Uutiset

Maalaus viiksekkäästä miehestä haarniskassa ratsastamassa hevosella pidellen miekkaa. Ympärillä on enkeleitä ja muita sotilaita.

Karjalazien runoloin päiväkse

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 9.6.2022
Asiasanat: historia

Ei ammui meijän tazavallas – Karjalas – on roinnuhes uuzi pruazniekku – Karjalazien runoloin päivy. Mustoitan, gu pruazniekkupäiväkse vallittih 10. päivy kezäkuudu. Sinäpiän vuvvennu 1820 Sakari Topelius-vahnembi omas kois pagizutteli Akonlahtespäi tulluzii vienankarjalazii šallunkandajii, enzimäzen kerran kuuli heis da kirjutti eeppizii runoloi. Nenga miero tiijusti karjalazis runolois da rikkahas runoperindös.

Karjalazien runoloin vuvvennu tiedomiehet täytty vägie saneltih kaikenluadustu tieduo runolois, runonpajattajis, ozutettih vahnoi kniigoi, annettih kuunneltavakse ennevahnallizii iänityksii. Ilmoih piäzi uuttu ainehistuo, muzein da kirjastoloin ruadajat da ihan prostoit karjalazet ruvettih eččimäh oman suvun libo kylän nerokkahii runonpajattajii. Dai löyttih. Heijän hyväkse kirjutettih lehtih da internettah, paistih ruadivos da TV-programmois.

Erähät azetettih omis kylis mustolaudoi. Uskozin, ku kai tämä ruado ei sammus, ei azettus, ei unohtus. Sanelkua nuorile da lapsile, vaiku nenga perindö rubieu säilymäh iellehgi.

Mittumii eeppizii runoloi on olemas?

Ennevahnallizet karjalazet eeppizet runot saneltah meile, kui oli roinnuhes meijän muailmu da kui roittihes kai muailman vešit: raudu, venehet, kandeleh da m.i. Sen ližäkse net saneltah mifolougizis urholois: Väinämözes, Ilmollizes, Jougamozes da heijän kozičendumatkois.

Jälgimäzekse ruvettih pajattamah jo histouriellizii runoloi, kuduat saneltah meile Ven’an tsuarilois, Iivanas IV da Pedri Suures.

Runoloi Pedri Suureh näh

Tänävuon kezäkuus Karjal rubieu pidämäh ei vaiku Karjalazien runoloin päiviä, a myös meijän enzimäzen imperuattoran Pedri Suuren 350-vuozipäiviä. Kuibo tsuari rodih runoloin piähengekse?

Pedri-tsuarin nimi on tuttu kaikile. Häi oli ylen tärgienny ristikanzannu Ven’an histouries, ku oli pannuh kai väit meijän valdivon kehittämizeh. Pedri huaveili, ku Ven’as tulis kuulužu da vägevy mua.

Puaksuh suau lugie, ku Pedri Suuri ylen äijäl suvaičči Ven’an pohjasozua, häi puaksuh kävyi tänne da hänen piätöksien mugah aloveh muutui da kehityi.

Meijän Karjal oli ainos Ven’an da Ruočin välil, ihan kahten valdivon rajal, sidä raja-alovehtu Pedri tahtoi täytty vägie puolistua. Sen ližäkse tsuari tahtoi piästä Baltienmerele, ellendi, gu tämä avuas enämbän kaikenluadustu mahtuo.

Vuvvennu 1702 ven’alazet vojennoit valloitettih Neva-jovel seizojan Noteburg-linnoituksen. Samal vuvvel Pedri enzimäzen kerran oli Karjalas da karjalazien muanruadajien avul vedi muadu myö vojennoloi laivoi Vienanmeres Oniegujärvessäh. Siepäi Svirijogie myöte net piästih Luadogah. Tämä vaigei matku jällespäi sai Osudareva doroga -nimen. Tsuarin käskyn mugah Anuksen ujezdan suvirajoil perustettih laivoin luajindukohtu, myöhembäh sidä ruvettih kuččumah Anuksen Lodienoin verfikse. Pedri I ičegi ruadoi sie. Tämän jälles Karjalas ylen terväh rubei kehittymäh talohus.

Vuvvennu 1703 Oniegujärven rannal perustettih Anuksen zavodat, Petrovskoit puuškuvualimot, kus luajittih ammunduvehkehii laivoih niškoi. Samal vuvvel oman allun sai Petroskoin linnu.

Vuvvennu 1718 Pedri I käskyl oli avattu enzimäine Dvorčan huogavuskohtu, kunne tsuari puaksuh kävyi oman akanke parandamah tervehytty.

Karjalan eläjät hyvin mustettih imperuattorua, vuvvennu 1873 azetettih Pedri I mustopačas, kudai seizou Oniegujärven rannal nygöigi.

Musto tsuaris eli myös tavallizis karjalazis, kuduat mielihyväl sanottih hänes erilazii suarnoi da tarinoi, pajatettih eeppizii pajoloi.

