Verkkokalastuksen Karjalan järvissä kieltävä laki, maa- ja metsäasiat, koulujen, päiväkotien ja kulttuuritalojen sulkemiset ja huonot palvelut autioituvissa kylissä sekä kurjat tiet ja vaikea taloustilanne. Siinä asioita, jotka puhuttavat Karjalan tasavallan karjalaisten IX kokoukseen Aunukseen kerääntyviä edustajia 14.–15. maaliskuuta.
Lauantaina kuullaan kansallisen ja alueellisen politiikan ministerin Sergei Kiselovin selvitys Karjalan hallituksen työstä tasavallan asukkaiden etnososiaalisen ja etnokultuurisen kehtiyksen hyväksi. Kokouksen asialistalla on myös uuden päällikön valinta ja valtuutettujen neuvoston puheenjohtajana vuodesta 2013 toiminut Tatjana Kleerova on kertonut toiveestaan väistyä tehtävästä.
Yksi tietty aihe on ollut erityisen kipeä koko 30 vuoden ajan, kun näitä kokouksia on järjestetty. Se koskee karjalaisten omaa karjalan kieltä ja kulttuuria. Kieli ei ole saanut minkäänlaista virallista asemaa sitkeästä työstä ja kovasta yrittämisestä huolimatta. Karjalainen aktiivi Natalja Antonova kertoi Karjalan television haastattelussa, että pääsyy kielen aseman jumittumiseen on se, että karjalaa kirjoitetaan latinalaisin eikä kyrillisin kirjaimin.
Sunnuntaina 15. maaliskuuta kokousväki jakaantuu yhteensä neljään työryhmään, joissa keskustellaan kieli- ja kulttuurikysymysten lisäksi sääntelyn ja sosiaalisten olojen parantamisesta, ympäristö- ja luonnonvaraongelmista sekä joukkoviestinten toimintaan liittyvistä asioista. Karjalaisten huolista keskustellaan lisäksi avoimessa paneelikeskustelussa, jonka Antonova vetää ryhmätöiden jälkeen. Internettiin välitettävään paneeliin osallistuvat työryhmien vetäjät Aleksei Tsykarev, Jelena Bogdanova ja Vladimir Stepanov. Paneelin keskustelukieli on karjala.
Jo ensimmäiseen karjalaisten kokoukseen osallistunut kirjailija Ivan Savin kertoi Oma Mua -lehdelle 30 vuoden kehityksestä.
– ”1990 luvun allus oli vaigei paista karjalakse poliitiekkah da kul’tuurah nähte, ei olluh pädevii sanoi. Ga yksikai rahvas prižmittih, ku karjalan kieli suas virrallizen stuatusan. Voin sanuo, ku nygöi kieli on korgiembal tazol, on hyvin kehitynnyh. Sidä vois käyttiä puaksumbah, ga myö iče emmo tahto paista karjalakse. Meis, karjalazis, äijy midä rippuu.”
Kokoukseen osallistuva kostamuslainen Olga Lehtinen pitää karjalan kielen opetuksen tehostamista kaikkein tärkeimpänä asiana, jota on ajettava yhteisin ratkaisuin.
Kuva: Karjalan tasavallan karjalaisten IX kokous kerääntyy tällä kertaa Aunukseen. Kieli- ja kulttuuriasioiden lisäksi puheena on monta muutakin huolta aiheuttavaa asiaa. Kuva vuodelta 2013: Aila-Liisa Laurila