Artikkelit

Ryhmä ihmisiä puutalon edessä nurmikolla

Karjalazet: midä ozutti rahvahanlugu

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 22.2.2023

Ven’an muan valdivollizen rahvahanluvun vereksimät tulokset pöllätetäh. Karjalastu muas rodih pošti kaksi kerdua vähembi verdaillen vuvven 2010 tuloksih. Moizii miärylaskendoi ei olluh ynnällizen vuozisuan aigah. Hävinnemmögo dostalin vai kui ielleh? Puututahgo karjalazet Ven’an vähäluguhizien kandurahvahien listoil da auttanougo se?

Sissäh pessimistizii tuloksii meigävellen luguloi kohti ei suannuh ni vuottua. Pakkaskuul Rosstat:an ilmoitettuloin tiedoloin jälles Ven’an äijät rahvahat ruvettih lyömäh kelloloih, buito äijy rahvastu jäi kirjoile panemata da aijankohtazet tulokset buito ei vastata tottu. Sanommo, tatarat prižmitäh Ven’an halličustu čotaija uvvessah da putilleh.

Vie kaksi vuottu tagaperin Anukses pietyn IX Karjalan tazavallan karjalazien Kerähmön aigah täytty vägie paistih karjalazien perspektiivas puuttuo muite muis olijal listal – Ven’an vähäluguhizien kandurahvahien čottah. Silloi merkil piettih luguu 60 815 (rahvahanluvun 2010 statistiekan mugah sen verran karjalastu oli kogo Ven’an muas). Uvven stuatusan suandakse pidi olla vähembi 50 000. Saimmo sen: meidy kogo muas on 32 422 hengie, niilöis Karjalas – 25 901 hengie. Moizien kaupoinke tuliel rahvahanluvul karjalazet voimmo puuttuo nol’ahgi.

Otammo jullattavakse kolmen eri ekspertan mielet rahvahanluvun tuloksih nähte. Virguniekku, tiedomies da kandurahvahien oigevuksien tiedäi.

Julia Litvin, etnoulogu, Karjalan tiedokeskuksen kieli-instituutan ruadai:

– Vastatannehgo tulokset reaalistu elaigua? Jygei kyzymys. Karjalazien vähenemine nägyy jo ammui, yhtelläh vie nikonzu mennyzien rahvahanluguloin välil ei olluh mostu luvun pakundua. Vigua täh on. Ezmäzikse, ylemite demogruaffi ne: lastu rodivuu vähembi migu rahvastu kuolou. Karjalazien keskimäine igä on 57,7 vuottu, vuvvennu 2010 se oli 49,2 vuottu. Toizekse, da se on ylen tärgei – karjalazien kielinero valehtuu, a juuri kielenmalto on kanzalližuon piämarkeroi. Kolmandekse, karjalazet ollah linnastunnuot rahvas da eländykohtu myös vaikuttau omaničentundoh. Juohatan sen, ku enämbät vijat kerras suahah vaikuttua kanzalližuon valličendah da rahvahan čotaičendan tuloksii vie pidäy tarkastella da analiziiruija.

Sanommo, Karjalas eläjiä 61 498 hengie ei merkitty omua kanzalližuttu. Ket hyö oldaneh? Toinah niilöingi keskes on karjalastu roduu kandajua? Da vie eräs dielo. Meijän matkoin aigah meijän paginkanzat toven puaksuh merkitäh oman yleiskanzalaizen libo uskondollizen vuitin, ei kanzalližuttu. Mihtahto yhteh rahvahan kuulundu puaksuh riippuu paginan kohtas, aijas, tiemas, ymbäristös da ristikanzan mielesgi.

Meijän praktiekas oli mostu, konzu ristikanzu paginan allus saneli, ku ei tiijä karjalan kieldy, sendäh ei pie omua iččie “oigiennu karjalazennu”. Sit, paistes da saneltes rubieu enämbi mustoittamah omua elaigua, sugulazii, alguperiä da kanzalližuon dielo kuito jo nägyvembäh nouzou ezil. A konzu ristikanzu täyttäy listoi rahvahan čotaičendan aigah, kus on ylen äijy kyzyttäviä da tiijustettavua, hänel ei ole aigua äijäl ajattelemah sih näh ken häi on.

