Artikkelit

Vanhan hirsitalon edustalla, ulkoportailla aurinkoisessa kesäsäässä iäkäs mies, nuori mies ja leikki-ikäinen lapsi.

Kinnermän Van’adiädän mustokse

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 3.5.2024

Piäkuva: Kinnermän kolme Iivanua. Ivan Aleksejevič Jeršovan koin pordahil istutah koin ižändy, Iivan Kalmikov (hurual) da Iivan Pritup. Kuva: Margarita Kemppainen

Sulakuun 24. päivänny täydyi vuozi, kui ei ole täl ilmal Kinnermän eläjiä Ivan Aleksejevič Jeršovua. Häi oli hyvänny dovarišannu, tuatannu died’oinnu, omuamualazennu, susiedannu. Minägi kučuin händy Van’oi-diädäkse.

Ivan Aleksejevič Jeršov rodihes vuvvennu 1932 Kinnermäl. Kyläs oli kazvanuh hänen tuattahgi. Vahnas karjalazes kois muamo saneli hänele suarnoi. Täs kois on elänyh äijy sugupolvie. Kodi aiven siirdyi yhtel sugupolvelpäi toizele. Täs paikas meni Van’a-diädän lapsusaigu da elaigu sežo loppih täh.

Van’a-diädän muamo oli Jyrgiläspäi. Aleksei toi händy Kinnermäle emändäkse. Heil oli viizi poigua da yksi tytär. Perehes paistih karjalakse. Lapsusaigah Van’a-diädö avvutti vahnembile: ruadoi peldoloil, kačoi žiivattoi.

Voinu lapsen mustelmis

Jeršovan Iivanal täydyi yheksä vuottu, konzu algavui Suuri Ižänmualline voinu. Sit aigah Kinnermäle tuldih suomelazet saldatat. Kyliä ei bombitettu, kaikkiel oli rauhu. Van’a-diädö musteli muheloittajen, kui suomelazet syötettih lapsii kartohkoil kuorineh:

– Pakotettih meidy syömäh kartohkoi kuorineh. Se oli kummua kyläläzile. Myö kuoritimmo kartohkoi da annoimmo kuoriloi žiivatoile. Ga suomelazet sanottih, ku nenga on parembi tervehyöle. Kuorilois on äijy vitamiinua, musteli Van’a-died’oi.

Lapsennu Van’oi nägi langennuon samol’outan. Suomelazet sorrettih alah sovetskoin hävittäisamol’outan. Se pakui Kinnermän agjale kylän kalmužiman rinnale. Kylän lapset juostih kaččomah sidä. Yksi lendäi kuoli, ga toine jäi hengih. Häi pageni meččäh. Van’a-diädö saneli, ku nägi toizen lendäjän. Midä hänenke tapahtui ielleh, niken ei tiijä. Nygözel aigua minun toine sevoitar Kirill on tutkinuh tämän dielon. Häi löydi vaigu enzimäzen lendäjän nimen. Se oli Korol’ov Sem’on Petrovič, kudai oli roinnuhes Roždestvenno-kyläh Kurskan alovehel. Tädä kyliä, kui i äijii karjalaziigi kylii, nygöi ei ole kartal.

Toizien ruaduo arvos pidäi

Kinnermy on sijoitunnuh kuvven kilometrin piäs Vieljärvespäi. Voinan aigah Vieljärven kyläs oli suomelaine škola. Van’a-diädö opastui sie. Häi kävyi školah jallai. Händy opastettih lugemah sanoi da čiisloi. Vie vahnannu olles häi musteli suksien urokkoi školas.

Minä da minun Jegor-velli sežo opastuimmo Vieljärves, ga enne aijat oldih toizet. Meidy školanavtoubusal vejeltih toizeh kyläh joga päiviä. Toiči myö ostimmo leibiä died’oile, sendäh gu Kinnermäl ei ole laukkua. Konzu minä tulin andamah leibiä hänele, häi otti kukkaron sanojen “Vuota, vuota kodvaine…” da ainos andoi enämbän den’gua, migu leiby maksoi. “Ota benzinäle vie!”, häi sanoi. Minun vahnembat opastettih minuu, ku ei sua ližiä den’gua ottua, i minul, tottu sanuo, huigei oli. Ga minä tiezin: ku en ottane, ga häi iče minulluo tulou i tuou. Nengoine häi oli! Häi ei suvainnuh olla vellas, da ainos pidi toizien ruaduo suures arvos.

Oman muan suvaiččii

Školan jälles piäliköt työnnettih Van’oi-diädän Petroskoih opastumah, sendäh gu Vieljärven piloruamu tarvičči uuzii ruadajii. Ga linnan elaigu ei roinnuh Iivanale mieldy myö. Häi igävöičči omua kyliä. Vieljärven dovarišanke hyö piätettih lähtie kodoilah. Sih čurah ajeli gruuzumašin. Hyö peityttih huavoloin välih da nenga puututtih kodih. Ga sen jälles piämiehet tavattih heidy. Vie enämbi aigua pidi olla linnas opastumas da viegi ruadamas.

Opastundan jälles Van’a-diädö ruadoi kirvesmiehenny Vieljärves. Hänen ruadokniigas on kirjutettu, ku vuvvennu 1949 händy otettih ruadamah Vieljärven sroijukontorah. Hänel sih aigah oli viijes kirvesmiehen nerotazo. Van’a-diädö nosti äijän kodii. Vuvvennu 1958 häi rubei ruadamah piloruamal brigadiirannu. Kinnermän mužikku oli ruavos Vieljärven souhozasgi. Died’oi ruadoi ainos ahkerasti da vuvvennu 1972 häi sai korgien palkindon – Kommunistizen ruavon paras ruadai -nimen. Talvel Van’oi-diädö kävyi ruadoh jallai, kezäl ajeli pyöräl libo motosiklal.