Eeppizii pajoloi imperuattoras tiettih da pajatettih enimyten Suvi-Karjalas. Niilöin piähengenny oli Pedri, variantois Pekka, Petteri, händy kučuttih kuulužakse tsuarikse, Karjalan kaunehekse poij akse, Karjalan kaupunginmie hekse. Nengaleite sanottih vikse sendäh, ku tsuari oli luadinuh ylen äijän Karjalah niškoi. Rahvas pidi händy omannu, buiteku paikallizennu.

Pedri valloitti Viiburin linnoitustu Pohjazen voinan aigua kaksi kerdua, vuozil 1706 da 1710, vikse erähät karjalazet oldih silloi sie, myöhembäh runoloin avul sanottih kaikile suuris tapahtumis da tundietus tsuaris. Toiči Pedrii I verdailtih Väinämözeh, heijän ruavot buitegu oldih lähäzinny. Kui arvostettih perindöllizien runoloin piäurholoi, mugagi arvostettih tsuarii da hänen ruadoloi.

Petri, kuulužu kuningas,
Moskovan on hyvä moločču,
Karjalan on kaupungimies,
Työndäy kirjat kiirehešti
Viizahahe Viiburihe:
“Ongo kalua kaupungissu,
Ongo lihoidu linnassu,
Ongo voidu Volmarissu?”
Viiburin viizas izändygo
Suomenniemen on sodiherru,
Pedril kuulužal vastuaudou:
“Eigo oli voidu Volmarissu,
Eigo ole lihoidu linnassu,
Eigo oli kalua kaupungis.
Sinizen on sillan korvas
Mulloi kuolluh musta ruuna,
Tänävuon vaibunun valgei tamma,
Tulijan vierahan varahe!”
Petri, kuulužu kuningas,
Moskovan on hyvä moločču,
Karjalan on kaupungimies,
Kovah suuttui, kovah siändyi.
Keräi häi sodamiehet,
Varustigo vabamiehet,
Meni viizahan Viiburin ual.
Kolme vuottu sie seizoi
Suuren kriepostin tagan;
Tuli akku kriepostin piäl,
Viuhkai šulkuizel peredniekal,
Tagačuras tahteli.
Petri, kuulužu kuningas,
Moskovan hyvä moločču,
Karjalan on kaupungimies,
Tahtoi akan ähkätä,
Pienil juadroil pirahuttua.
Vabamiehet vagattihe,
Sodamiehet sovietuttih:
“Ei pie akkua ähkätä,
Ei häi pahua sanonuhe,
Häi meil hyvytty tahtou.
Pidäy mennä tagan päi,
Kriepostittomas kohtas”.
Petri, kuulužu kuningas,
Moskovan hyvä moločču,
Karjalan kaupungimies,
Työndelöy häi sodamiehet,
Varustelou vabamiehet.
Mendih hyö ymbärimäizeh,
Tuldih hyö tagan päi,
Kerrittih kriepostittomah kohtah.
Viizas Viiburin izändy,
Suomenniemen sodiherru,
Tuldih avaimie andamah,
Petri kuulužal kuningahal,
Moskovan hyväl moločal.
Karjalan kaupungimiehel.
Ottau avaimet ičelleh.
“On voidu Volmaris,
Ongo lihoida linnas,
Ongo kalua kaupungis!”
Petri, kuulužu kuningas,
Moskovan hyvä moločču,
Karjalan kaupungimies, sanou:
“Ei meil pie teijän voiloi,
Eigö pie teijän lihoi,
Eigo pie teijän kaloi,
Vai meil pidäy Suomenniemi!”
Petri, kuulužu kuningas,
Moskovan hyvä moločču,
Karjalan kaupungimies,
Otti Suomenniemen omah uskoh.

Pajatti Anastasija Nikiforova, Vohtjärvi.
Kirjutti P. J. Kuikka.
On ruokos Karjalan tiedokeskuksen Tiedoarhiivas 75/36.

Teksti: Valentina Mironova, 8.6.2022 Oma Mua
Foto: Wikimedia Commons

Lue nämäkin:

Viikon 38 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Viikon 38 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Suomalainen energiakonserni Fortum myy koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle. Yli puolet suomalaisista on huolestuneita sähkön ja muiden energiamuotojen hinnannousuista. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan tänä vuonna jo noin 470:n...

Suomesta löytyi kolme uutta kärpäslajia

Suomesta löytyi kolme uutta kärpäslajia

Metsähallituksen mukaan metsät kätkevät sisäänsä täysin tuntematonta lajistoa.Metsähallituksen mukaan kärpäslajeja havaittiin Ilomantsista, Lieksasta, Kuhmosta ja Hämeenlinnan Evolta.Lue lisää Yle Uudizet karjalakse: https://yle.fi/uutiset/3-12630239Lisäksi,...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.