Artikkelit

Viisi kirjaa rivissä, kolme ylhäällä, kaksi alhaalla

Karjalazien runoloin enzimäzet kniigat

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 1.7.2021
Asiasanat: kirjat

Karjalazien runoloin kogomuksien valmistamine oli Kielen, literatuuran da histourien instituutan tutkijoin tärgienny ruavonnu.

Vuvvennu 1934 instituutas perustettih muuzikkukul’tuuruozasto, kuduadu rubei johtamah nuori aspirantu Viktor Gudkov. Ezmäzekse häi rubei keriämäh pättäviä ainehistuo da kävyi kirjuttamah rahvahan runohuttu Vienah da Suvi-Karjalah. Sen ližäkse häi ečči ennevahnallizii rahvahansoittimii.

Gudkov löydi enämbän 20 kandelehel soittajua läs 40 kyläs. Vuvvennu 1936 mies rubei miettimäh Karjalaine kantele-kniigan valmistamistu. Pahakse mielekse se ei piässyh ilmoih. Instituutan perustamizen päiväs algajen Tiedokeskukses ruadoi äijy karjalastu, sih joukkoh kuuluttih Jehkiläspäi rodužin olluh Viktor Jevsejev, jessoil’ču Ksenija Belova, pirttiniemeläine Georgii Kallio, kuujärveläine Ivan Pažlakov, Lamminselläspäi tulluh F’okla Titkova da muutgi. Hyö kaikin mielihyväl käydih ruadomatkoih da jällespäi ruvettih valmistamah ezmäzii kniigoi.

Vuvvennu 1939 päivänvalgien nägi F’okla Titkovan da Ksenija Steppijevan kniigu “Карельскойт вахнанайгайзет рахвахан паёт”, painosmiäry oli 3 000 palua. Kniigah oli pandu 24 tekstua, enimytten liirizii pajoloi da balluadoi. Lopus oli tieduo, kenes tekstat on pandu mustoh. Samal vuvvel piäzi ilmah Ivan Požlakovan kniigu “Карелиян эпической паёт”, sengi painosmiäry oli aiga suuri – 5 000 palua.

Kogomukses löydyy 12 eri kylispäi mustoh kirjutettuu eeppisty pajuo. Paiči tekstoi kniigan luadii kirjutti erikseh joga runos da andoi tieduo runonpajattajis. Mollembat kniigat oli painettu kirillizil kirjaimil ilmai ven’ankielisty kiännösty.

Vuvvel 1940 ven’an kielel oli painettu Viktor Jevsejevan valmistettu Sampo-kniigu, painosmiäry – 5 000 palua. Täh kniigah niškoi kuvii on luadinuh vie nuori silloi taidoilii Georgii Stronk. Kniigas on 102 tekstua, erähät vahnembat on otettu Suomen kansan vanhat runot -kogomukses da Živaja starina -žurnualaspäi. Suuremban vuitin runolois Viktor Jevsejev on kerännyh iče. Ližäkse kniigah on pandu noviinoigi, kudualoin teemannu oli tavallizen ristikanzan elaigu nevvostovallan aigua libo muut merkittävät tapahtumat. Kogomuksen lopus löydyy kaksi piendy sanakniigua: ezmäzes sellitetäh runoloin urholoin nimilöi da runoloin paikannimilöi, toizes – erähien karjalazien sanoin merkičysty. Tädä kniigua Viktor Jevsejev valmisti mondu vuottu, mieles oli luadie kaksikieline kniigu, ga pluanat ei kerras stuanivuttu. Samal aigua Jevsejev valmisti vie toiziigi kniigoi, ezimerkikse, “Karjalan rahvahan vallitut runot”, “Vieljärven piirin rahvahanrunohuos”, “Anastasija Nikiforovan runot da suarnat”, “Arhippa Perttuzen vallitut runot”, ga, pahakse mielekse, vaiku jälgimäine vuvvennu 1948 nägi päivänvalgien, vuitti on tässäh Tiedokeskuksen arhiivas käzikirjutuksennu, vuitti on kavonnuh kogonah.

Vuvvel 1941 piäzi ilmoih Karjalas-Somelazen tazavallan rahvahien pajot -kniigu, kudai valmistettih Viktor Gudkov da Nina Levi. Kogomukses on karjalazien, vepsäläzien da ven’alazien erilazii pajoloi, niijen keskes löydyy ennevahnallizii runoloigi. Tekstat ollah kahtel kielel, eriže on pandu noutat. Karjalazet tekstat on kirjutettu ven’alazil kirjaimil. Vuvvennu 1941 piäzi ilmoih akadeemiekan Jurii Sokolovan toimittettu Karjalas-suomelazet eeppizet pajot -kniigu, kuduan painosmiäry oli 10 000 palua. Kniigas löydyy rahvahan suus kuultuu kaksitostu s’užiettua urholoin roindas kuolendassah. Runot on painettu vaiku ven’an kielel da kiännökset on čomendettu. Lopus voibi lugie ližäkse joga tekstan merkičykses da suaha tieduo, kus da kenes runo oli pandu mustoh.

Kniigoin valmistamizen keskusti voinu, erähät käzikirjutukset jiädih painamattah. Yksikai myö voimmo sanuo, gu suuri ruado oli ruattu, äijy ainehistuo oli kerätty. Rahvas suadih mahto lugie omii runoloi kniigois, ven’alazetgi tuttavuttih karjalazeh runoperindöh, ku oli painettu tekstoi ven’an kielel. Tänäpäi harvah kus niidy kniigazii suau nähtä da pidiä käis, hot’ niidy aigoinah oli painettu ylen äijy. Kel himoitannou niidy kaččuo, kučummo Kielen, literatuuran da histourien instituutan saitale Redkije kniigi -rubriekkah.

Teksti: Valentina Mironova, Oma Mua 30.6.2021
Foto: Karjalazien runoloin kniigoi voibi šelailta Kielen, literatuuran da histourien instituutan saital illhportal.krc.karelia.ru

Lue nämäkin:

Meijän šuvun naiset

Meijän šuvun naiset

Tämä on jatko-oša. Alku on täššä. Uušien perehien šynty Majuri Salomon Enbergin johtamien ruoččilaisien hyökkäykšen aikana Grigorilla oli 19 vuotta, a hänen tulija Okahvie-naini oli kuušivuotini. On kuvittelomatointa, min ihmehen anšijošta heijän vanhempien onnistu...

Meijän šuvun naiset

Meijän šuvun naiset

Haluon omistua kerrontani meijän “vašemella olkapiällä” ta šen eryähillä nykysillä jatkajilla. Muutoma vuosi takaperin mie luvin Narine Abgar’anin kirjuttaman kirjan “Ihmiset, kumpaset ollah aina miun kera”. Milma šyväšti liikutettih šemmoset šanat: “…Šie olet...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.