Karjalan Heimo

Kerro meille, missä vuonna 1993 löydetyt vienalaispuvut ovat nyt

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 8.4.2020
Asiasanat: historia

Vuonna 1992 kuuluteltiin Karjalan Heimossa (KH 1992: 11–12) vanhojen itäkarjalaisten pukujen perään. Niitä pyydettiin näytteille Karjalan Sivistysseuran heimojuhlille tai, jos pukuja ei haluttaisi tuoda paikalle, ainakin tietoja olemassa olevista puvuista. Ilmoitus poiki paljon yhteydenottoja ja runsaasti pukuja kokoon.

Vuoden 1993 vuosijuhlassa Helsingissä näistä puvuista pidettiin näyttely. Näyttelyn yhteydessä Aila Nieminen teki puvuista myös inventoinnin, joka sisälsi kuvauksen jokaisesta vaatteesta sekä piirroksia. Tämä inventointi on ollut säilössä Karjalan Sivistysseuralla ja sen pohjalta lähdettiin nyt kokoamaan julkaisua karjalaispuvuista.

Ajatuksena on tehdä kirja, joka sisältäisi sekä valokuvia sekä piirroksia itse vaatteista, mutta myös mahdollisimman paljon tietoa niiden valmistajista ja käyttäjistä, jotka useimmissa tapauksissa ovat todennäköisesti olleet sama henkilö.

Inventoinnissa on mukana 19 eri henkilön omistamia tekstiilejä. Suurin osa heistä on naisia ja paria poikkeusta lukuun ottamatta kyse onkin naisten vaatteista. Mukana on yhteensä 135 tekstiiliä, jotka ajoittuvat 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Mukana on monta kostoa, rätsinää, röijyä, peretniekkaa ja sulkkupaikkaa, sekä sorokoita ja säpsiä. Mukana on myös muutamia naisten alusvaatteita sekä lasten mekkoja ja miesten paitoja.

Ilahduttavan paljon tekstiilejä on päätynyt Kansallismuseon, Kainuun museon ja Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin. Museokokoelmissa puvut ovat hyvässä säilössä ja kohtuullisen helposti nähtävissä.

Muutamia pukuja löytyi myös Karjalan Sivistysseuran toimiston hyllyn päältä. Näitä on siirretty tilavampiin laatikoihin ja tarvetta niiden puhdistamiseen sekä suoristamiseen pohditaan. Taitokset ja lika kuluttavat hitaasti tekstiilejä, vaikka ne olisivat väljästi ja valolta suojattuina laatikoissa. Varsinkin silkkihuivit pitäisi säilyttää suorana tai rullalla.

Kansallismuseon kokoelmissa on kaikkein runsaimmin tässä inventoinnissa olleita pukuja. Maria Kotkansalon laaja puvusto on siellä tallessa, samoin Ulla Saikoff-Tornvaaran, Outi Luodon, Irene Luodon ja Outi Garniloffin puvut. Museovirastolle on hiljattain perustettu uusi Kokoelma- ja konservointikeskus Vantaalle. Kokoelmien muutto on käynnissä vielä muutamia vuosia.

Tällä hetkellä haluttujen esineiden näkeminen vaatii hiukan etukäteissuunnittelua, jos ne ovat vielä Orimattilan Keskusvarastolla. Karjalan Sivistysseuran kautta kokoelmiin lahjoitetut esineet olivat vielä Orimattilassa. Niitä pyydettiin nähtäväksi ja viiden kuukauden kuluttua ne olivat jonotuksen, siirron, pakastuksen ja läpikäynnin jälkeen saatavilla.

Allekirjoittanut vietti neljä päivää Vantaan keskuksen tutkimustiloissa tutkien, mittaillen ja valokuvaten kaikki sieltä löytyneet vaatekappaleet. Seuraavaksi vuorossa ovat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan museot.

Jo vuonna 1993 esitettiin toiveita vaatteiden kaavojen ja ompeluohjeiden saamisesta. Tämän kirjaprojektin myötä olisikin tarkoitus paneutua tähän käytännönläheisempään puoleen ja julkaista ompelijoiden käyttöön myös pukujen ompelu- ja kaavoitusohjeita. Myös materiaalien valintaan täytyy tehdä ohjeet, sillä aivan alkuperäisiä vastaavia materiaaleja on nykyään vaikea saada.