Sanommo, 25 901:s Karjalan tazavallan karjalazis on vai 11 081 kieldy käyttäjiä. Kielikyzymys on vaigiembii kyzymyksii da sih ristikanzu vojii kaččuo eri luaduh. Kielinerot voijah olla erilaizet: “pagizen tävvel suul”, “luven, kirjutan, ga pagize en”, “pagizen pahoi da parembi luven”, “voin selgiekseh paginas” da muga ielleh. Sendäh pal’l’as yleine lugu äijiä tieduo ei anna.

Aleksei Tsikarev, Yhtestynnyzien kanzoin liiton kandurahvahien kyzymyksien Alallizeh Fourumah vuozinnu 2020-2022 kuului, kandurahvahien oigevuksien tiedäi:

– Luguloi otettih pandemien aigah, oli kaikenmostu priiččua. Ezmäzikse, ei sadaprocentizesti käydy taloloi myö, äijät täytettih listoi onlines. Kirjoilepanijoin valmistandutazo oli valeh: puaksuh hyö jätettih bokkah kanzalližus-kyzymyksen libo piädykauti, libo petties, libo merkittih ristikanzan kanzalližuon omua himuo myö. Ket täytettih online, sežo voidih jättiä kanzalližus-pygälän bokkah huolimattomuttu libo vältämättömytty. Vie on tärgei dielo: rahvahanlugu ei ota čottah monikanzalližuon faktorua moizes monikanzallises muas kui Ven’a. Ristikanzas vojiihäi olla enämbän rahvahan verdy, a nygözes statistiekas vojii merkitä vai yhten ainavon. Tuli nenga, ku Ven’al läs seiččeitostu mil’l’onua ei ozutettu omua kanzalližuttu, Karjalan tazavallas – enämbi kuuzikymmen tuhattu.

Yhtelläh tiijän, ku karjalazet ollah hyvin motivoitut ozuttamah oman kanzalližuon – tutkimukset tovistetah tuan. Kolmekymmen vuottu kielen da kul’tuuran kehitändiä ei mendy sudre. Äijät vahnembat tahtotah, ku heijän lapsii opastettas karjalan kieleh školis, sendäh ku iče hyö jo ei voija andua sidä. Tämänpäiväzih pienih luguloih on enämbi vigua: hairehet čotaičendois, demogruaffizet da sotsiualizet processat, sanommo, migratsii. Voibi čakata libo kiittiä mennytty rahvahanluguu, ga toizii tiedoloi meil ei ole – niilöinke nygöi tulou eliä lähimäzet kymmene vuottu. Karjalazet suadih polgie vähäluguhizien rahvahien kynnykses piäliči da nygöi pidäy allata ruado puuttuo Ven’an vähäluguhizien rahvahien kirjoil. Sih niškoih tazavallan virguniekoil pidäy työndiä pakičus federualizeh halličukseh, a sidä enne paikoinpiäl eläjil karjalazil pidäy sanuo oma himosana puuttuo sih luvetteloh.

Ven’an vähäluguhizien kandurahvahan stuatussu andau mahton azuo omii perindöllizii luonnon rikkahuksien käyttöpaikkoi, ku säilyttiä omii igivahnoi ruandoi da taboi, suaha elättiä piä niilöingi vuoh. Federualline zakon andau luadie kandurahvahale omii yhtevyksii da nevvostoloi, suaha federuallizii subsiidieloi. Karjalazet voidas avtomuattizesti puuttuo Ven’an Arktizen alovehen vähäluguhizien kandurahvahien listoih, mi andau oigevuttu toimie muailman standartoin mugah da puolistua omua muadu suurien tevolližuslaitoksien ies, sanommo, meččylaitoksien ies. Toizin sanojen, vois levendiä ruaduo kui kanzoinvälizel, mugai federuallizel tazol. Uvven stuatusan suandu vois aktiviziiruij a karjalazii da Karjalan tazavaldua puolistamah pienen rahvahan.


Sergei Kisel’ov, Karjalan tazavallan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministru:

– Setämä viga andoi tiediä rahvahanluvun tuloksih. Enzimäzikse, rahvahanluguu piettih koronaviirusan rajoituksien aigah, sen periä yhtevykset rahvahih voidih olla jygiettävät. Kampaanien aigah täl kerdua käytettih uuzii tsifrukeinoloi. Äijile kelle puutui šemavuo muamankielen da kanzalližuon kyzymyksih vastates. Sen periä enämbi kuuttutostu miljounua Ven’an muan ristikanzua ei ruvettu merkiččemäh omua kanzalližuttu. Sanakse, vuvvel 2010 moizii oli läs kuuttu miljounua.

