Vladimir Brendojevan roindupiän, 6. syvyskuudu, Anuksenlinnan Komsomol’skaja-pihale istutettih tammipuu. Tänävuon kuulužu karjalaine kirjuttai olis täyttänyh 90 vuottu.
Omis runorivilöis Brendojev saneli pihlajas, kudai tässäh kazvau hänen koin pihas. Syvyskuun 6. päivänny Anuksenmual rodih vie yksi Brendojevan puu – tammi. Se on istutettu Vladimir Jegorovičale omistetun jo perindöllizen Täs synnynrannan minun algu -literatuurufestivualin aigah.
Tänävuon festivualin programmas oligi Anuksen kanzallizen muzein Anuksen käzineruo – mennyös aijas tulieh ozuttelun avajazet. Ozuttelu sij oitettih muzein yhteh pertih, sie on ezitetty jo vahnoi muzein fondas olijoi XIX-luvun lopun da XX-luvun allun käziruadoloi da niilöin rinnal – ubo-uuzii käziruadoloi: saviastieloi, sobii, hurstiloi, käzipaikkoi. Uvvet käziruavot valmistettih ozutteluh niškoi Anuksen viizi nerokastu muasterii: Julija Žuravl’ova, Roman Leontjev, Tatjana Jušina, Jelena Skobkina da Irina Tikkujeva.
Vladimir Brendojevan elostu paistih Minun hengen hyväkse -literatuuruseminuaras. Hyviä muuzikkua festivualih tuodih Anukselaine Koivikko-pajojoukko da Tuuksen “Kiuruine”. Tuuk silazien repertuaras on Brendojevan runoloih kirjutettu pajo Kižih nähte. Ylen äijy Brendojevan runuo kuului Anuksen kirjaston zualas. Festivualin hantuzis vuvven aloh kirjaston ruadajat piettih runomarafounua: lapset da vahnembat lugiettih Vladimir Brendojevan runoloi videoh da työttih videot kirjaston vk-sivule. Erähii videoloi kirjaston ruadajat ozutettih suurel ekruanal literatuuruseminuaras. Kai lugij at suadih lahjat marafounah yhtyndäs. Brendojevan nimisty literatuurupalkinduohäi tänävuon ei suannuh niken. Anuksen kirjaston johtai Georgii Černobrovkin kehitti rahvastu kirjuttamah enämbän karjalakse: “Kielel pidäy ruadua!”
Tuldihgi festivualih gost’at Petroskoispäi. Kanzallizen poliitiekan ministru Sergei Kisel’ov da ministerstvan kandurahvahien kannattamizen ozaston piälikkö Jelena Migunova juattih Karjalan piämiehen Artur Parfenčikovan ualekirjutetut kiitändykirjazet. Lahjat suadih Anuksen karjalazet -liitto da Korela-liitto yhteiskunnallizes ruavos, Valentina Kondratjeva da Zinaida Dubinina karjalankielizen literatuuran kehitändäs.
Kanzallizen teatran artistu Nikita Anisimov da saksofonistu Guram Avališvili.
Tuligi Petroskoispäi jo tundiettu anukselazile Kanzallizen teatran artistu Nikita Anisimov. Nikita kirjuttau muuzikkua Vladimir Brendojevan runoloih da iče pajattau da soittau gituaral. – Minul ylen äijäl lykysti, minä sain dovarišakse hyvän saksofonistan Guram Avališvilin. Minä en voi tarkah kiändiä joga runostu, vai voin sanuo, mih näh on runo. Runot ollah moizet muzikuallizet, ku muuzikku tulou iče, sanoi Nikita. – Tämän Brendojevan runokniigazen kerran lahjoitti minule Vieno Kettunen, suuret passibot hänel. I minuh niškoi on suuri kunnivo pajattua täs festivualis moizen nerokkahan kirjuttajan roindumual.
Täl kerdua Nikitan pajot kuuluttih endisty parembi: saksofonan da gituaran iänet yhtes hyvin pätäh Brendojevan runoloile.
Festivualin lopukse anukselazet paistih karjalan kielen säilytändäs. Piäkyzymyksenny oli se, kui olis ližätä lapsile karjalan kielen opastustu školis. Kotkatjärven školan karjalan kielen opastai Ol’ga Nikitina, kui monet toizetgi opastajat, on tovendannuh: yhty čuassuu nedälis ei tävvy. Alavozelaine Ol’ga Limarenko ehoitti ližiämäh karjalan kielen opastamistu ližäopastuksen laitoksih. Nygöi moizis opastetah tansimah, piirustamah, soittamah muuzikkusoittimil da äijih toizih neroloih. Mindäh ei?
Teksti: Ol’ga Smotrova, Oma Mua 8.9.2021
Foto: Margarita Kemppainen, Oma Mua 8.9.2021. Karjalan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministru Sergei Kisel’ov istutti tammin Vladimir Brendojevan 90-vuozipäivän kunnivokse.
