Elokuu on tavallah malinan keruuaika. Tätä marjua tykätäh šyyvvä kuin lapšet, niin ni aikuhiset. Vet še on niin makie!
Eryähät šanotah malinua kontien marjakši. Eikä šyyttä. Tämä meččäelukka niise tykkyäy malinua ta rikeneh käyt malinnikkoja tarkistamašša. Meččämalinua keryäjät tiijetäh, jotta malinnikošša pitäy olla korva tarkkana. Kuulunou lähellä okšien kovua rišantua, voit olla, jotta viereššä herkuttelou karvakäpälä sussieta.
Hyvän mavun lisäkši malina on vielä ylen tervehellini marja. Malinua oli käytetty liäkkienä jo muinoisaikoina. Kun lienöy viluššuš tarttun, čäijy kuivatuista malinamarjoista laški kuumien ta paranti rutompah.
Onnakko malinua käytetäh monien muijenki tautien liäkinnäššä. Malinan lehet, kukat ta marjat hyvin autetah hipertonijan ta aterosklerosin parentamisešša.
Malina on hyvä verenvuotuo pijettämiseh. Lehistä luajittu keitinvesi tahi hauteh on hyvä ripulitautih, pakšušuolitulehukšeh, bronhiittih ta keuhkokuumieh. Kun kurkkutauti vaivannou, malinalehtihautiella huuhellah kurkkuo.
Kun ollou nahašša ihottumie, verekšet malinalehet hyväsisti šurvotah ta luajitah šiitä voijetta. Verekšie lehtijä pannah huavojen ta ajottumien piällä. Kun konjunktivitti vaivannou, kukkien keitinvejellä peššäh šilmie. Malinasiroppi on ylen makie, šentäh šitä lisätäh monih lapšien liäkkeih, jotta liäkkeijen maku ei ois niin karkie.
Vielä malinašša on äijän kaikenmoisie vitamiinija. Tämä marja parentau ruokahaluo. Nelläh lusikkah lehtijä tahikka marjua kuatah kakši stokanua kipätkyä. Kiäritäh lämpimäh pielukšeh ta hauvotah kakši-kolme tuntie. Tätä hautehta juuvvah nellä kertua päiväššä puolin stokanoin.
Teksti: Roza Tihonova, Oma Mua 3.8.2022
