Artikkelit

Karjalaisiin perinneasuihin pukeutunut kuoro nurmikolla ja taustalla siintää sininen taivas pilvineen. Aikuisia on 18 eli 10 naista ja 8 miestä ja yksi lapsi seisoo myös ryhmän mukana

Kašvau Tverin muašša “Karielan koivune”

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 24.8.2021
Asiasanat: kulttuuri, Tver

Vuuvven 1997 pakkaiskuun 18. päivänä Tverin Proletarka-kulttuuritalošša piettih karjalaisen Koivune-klubin kokouš, kumpasešša piätettih luuvva folkloriyhtyveh. Niin šynty Karielan koivune-kuoro. Šen muuttumattomina ohjuajina ollah L’udmila ta Ruslan Gortsevit.

Ruslan Gortsev on šyntyn Petroskoissa 1. pakkaiskuuta 1949. Hänen tuatto oli Vologdan alovehelta kotosin, a muamo šynty Vienanmeren rannalla. Noin kolmevuotisena Ruslan perehineh šiirty elämäh Kalinin-kaupunkih.

L’udmila Gortseva on šyntyn 3. elokuuta 1949 Kalininin alovehen Lihoslavlissa, kunne hänen vanhemmat tultih Lipetskin alovehelta. Lihoslavlin piirissä eläy eniten tverinkarjalaisie.

– Meijän šuurešša pereheššä oli viisi lašta. Elimä yhtehiseššä korttierissa. Meilä oli karjalaini nuapuri, kumpani rikeneh paisto šulččinoja, a pruasniekkoina potakka- tahi šuurmakalittoja ta kostitti meitä, lapšie. Karjalaini pakina kuulu ei ainuoštah nuapuripereheššä, vain pihalla ta kaupaššaki, muistelou L’udmila Gortseva.

Iče Gortsevit ei ošata karjalan kieltä.

Lihoslavlin 7. koulun kahekšan luokkua lopetettuo L’udmila Pavlovna piäsi Kalininin musiikkipedagogiseh opistoh. Šiinä hiän tutuštu Ruslanih. Opaššuttuo keškikoulun musiikin ta laulannan opaštajiksi, miäräykšen mukah hyö lähettih ruatamah Pihkovan alovehen Opočkan pedagogiseh opistoh.

Ruatovuosien aikana pariskunta ulkuota lopetti Nadežda Krupskajalla nimitetyn Leningradin kulttuuri-instituutin. Ruslan Viktorovič opaštu orkesteriošaštolla, a L’udmila Pavlovna – kuoro-ošaštolla. Hyö ruattih Opočka-kaupunkissa vuosina 1969–1991. Ruavon aikana Ruslan ta L’udmila šuatih Venäjän SFNT:n kanšanšivissykšen muasterien merkit.

Vuotena 1991 Gortsevit šiirryttih ruatamah uuvveštah avattuh Lihoslavlin pedagogiseh opistoh, missä hyö ruattih vuoteh 1994 šuaten.

– Vuotena 1994 meijät kučuttih Lihoslavlin kulttuuritaloh ohjuamah karjalaista Lauluški-ryhmyä. Nykyjäh ryhmän nimi on “Virži”. Šamah aikah ohjasima pedagogisen opiston Marjazet-ryhmyä ta venäläisen laulun kuoruo Kalašnikovo-posol’kašta. Vuotena 1997 šynty “Karielan koivune” ta meijät kučuttih ohjuamah ryhmyä, kertou L’udmila Pavlovna.

Vuotena 2019 L’udmila Gortseva šai Tverin alovehen kulttuuri- ta taitoalan kunnivoruatajan arvonimen.

Karielan koivune -kuorošša on 20 henkie, ka ei kaikilla heistä on mahollisuš šiännöllisešti käyvä harjotteluissa ta ošallistuo esitykših ruavon, perehen tahi tervehykšen takie. Ošallistujilla on 25–80 vuotta.

– Kuoron ošanottajat ollah Tverin alovehen eri piirilöistä kotosin. Kuoro ottau vaštah kaikkie, ket tykätäh laulamista ta kiinnoššutah karjalaisešta kulttuurista. Kuorošša on venäläisie ta karjalaisie artistoja. Vanhemmat karjalaiset on šynnytty karjalaisissa kylissä, hyö ošatah kieltä. A nuorempi šukupolvi on kašvan kaupunkissa. Yksi ošallistuja on Ukrainašta, yksi on Marin tašavallašta. Oša ryhmäštä iče opaš tuu karjalan kieltä, šentäh kun viimesenä vuotena Tverissä ei pietty karjalan kielen kurššija, kertou Tverin valtijonyliopiston ruataja ta kuoron ošallistuja Anastasija Runtova.

