Piäkuva: Grobuloi Nurmeksen pravoslaunoilla kalmismualla talvella 2026. Kuvane: Niko Saatsi
VANHA KARJALANE ŠUUTKA kerdou, kuin luterskoi da pravoslaunoi akkane mändih kalmismualla. Luterskoilla oli matkassa kukkazie, pravoslaunoi tuassen vei pokoinniekalla piiruada. Konza siidä pois lähtiettih, kyzy luterskoi, što konzabo siun pokoinniekka nouzou piiruada syömäh. Täh pravoslaunoi vastai, ehki samah aigah, konza siun ukko havaiččuu kukkazie n’uuhkimah.
Pravoslaunoin kirikön nägökanda kuolendah perustuu Hristosan rištikanzaksi tulemizeh, hänen kuolendah da ylähnouzemizeh. Kiriköllizeh ajattelemizeh perustuja nägemys tuonilmaizista taivahana lujeni i Karjalassa hristianskoin vieron myödäh. Nenga kirikön rahvas oppi ottua ozua Hristosan eläjäksi luadijah kuolendah. Karjalaista muisteluperinnehtä voigi ellendiä paremmin, kui sidä kaččelou nengoista duumaičendua vassen.
Pokoinniekan muistelu on ainos elävien rištikanzoin rakkahuon ozutus. Muistelun kaut’ti dai toivotah, gu pokoinniekalla olis tuonilmaizissa lämbimät sijazet. Muisteluperindehen libo muistopruazniekkoin tarkoitus on kerätä eläjät suvun da yhtehizön rištikanzat muistelemah omie pokoinniekkoi da luadie nenga yhtevys eläjien da kuolluzien välillä.
Panafiida on pravoslaunoin kirikön muistosluužba, kumbane toimitetah kuolluon rištikanzan muissoksi. Gu pappi vain on suadavilla, toimitetah enzimäne panafiida tuonilmaizih männyöllä järgieh kuolendapäivänä. Kiriköllizen perindehen mugah panafiida olis idejualista toimittua dai kolmandena päivänä kuolendah näh Hristosan ylähnouzemizen muissoksi.
Kuusnedälizet da lounuallizet
Karjalassa kolmannen päivän panafiidua tavallizembua oli pidiä kuusnedälizie, ili muistaizie, kumbazie piettih 40 päiviä kuolennan jälgeh. Kuusnedälizet perussuttih ajatukseh, što yhenjytyin kuin Iisus oli muan piällä 40 päiviä ennen taivahazeh otandua, samalleh rištikanzangi hengi viibyy tiällä 40 päiviä ennen tuonilmaizih lähtyö. Tämän aigua pokoinniekan hengi gulaiččou niissä kohissa, missä hiän oli aijassa olennan aigua i gulainnun. Karjalazesta perindehestä tiijetähgi äijän starinoi, kuin pokoinniekan hengi on tunnettu lähillä olijaksi kuusnedälizih suaten.
Kuusnedälizien jälgeh panafiida sluužitah pokoinniekalla kuolennan vuozipäivänä. Kiriköllizeh muisteluh liittyy ylehizenä tabana dai muistelijoin yhtehine vero da nengoista tabua kučutah Karjalassa terminällä lounuallizet. Lounuallizista olen kuullun enzimäzen kerran oman tuaton kaut’ti, hiän kui puaksuh muistelou, kuin miun buabo oli juohattan tuattuo, gu hiän pidäis diedon muissoksi pidiä lounuallizet.
Lounuallizet piettih alguperäzesti muahpaniezen jyty, ili niih oli muga sanottu avoin kučču. Nenga pokoinniekkua tuli muistelemah paičči oma sugu, muga i susiedat. Buatuškan sluužittu panafiida, libo lyhyömbi muistosluužba litanie, toimitettih libo kirikössä libo kalmismualla. Yhtehine muistovero piettih toičči kalmismualla, toičči syöndästola luajittih kodih. Karjalazeh tabah lounuallizih tulluotta gostitetah iellehgi monenjyttyzien syömizien ker.
Nel’lä pokoinniekkoin muistelupäiviä
Karjalazessa kalendarissa on nel’lä ylehistä pokoinniekkoin muistelupäiviä: muissinsuovatta lihapyhälaskun iellä, selgien nedälin toisargena pietty ruadinčča ili pokoinniekkoin äijäpäivä, sroiččua ennen olija sroičansuovatta segö pokrovankuussa Miitrein päivän iellä olija miitreinsuovatta. Näistä miitreinsuovatan aiga on karjalazilla jo ennen vanhah ollun suvun pokoinniekkoin muistoaigua. Hristianskoih aigah tästä aijasta tuligi siidä muissinsuovatta.
Vie ennen voinua oli ylehine taba, gu ruadinčan aigah käydih kalmoilla, viedih sinne syömizie, ozutettih itkuvirzie da pagizutettih pokoinniekkoi. Koissa piettyh muistoveroh voidih pokoinniekka viijä tyhjillä delegillä da syöndästolah oli kuolluolla ainos pandu oma torielkka, olihai pokoinniekka pruazniekan kunnivogost’a. Rištikanzat niät duumaittih, što konza pokoinniekkua kunnivoitettih, hänen oli tuonilmaizessa hyvä olla. Konza tuassen pokoinniekkua piettih pahoin, suattoi hiän bluaznittua libo suaha aigah muuda ongelmua. Yhtehizen veron jälgeh pokoinniekka kaimattih tagazin kalmismualla.
Nengozet tavat yhissettih ylen čomah luaduh vanhua rahvahanuskuo da pravoslaunoida vieruo. Luterskoin vieron levittyö Raja-Karjalah ruvettih moizet tavat häviemäh, konza pravoslaunoida pappiloi kritikuittih pokoinniekkoin palvonnasta. Nenga karjalane muisteluperinneh rubei siirdymäh kalmismailda kodiloih i kirikkölöih.
Teksta: Santerin Levoin Miikkula / Niko Saatsi
Luve ližäksi: Miikkulan paginat
_________________________
Levoin Miikkula kaččelou muailmua karjalazien očkien kaut’ti da pidäy karjalan kieldä hänen syväimen kielenä. Raja-Karjala, sen historie, kulttuura, viero da perindehet ollah Miikkulan paginoin keskehistä syväindyö, abo blogitekstoin aihiet opitah tuuva karjalazuon dai nygyzeh aigah. Levoin Miikkula tunnetah Loimolan Voiman tekstoin luadijana da toizena muzikanttana.
_________________________
Uutisčupun – Uudisčupun karjalankieliset blogitekstit
Karjalan Sivistysseura julkaisee Uutisčupussa kuukausittain uusia karjalankielisiä blogitekstejä. Kirjoittajat valitsevat itse tekstiensä aiheet ja näkökulmat. Teksteissä esiintyvät mielipiteet ja mahdolliset kannanotot ovat kirjoittajien omia.