Nygözis ololois, histouriellizien perindölöin kontekstas ristikanzan kuulundua kogo Ven’an muah pietäh kuulundannu muan yhtehizeh kanzah, kudamal on yhtehine histourii, kul’tuuru da ven’an valdivolližus. Sendäh äijät ket pandih omua iččie Ven’an muan kanzalazekse – nengomii on 1,2 miljounua hengie. Puoli miljounua ristikanzua merkittih kanzalližuon olemattomuttu. Muutundat toizih eländykohtih, etnizen omaničentunnon vajehtandat, segavunnuot perehet sežo vaikutettih rahvahanluvun tuloksih.

Tämä dielo kyzyy liževöidy sellitysty enne kaikkie federuallizel tazol. Ezimerkikse, vepsäläzien puutundu Ven’an vähäluguzien kandurahvahien luvetteloh da vie erähäh – Ven’an Federacien Pohjazen, Siberin da Loittozen Päivännouzun vähäluguzien kandurahvahien luvetteloh kesti sentämän verran vuottu. Voin sanuo sen, ku yhtes Karjalan tazavallan halličuksenke ruado kandurahvahien kielien da kul’tuuroin säilyttämizekse da kehittämizekse roih jatkos. Karjalan da vepsän kielen monipuoline da monialalline käyttö on meijän huoli.

Vuvvennu 2021 Ven’an valdivos pietyn rahvahan luvun tiijot ozutetah:


KARJALAZET

  • Kogo muan karjalazii nygöi on 32 422 hengie. Niilöi 25 901 hengie ollah Karjalan tazavallan karjalazet – se on läs 80%.
  • Verdaillen vuvvennu 2010 pietyn rahvahanluvun tuloksih karjalazii Ven’al rodih 1,9 kerdua vähembi, a Karjalan tazavallas – 1,8 kerdua vähembi. Jälgimäzen kolmenkymmenen vuvven aigah karjalazien lugu Karjalantazavallas väheni kymmenes procentas viidessäh.
  • Ven’an karjalazien keskes nastu on enämbi migu miesty (19 093 da 13 329). Ven’an karjalazien keskes linnalastu on enämbi migu kylälästy (19 218 da 13 204).

KARJALAN KIELI

  • Kogo Ven’an muan karjalazis karjalan kieldy tietäh 13 872 hengie – se on 34,8%. Nillöis enimistö – 11 081 ollah Karjalan tazavallan karjalazet.
  • Karjalan tazavallan karjalan kieldy maltajis karjalazis vai läs puolet – 7 136 hengie käytetäh karjalua argipäivänkielenny.
  • Karjalan kieldy tiedäjiä on 5 099 linnois eläjiä rahvastu da 5 982 – kylälästy. Yhtelläh pošti kahtu kerdua enämbi kylälästy, migu linnalastu, käyttäy karjalua argipäivänkielenny (4356 da 2780).
  • Karjalan tazavallan kirjoil on 533 121 hengie. Niilöis linnalastu rahvastu on pošti nelliä kerdua enämbi migu kylälästy (423 680 da 109 441). Tazavallan kaikis rahvahis vai 2% silleh-tälleh maltau karjalan kieldy.

Teksti: Natalja Antonova, Oma Mua 22.2.2023
Kuva: Margarita Kemppainen

Lue nämäkin:

Veri-ryhmän al’pomi on valmis

Veri-ryhmän al’pomi on valmis

Ryhmä yhistäy perintehellisie karjalaisie runoja ta lauluja šekä šähköllistä musiikkie. Kuva: Veri-Ryhmän VK-Šivu Veri-musiikkiryhmän enšimmäini äijiäl-al’pomi näki päivänvalon ta šitä voit kuunnella verkošša kaikissa musiikkišovellukšissa. Veri-ryhmä esittäy...

Kun ruohtinet maissella kevätkalua, olet karjalaini!

Kun ruohtinet maissella kevätkalua, olet karjalaini!

Piäkuva: Karjalašša kevätkala ruokalajina oli tuttu vain Kalevalan ta ošittain Louhen (entisen Kiestinkin) piirin eläjillä. Kuva: L’udmila Tihonova Kalanpyynti on ammusista ajoista ollun karjalaisien piäelinkeinona, ta šillä oli tärkie rooli heijän elämäššä, a kalua...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.