Ruslan Viktorovič pitälti ruato šäještäjänä, šoitti harpulla ta luati kuorošovitukšie. Ka valitettavašti vointi ei anna hänen iellähki ošallistuo kuoron elämäh. Ošanottajat käytetäh hänen luatimie šovitukšie.

Ennein kuorošša oli pieni šoittajaryhmä: Ruslan Gortsev – harppu, Ol’ga Habalainen – kannel ta Svetlana Fed’ajeva – domra.

– Kuoron vanhimpie ošanottajie ollah Vera Kutuzova, Klara Višeslavtseva, Jevgenii Roslov, Antonina Nigmatullina. Ohjuajien anšijošta ryhmäššä on lämpimie yštävällisie šuhtehie. Kaikki artistat šyväimellisyöllä otetah vaštah uušie ihmisie ta lämpimäšti muissellah niitä, ket mistänih šyyštä lopetetih harjotukšie kuorošša, kertou Anastasija Runtova.

Karielan koivune -kuoron ošanottajat harjotellah joka toiniarki ta nelläšpäivä alovehellisešša Proletarka-kulttuuritalošša.

Kuoron ohjelmistoh kuuluu etupiäššä kanšallisie lauluja: “Kezriäjäzet”, “Läksin mie da pihalla”, “Darja-kezräjä”, “En tule”, “Armahane” ta muita. Lisäkši “Karielan koivune” esittäy lauluja karjalan kielen muilla murtehilla (esimerkiksi, Ivan L’ovkinin “Petroskoi”), kiäntäy murtehista šekä venäjän ta šuomen kieleštä.

– Monien laulujen luatijana oli Anatolii Mališev (1931–2020). Esimerkiksi “Karielan kieli”, “Ajan, ajan karielazeh kyläzeh”, “Pellolla kukkazet”. Jugie erotuš -lauluo iče Anatolii Ivanovič šoittuas’s’a harpulla esitti yheššä Vera Kutuzovan kera. Še esityš oli unohtumatoin artistismilta, innolta ta energetikalta. Nykyjäh kuoron ošallistujat opetellah Anatolii Mališevin Karielan koivune -lauluo, šanelou Anastasija Runtova.

Mihail Orlovin Armahazella-lauluo soolo esittäy Jevgenii Roslov. A L’udmila Gromova (Barhatova) – Karielan šana lehen toimittaja (1998–2017), oppikirjojen luatija, karjalan kielen tutkija ta opaštaja šekä runoilij a – kirjutti Oman koin ikkunat -laulun.

Kuoron ohjelmisto täytyy ni kiännökšien anšijošta. Vuotena 2020 Irina Novak kiänti Veikko Pällisen Pois pitäy männä-laulun tverinkarjalakši. Irina Petrovna niise kiän täy tunnettuja venäläisie lauluja.

“Karielan koivune” esiintyy Spirovan piirin Kozlovan kylän Oma randa– šekä Lihoslavlin piirin Tolmačun kylän Kalitta -karjalaisen kulttuurin festivaliloissa, ottau ošua eri tilaisukših: šuomelais-ugrilaisien kanšojen päiväh, muamonkielen päiväh, Kalevalan päiväh, rahvahan yhtevyön päiväh ta muih. Kuoro on Moskovan Mel’nitsa Sampo -festivalin ainani ošallistuja. Tverin alovehella kuoron konserttij a pietäh Proletarka-kulttuuritalošša, Maksim Gor’killa nimitetyššä alovehellisešša kirjaštošša (Tveri) ta karjalaisissa piirilöissä olijissa muissa kulttuurilaitokšissa. lauluja karjalan kielen toisista.

Teksti: Irina Zaitseva Oma Mua 16.8.2021
Foto: “Karielan koivune” on Mel’nitsa Sampo -festivalin ainani ošallistuja. Karielan koivu -kuoron VK-šivu.

Lue nämäkin:

Karjalaisen perehen rakenneh ta šen jäšenet

Karjalaisen perehen rakenneh ta šen jäšenet

Alku Huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla. (Imehnini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla) Akonlakši Karjalaisen perehen elämäštä Karjalan šuuret perehet elettih tavallisešti šovušša....

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.