Van’a-diädö oli rahvahan ezittäjännygi. Händy kolme kerdua vallittih deputuatakse. Se oli vuvvennu 1975, 1977 da 1979. Eläkkehele mendyy died’oidu puaksuh kiitettih hyväs da pravvallizes ruavos.

Huolekas ižändy

Jeršovan Iivanan tytär L’udmila saneli, ku enne Van’a-diädö puaksuh kävyi kalastamah, sendäh gu pidi syöttiä omua perehty. Kyläläzet venehet oldih Vieljärven rannal. Tämä järvi on Kinnermän lähäl, sissäh on kaksi kilometrii. Toiči nygözel aigua myö tuatanke sežo kävymmö sinne kalastamah. Enne Van’oi-diädö pani katiskat da merežit. Meijän aigah häi ei kalastannuh. Nygöi kalua voi ostua laukas. Van’adiädän plemänniekän akku musteli, ku vaigu yhten kerran häi suostutti Van’a-diädiä käymäh kalah. Sen jälles died’oil hammas rubei kivistämäh…

Kinnermän gost’at mustetah Van’a-diädiä kozienke. Häi ylen äijäl suvaičči omii “sarvekkahii dovariššoi”. Toiči kačahtan ikkunah, ga pelduo myöte Van’a-diädö astuu kozienke. Paimoi menöy enzimäzenny, jälgeh kozat kerritäh. Died’oin käzis on oksuveičči, sil häi leikkuau oksii kozile syödäväkse. Häi astuu kui suarnalline karjalaine bohatteri. Tämä kuva lujah jäi minun mustoh. Konzu Ven’an mua siirdyi “talven aigah”, Van’a-diädö ei koskenuh omii seinyčuassuloi: kozii pidäy syöttiä yhteh aigah. Häi kuoritti žiivatoile kartohkoi, pilkoi juablokkoi da kazviloi. Toiči minun tuatto otti meidy vellenke školaspäi. Tuatto ajoi mašinal Van’a-diädänke da hyö mendih ostamah syömisty laukkah. Paiči leibiä died’oi osti vie Maria-pečen’n’ua. Kozat syödih sidä ylen hyvin.

Vie Van’a-diädäl on äijy kažii! Net ollah valgiet, mustat da kolmevärizet. Toiči kaččelin hänen ikkunah hänen kois siiriči astujes, ga ikkunlavval viruu kaži. Se lämbiey päivypastozel. Hyvä on, ku nygöigi voin nähtä tämän kuvan – Van’a-diädän tytär L’udmila kaččou niilöi.

Joga ruadoh on neruo

Van’a-diädö maltoi ruadua kaikkie da vie oli nerokkahannu miehenny. Nuorete häi opastui iče soitol soittamah. Enne puaksuh tansittih kyläpruazniekoil, sendäh gu ken maltau soittua soittimel, sidä piettih kunnivos. Kerran minä olin died’oilluo gostis, häi otti soiton škuapalpäi. Vahnuttu häi soitti harvah, sendäh gu kuulo oli jo paha. Ezmäzen kerran minä näin händy soitonke käzis. Van’a-diädö andoi sen minule, gu minä oppizin vähän soittua. Se ylen äijäl miellytti minuu, minä kai soiton ičele ostin!

Myö vellenke eri ruadoloih
opastuimmo died’oispäi. Häi ozutti
meile, kui pidäy ruadua.

Häi oli tovelline karjalaine mužikku. Vahnu häi iče toi vetty kodih kaivospäi, lad’d’ai halguo pinoh. Myö vellenke toiči avvutimmo hänele halguo hallata. Eri ruadoloih opastuimmo died’oispäi. Häi ozutti meile, kui pidäy ruadua. Van’a-diädö iče varusti päriet. Hänellyö gostis olles minä nouzin päčile lämbiemäh. Se vie on kivilöis luajittu päčči. Da tämän päčin piäl oldih yhtensuuruon päriet. Nämmien pärielöin vuoh häi panni lämmäh päččii da samvuarua.

Talvel aijoi huondeksel myö vellenke vuotimmo školanavtoubussua paikal, kudai on Van’adiädän koin rinnal. Syväin ihasteli, konzu näimmö, kui truvas nouzi savuu: Van’an-diädön kois on lämmin da hyvä! A toiči nägyi, kui pertis fonariekku vilahtelihes – died’oi sähkyö siästäy.

Nygöi joga kerdua kyliä myöte astujes kačon ikkunah: pilkettäygo tulut pertis da lämbieygo päččii? Kinnermän vahniman koin päčči nygöi lämmittäy Van’a-diädän tytär L’udmila, häi nygöi eläy sugutalois. Ga died’oin fonariekan valgiedu jo ei nävy.

Van’a-diädö kuoli Kinnermäl vuvvennu 2023. Hänel oli 90 vuottu igiä.

Teksti: Ivan Kalmikov, Oma Mua 1.5.2024 | Lugijat kirjutetah

 

Lue nämäkin:

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

Piäkuva: Kohtauš Huoti-tiätä, kišša ta koira -näytelmäštä. Kuva: Nadežda Vasiljeva Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen pieneh šalih ei voitu mahtuo kaikki halukkahat, kumpaset tultih MKŠ-teatteriryhmän enši-iltah. Artistojen mainijo ruato, heijän tarkat liikkehet ta...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.