuhlalla. Ka šuurin oša tilaisukšista ta projektiloista šiirty sosialiverkkoloih:
– Myö olemma valmistan tiijollisie projektija. “Karjalan Sanomien” 100-vuotisjuhlan kunnivokši kerromma Karjalan 100 eri paikašta, kumpasista ennein oli kirjutettu leheššä. Šamanlaini projekti liittyy 100 mukavah ihmiseh, kumpasista lehti oli kerton ennein. Tieto on šuatavissa lehen ryhmäštä VK-sosialiverkošša, kertou tiijon ošašton toimittaja Marina Tolstih.
Niin, šajekuun 5. päivänä ryhmäššä alko lehen istorijua koškija KS 100 vuotta onlinetietokilpailu, a 9. šajekuuta ilmotetah šen tulokšet.
– Kohta šamašša ryhmäššä avautuu meijän onlinenäyttely, kumpasešša on esillä istorijallisie ta nykyaikasie valokuvie. Näyttely tuttavuššuttau halukkahie lehen toimitukšešša eri aikoina ruatajih lehtimiehih. Heijän joukošša on Jalmari Virtanen, Veikko Taipale, Lauri Letonmäki, Irja Strand ta muut, lisyäy tiijon ošaš ton toimittaja.
“Karjalan Sanomat” ei unoha omie tiluajieki. Tolstih Marinan mukah šajekuun 5. päiväštä alkuan toimituš rupesi julkaisomah VK-sosialiverkošša tietoja joka tiluajašta:
– Myö haluosima tietyä, mimmoni ihmini on meijän tiluaja, mintäh hiän lukou meijän lehtie ta mimmosie aiheita hiän pitäy mukavimpina.
Šyyskuun 15.–30. päivinä Karjalan Sanomat lehen toimituš piti onnittelujen kilpailun. Kilpailušta vaštuaja “Karjalan Sanomien” lehtimieš Julija Veselova kertou:
– Lukijien aktiivisuš ihaššutti meitä. Ošallistujat lähetettih äijän luomistöitä: runoja, poštikorttija, videoita. Kilpailijien joukošša oli šekä Lumikellopäiväkoijin kašvattija, 17. gimnasijan ta šuomelaisugrilaisen koulun opaštujie, jotta lehen aikuhisie lukijie. Koštamukšelaiset oltih tosi aktiivisie, heiltä šaima äijän poštikorttija ta videoonnittelun.
Teksti: Irina Zaitseva, Oma Mua 7.10.2020
Kuva: Inna Nippolainen
