Keppikävely tuli meile susiedumuas Suomespäi vähästy enämbi kahtukymmendy vuottu tagaperin. Nygöi niken ei huaristelei, konzu pihal vastah tulou naine libo mies kepit käis. Allus kai sormel ozutettih da vie kyzyttih: “Kunnebo sukset unohtit?” Kuilienne 2000-vuozien allus olimmo kuvuamas s’užiettua keppikävelys Lauantaiseura-programmah meijän Karjalan TV:h. Minule annettih kepit kädeh da työttih potakoimah rahvastu ottamah keppilöi kädeh da oppimah astuo niilöin kel. Seizoin keskilinnua yliopiston vastaspäi da tartuin ristittyzih: “Ettogo tahtos oppie uuttu sportua – keppikävelyy?” Enimät, tiettäväine, kieldävyttih da vie kačottih kui vähämielisty. Onnuako yksi-kaksi hengie silloi ruohtittih kävellä palaine keppilöinke.
Nygöi kai on toizin. Vähilleh joga kyläs da linnas on keppikävelyn suvaiččijoin kluubua da kerhuo. Petroskoil niidy on moni, onnuako joga mikropiiris oma.
Vuozi tagaperin avavui vie yksi. Mulloi 18. sulakuudu enzimäzen keppikävelyn harjaituksen piettih kaksi liikundua suvaiččijua inehmisty – Marina da Irina. Juuri silloi hyö loppiettih keppikävelyn školan, suadih keppikävelyn opastajan tovestukset da ruvettih harjaittamah kävelemäh keppilöin kel petroskoilazii naizii. Harjaituksien ližäkse KävelemmöMarinandaIrinanke -kluuban keppilöinke kävelijät kävväh pohodoih, yhtytäh kilboih, pietäh yhtes pruazniekkoi. Muga enzimäzen roindupäivypruazniekan hyö piettih Matrosan lähäl Karjala Parkas. Enzimäi astuttih Šuojunjoven randua pitkin, sit juodih čuajuu yheksäkilohizen tortanke, kudaman Marina da Irina pastettih iče.
Tulii suuri tapahtumu, kuduah huavatah yhtyö keppikävelijät on kogo Ven’an juoksukilbu “Zabeg.RF”. Se pietäh oraskuun 22. päivänny. Kilbu algavuu yheksäl čuasul huondestu kaikkiel Ven’al. Petroskoil juoksijoin ližäkse kilbah yhtytäh keppikävelijätgi. Vuotetah läs tuhattu hengie kilbuniekkua. Keppikävelijät astutah Petroskoin uuliččoi myö. Sit Kirovan lagevol pietäh keppikävelyparuadu.
Keppikävely pädöy kaikenigäzile ristittyzile. Se auttau laihtuo, kelle pidänöy, toibuo pitkän voimattomuksen jälles, ližiäy vägie da lujendau lihaksii. Mi hyviä mieldy on keppilöinke käveltyy mečäs libo puustos, järvi- libo jogirannas, ga älä ni mainiče! Pidäy vai maltua astuo keppilöinke, oigieh oijendua käzii tuaksepäi da työndiä niidy edehpäi. Täh neroh voibi opastuo harjaituksis. Niilöi pietäh tossargen Varkauksen randupihal yliopiston litsein pihas da Solomannis, suovattoin Čakalluo endizen Onieguzavodan pihas, Jamkas. Harjaituksien aigulistu löydyy kluuban sivul vk.com/scandiptz.
Teksti: Ol’ga Ogneva, Oma Mua 4.5.2022