Suomi 100 -juhlavuoden jäljiltä kansallispuvut ovat edelleen pinnalla ja kiinnostus myös kansanpukuja kohtaan on kasvanut. Tällaisilla ohjeilla voisi siis olla kysyntää laajemminkin kuin vain Karjalan Sivistysseuran piirissä.

Pukujen tekoon on toki jo perehdytty. Kerttu Lammassaari on kerännyt aiheesta kattavasti tietoa, osallistunut vanhojen pukujen tallentamiseen ja ommellut monia toisintoja. Hänen tekemiään pukuja oli näytteillä Kuhmon Juminkeossa Laukkureiden kantamaa -näyttelyssä 8.1.–6.3.2020. Myös Pohjois-Viena -seurassa on Anja Suvannon johdolla toteutettu monia pukuja.

Julkaisuja varten kaivattaisiin edelleen tietoa yksityishenkilöillä säilössä olevista vuonna 1993 Heimopäivillä näytteillä olleista puvuista. Tieto näiden pukujen olinpaikasta haluttaisiin päivittää ja valokuvata puvut seuran arkistoon ja kirjaa varten, jos mahdollista. Myös kaikista ohessa listatuista henkilöistä kaivattaisiin valokuvia, tietoa ja tarinoita vuonna 1993 kerätyn lisäksi. Yhteydessä voi olla Maija Vaaraan puhelimitse 040 7409451 tai sähköpostilla maija.vaara@iki.fi.

Pukujen omistajia Vienan Karjalassa:

Kiestinki
Kokkosalmi, Maria KOTKANSALO (ent. Sergejeff), o.s. Kusmin

Kontokki
Vuokinsalmi, Domna HUOVINEN

Oulanka
Ullana HOMANEN, o.s. Arhipova

Pistojärvi
Suvanto, Jenni (Jenny) RAJAMAA, o.s. Rotonen (ent. Rodionoff)
Suvanto, Olga (Olona) ROTONEN, o.s. Rotonen
Suvanto, Jere TAKALO, o.s. Rohkimainen
Vaarankylä, Olga (Olona) ROTONEN, o.s. Mattinen
Ohan kylä, Mari SALMENKORVA, o.s. Liehu

Tunkua
Ulla SAIKOFF-TORNVAARA, o.s. Lenetjeff

Uhtua
Paraskeva AFANASJEFF (ent. Ahava), o.s. Tichonov
Jevdokia DOROFEJEFF o.s. Sofronoff

Vuokkiniemi
Joukemie GARMUJEV, o.s. Rettijev
Okahvie MÄKELÄ, o.s. Loginoff
Nasto REMSU, o.s. Mattinen
Mari TANILAINEN
Kasköla, Outi (myöh. Olga) LUOTO, o.s. Lipkin
Kasköla, Sandra SEPPÄNEN, o.s. Lipkin
Viiksimyssalmi, Irene Kallentr. REMSUJEFF, myöh. Luoto

Pukujen omistajia Aunuksessa:

Paatene
Outi GAVRILOFF, o.s. Muisin

Kirjoittaja: Maija Vaara
Lähde (painamaton): Nieminen, Aila 1993. Itä-Karjalaisten pukujen inventointi, Karjalan Sivistysseura.
Artikkeli on julkaistu Karjalan Heimon numerossa 1-2/2020

Kuvat:

Oikea yläkulma: Kansallismuseo SU 5944:2 / Yksityiskohta Maria Kotkansalon sulkkupaikasta eli silkkihuivista. Huivin oli lahjoittaut sukulaismies, joka asetti sen tyttövauvan kätkyen päälle.

Vasen yläkulma: Kansallismuseo SU 5957:37 / Ulla Saikoff-Tornvaaran villakankainen kosto eli suorasarafaani. Hameen väljyys on koottu taakse kapeille taidokkaille laskoksille.

Vasen alakulma: Kansallismuseo SU 5944:1 / Maria Kotkansalon juhlapukuun kuuluva kultalangalla kirjottu samettinen säpsä.

Oikea alakulma: Kansallismuseo SU 5957:45 / Outi Gavriloffin peretniekka. Esiliinan villakangas on kudottu punaisella langalla kirkkaanvihreään loimeen.

Alhaalla keskellä: Kansallismuseo SU 5980:2 / Outi Luodon puuvillainen rätsinä. Aluspaidan yliset ja aliset ovat tyypillisesti eri kangasta ja vain harsien kiinni toisissaan. Näin osat voitiin tarvittaessa irrottaa ja yhdistellä uudelleen.

Lue nämäkin:

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.