Artikkelit

Korpilakši: Karjalan yksi kaunehimmista kylistä

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 2.8.2023

Alku n:issa 26-27

Korpilakši oli yksi kaunehimmista Karjalan kylistä. Oman 300-vuotisen istorijan aikana Korpilakši šai nähä äijän vaikeukšie ta hävitykšie.

Matvejevien šuku

Enšimmäisenä Matvejevien vellekšistä tuonilmasih šiirty Prohor. Vuuvven 1882 šykyšyllä 30 virštašša Korpilahešta hänet löyvettih kuolluona. Kenkänä ei šuanun tietyä, mi oli tapahtun. P’otr kuoli šykyšyllä 1887. Hariton šiirty tuon ilmasih 20. šyyškuuta 1893, a šaman vuuvven 5. šajekuuta – Vasilii. Kaikista pitemmin eli Sisoi, hiän kuoli 1915.

Matvein lukusan jälkipolven luvušša oli muanviljelijie, mečäštäjie, kauppuaja talonpoika, kirikön stuarosta, šotilahie. Eri aikoina Matvejevit palveltih henkikuartin Izmailovon rykmentissä (Nikon Petrovič), Rävälän laivašton puolimiehistöššä (Stepan Sisojevič), henkikuartin Liettuanrykmentissä (Vasilii Nikonovič), Glazovin 333. rykmentissä (Vasilii Aleksejevič). Enšimmäiseh muailmanšotah ošallissuttih Aleksei Kuz’mič, Vasilii Nikonovič. Vuotena 1915 P’otr Ivanovič Matvejev joutu vankiksi Šakšašša, missä vietti yli kolmie vuotta. Vuuvven 1918 lopušša Petrogradin kautti hiän myöšty Korpilahteh.

Kuz’ma Petrovič Matvejev (1855–1922) naiseh Darja Jevsejevna Nekkojevan (1872–1938) kera pitälti elettih Piiterin gubernijan Petergofin ujestissa. Kuz’ma oli vähittäiskauppiehana, a Darja – prošvamuasterina, mi toi hyvie tuloja heijän perehellä.

Kurčijevien ta Ivanovien šuvut

Mark Mihejevin (1724–1783) punukka Andrei Ivanovič (1713) šai tahi kekši ičellä Kurčijev-šukunimen. Yksi hänen pojista, F’odor (1847) jäi Korpilahteh, a toini, Ivan (1849) akottu ta šiirty elämäh Kučjärven kyläh, missä eli hänen täti mieheh kera. Vellekšilla oli kolme čikkuo: miehettömäkši jiänyt Agrippina (1855–1917), Matr’ona (1877 mäni miehellä Rukajärven leškiukolla Patrakejevilla) ta Agafja.

Agafja šai pojat Nazar ta Karp Bogdanovit. Lapših kaččomatta hiän onnistu kahičči männä miehellä. Karp palveli Aunukšen vartijajoukošša, min jälkeh jätti Korpilahen ta šiirty toiseh elinpaikkah.

F’odor Andrejevičin Stepanpoikua (1885–1973) šanottih ei Kurčijeviksi, ka Ivanoviksi pravoukon nimen mukah. Niin Korpilahešša ilmešty Ivanov-šuku. Vuotena 1910 Stepan akottu Anastasija Matvejevalla ta heilä šynnyttih lapšet: Vasilii, Ivan, Mihail, Anna.

Kondratjevien ta Lukinien šuvut

Kondratjevilla ta Lukinilla on yhtehini kantatuatto – Ivan Lavrentjev (1731–1813). Hänen pojašta Kondratista (kuoli 1813) ollah Kondratjevit, a punukašta (Kondratin pojašta) Lukašta (kuoli 1845) ollah Lukinit.

Vuotena 1793 Rukajärveššä Kondratii akottu Darja Sem’onovnalla (1781) Kuušiniemeštä. Pereh oli lapšikaš. Viimeset pojat, kakšoset Ivan ta Zaharii šynnyttih 1812, a vuuvven piäš tä Kondratii šiirty tuonilmasih. Hänen tytär Havronja vuotena 1829 mäni miehellä rukajärviläisellä talonpojalla Leontii Fadejevilla. Vuotena 1839 hänellä šynnyttih kakšoset, a vuotena 1848 Havronja kuoli “kuollehien kakšosien šynnyttämiseh”. Hänen čikko Jefrosinja mäni miehellä talonpojalla Osipovilla ta liitty kunnivoitettuh vanhauškoseh pereheh.

Zahar Kondratjevilla ta hänen naisella Stepanidalla (hänen čikko oli Konstantin Sergejevin naini) šynnyttih tyttäret (yksi mäni miehellä Kučjärveh, toini kuoli miehettömänä) ta pojat Mitrofan, F’odor, Tit, Ivan, Sem’on (kuoli šeiččemen kuukautta vanhana platenččana).

Zaharin punukat oltih alotuš-kykysie. Stefan Titovič oli kauppuaja talonpoika Gatčinašša, missä vuotena 1900 palattivirašton šotilaššairalan kiriköššä venčäyty Anastasija Makkojevan kera. Grigorii Mitrofanovič niise kauppasi.

Luka Kondratjevin pojilla Ivanilla ta Alekseilla oltih lujat, lapšikkahat vanhauškoset perehet. Ivanin naini oli kučjärviläini, a Aleksein – rukajärviläini. Perehet piäasiešša muokattih muata.

Ivanilla oli lapšet: Ivan, Praskovja, Akulina, Afimja, Irina, Sem’on, Aleksei, Jevdokija, P’otr, F’odor, Georgii (kolme viimeistä kuoli rokkoh 1851). Alekseilla oli lapšet: Vassa (1876 mäni miehellä Hariton Matvejevilla), Marfa (mäni miehellä Ivan Matvejevilla), Marija (mäni miehellä leškiukolla P’otr Hotejevilla Ontajärveh).

Ivan Lukin -vanhempi eli koko oman šukupolven jälkeh ta kuoli 85-vuotisena 1904.

Sergejevien šuku

Talonpoika Ilja Petrov (1718–1771) oli kahen pojan ta kahen tyttären tuatto. Yksi poika oli šotilaš, toini Ivan eli vanhempien kera. Ivanin naini oli ontajärviläini talonpoikaisnaini Lukerja. Heijän vanhemmašta Sergei-pojašta ilmeššyttih Sergejevit. Sergejevit piettih oman šuvun šuojelijina pyhittäjie Sergei Valamolaista ta Sergei Radonežilaista. Vuotena 1787 Ivan läsiyty. Ivan tunnušti riähät Rukajärveštä tulluolla papilla, kävi pyhällä ta 12. šyyškuuta “kuoli tautih”. Hänen leški eli poikien kera omah kuolomah šuaten 1826.

Sergei Ivanovilla ta hänen naisella Darjalla (kuoli 1862) šynty kakši poikua – Konstantin (1815) ta Ivan (1818).

Tuaton kuoltuo isännäkši tuli Konstantin. Pereheh kuuluttih muamo, kakši tätie, naini Darja Mokejevna, lapšet Ivan, Terentii, Mihail, Filipp, Grigorii, Natalja, Praskovja, Ksenija, Jevdokija (eli 16 päivyä), Nastasja.

Ivan Konstantinovičilla (naini Anna Danilovna Kuušiniemeštä) šynnyttih tyttäret Darja, Natalja, Katerina, Marija, Irina, Praskovja, Agafja. Marija ta Irina mäntih miehellä omilla korpilakšilaisilla. Heijän čikot Agafja ta Praskovja mäntih miehellä Puatenen volostin talonpojilla Ivan Stuigujevilla ta Ivan N’apiševilla.

Filipp Konstantinovič Sergejev oli Hänen Mahtavuon pataljonin henkikuartin jefreittori. Armeijašša olon jälkeh hiän jäi Tsarskoje selo -kaupunkih, missä šynty, eli ta kuoli hänen poika Vasilii (1883–1905).

Ivan Sergejev akottu vuotena 1842 ta pitälti eli vanhemman veikon perehen kera. Yheššä Agafja-naisen (Prokkol’ašta šyntysin) kera hauvattih kakši poikua-platenččua. Tyttäret annettih miehellä: Melanija – Kondratjevilla, Anna – Nekkojevilla, Tatjana – Karpovilla Kuušiniemeh. Vanhempien talošša elettih pojat Timofei ta Kuz’ma.

Kuz’man (1855–1910) naisena oli rukajärviläini Jevdokija Kuz’mina, kumpani šynnytti Ivanin, P’otrin (palveli Šuomenlinnan jalkaväkirykmentissä), Aleksandrin, Nataljan.

Enšimmäisenä tuonilmasih šiirty Agafja Sergejeva 1897. Kolmen vuuvven piäštä kuoli Ivan Sergejev.

Jatkuu…

Teksti: Anna Pestun, Petroskoi, Oma Mua 2.8.2023
Kuva: Entisen Korpilahen kylän ranta, 2018. Oma ranta -VK-ryhmä.

Lue nämäkin:

Lahtin minä Läkköiläh: Niäšäštä kniäsöih

Lahtin minä Läkköiläh: Niäšäštä kniäsöih

Piäkuva: Kemin ujestin Knäšöin kylä, 1896–1907. Oikiella on Pyhän Jyrin kirikkö, XIX vuosišata. Kuva: Knäšöi – Miun kotimua VK-ryhmä Knäšöin kylä, kumpašešta tulou tämä kertomuš, vuoteh 1938 kuulu Karjalah, nyt še kuuluu Murmanskin aloveheh. Oli aikoja, konša šielä...

Sanasuarele käynnyh rahvas

Sanasuarele käynnyh rahvas

Vara venehty ei kua. “Oma Mua” tariččou vuadijale lugijale karjalankielizii čomevuksii. Sidä, midä hyvin maltettih paista enne, meijän ezi-ižät, meijän syndyzet. Hyö suadih paista čomasti, čökkijen pädevän sanazen omah virkeheh libo ynnällizen sananpiän jogapäiväzeh...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.