Uutiset

Kolme pinoa jäsenkortistoa, joissa lukee muun muassa Karjalan Sivistysseura

Korttimeressä kahlaamista – Jäsenkortisto on menneisyyden tietokanta, nykyajan aarreaitta

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 9.8.2022

Terveh! ”Arkiston kätköistä” tänään: Muinaismuistolta vaikuttanut pölyinen jäsenkortisto osoittautuikin sisällöltään jännittäväksi, sillä siitä löytyy Karjalan Sivistysseuraan kuuluneita merkkihenkilöitä sekä tavallisia ihmisiä, joita yhdisti kiinnostus Karjalaa kohtaan.

Oman sukupolveni edustajissa tuskin herää kovin suurta intoa tai kiinnostusta, kun puhutaan kortistoista. Kortistojen idea saattaa olla oikeastaan täysin tuntematon meille, internetin kanssa kasvaneille, emmekä varmaankaan osaisi edes käyttää niitä, saati antaa niille arvoa. Nykyisin kaikki tieto on salamannopeasti käden ulottuvilla, joko puhelimen tai tietokoneen avulla. Mihin tarvittaisiin kortistoa, hidaskäyttöistä ja vaivannäköä vaativaa tiedonlähdettä? Kortistolla ei totisesti voi olla enää mitään annettavaa nykymaailmalle. Vai voisiko sittenkin?

Karjalan Sivistysseuran arkistosta löytyy monenlaisia kortistoja. Ne ovat esimerkiksi vanhoja kirjastokortistoja, joita on käytetty ennen Sampo-tietokantaa tai Carelica-kirjaston verkkosivua tiedon etsimiseen. Uuvuttavaa edes ajatella, että yhden ainoan kortin takia on täytynyt kahlata tuhat muuta läpi.

Paneuduin kuitenkin tutkimaan seuran jäsenkortistoa vuosilta 1917–1943. Jäsenistö on sangen kirjavaa: on varatuomareita, pankinjohtajia, kauppa-apulaisia, kansakouluntarkastajia, rohdoskauppiaita ja niin edelleen. Ennakkoluuloista huolimatta mielenkiintoni heräsi: on huomattavaa, että seuraan on tuona ajanjaksona kuulunut paljon suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittäviä henkilöitä. Muutamia mainitakseni seuran jäseninä ovat olleet esimerkiksi itsenäisyyssenaatin jäsen Jalmar Castrén, kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja professori Kaarle Krohn sekä Suomen toinen naistohtori ja kansanedustaja Tekla Hultin. Erityisen paljon jäsenistössä ovat olleet edustettuina kirjailijat, kuten Ilmari Kianto, Maila Talvio, Samuli Paulaharju ja Santeri Ivalo. Myös muuan Eino Leino on kuulunut seuraan vuosina 1917–1920. Pidempi lista seuran nimekkäistä jäsenistä löytyy kirjoituksen lopusta.

Valkoinen karjalan sivistysseuran jäsenkortti joka on kuulunut eino leinolle. Kortissa on kuvailtu asuinpaikka ja ammatti ja jäsenmaksut.

Eino Leinon jäsenkortti.

Valkoinen karjalan sivistysseuran jäsenkortti joka on kuulunut ilmari kiannolle. Kortissa on kuvailtu asuinpaikka ja ammatti ja jäsenmaksut.

Ilmari Kiannon jäsenkortti.

 

 

 

 

 

 

Näiden historiaan painuneiden nimien lisäksi kortistossa on tietysti myös niitä henkilöitä, jotka ovat olleet merkittävässä osassa Karjalan Sivistysseuran toiminnan kannalta. Pinosta löytyy esimerkiksi postiennakkokortti, joka on osoitettu ylioppilas Aleksi Lahelmalle vuonna 1936; Lahelma toimi seuran puheenjohtajana vuosina 1953–1961. Kortin alareunaan on kirjattu ”ei ole lunastanut [jäsenkorttiaan]”, eli Lahelma ei ole suorittanut 50 markan jäsenmaksua ajallaan. Hän kuitenkin selittää asiaa oheen liitetyssä kirjeessä:

”Helsinki 5.5.1936

Karjalan Sivistysseuran sihteeri, kirjailija Iivo Härkönen, Helsinki.

Olen saanut lähettämänne postiennakkokortin jäsenmaksusta, mutta minun täytyy valitettavasti ilmoittaa, että en juuri tällä hetkellä kykene sitä lunastamaan, vaan täytyy sen jäädä loppukesään tai syyspuoleen, mutta hoidan sen kuitenkin itse, lähettämällä k. o. summan toimitukseen, ilman että teidän enää tarvitsee vaivautua sitä perimään.

Heimoterveisin Aleksi Lahelma”

Kolme paperia pöydällä. Yksi iso kirje, yksi jäsenkortti ja punainen lappu

Aleksi Lahelman kirje ja postiennakkokortti.

Tuleva puheenjohtaja on siis antanut seuran odottaa jäsenmaksuaan, mikä ei tosin kortistojen perusteella ollut epätavallista. Varsinaisesta jäsenkortistoista on nimittäin laitettu erilleen kortisto, johon on kerätty ainaisjäseniksi siirtyneet, kuolleet ja erotetut. Erottamisen syy saattoi olla esimerkiksi juuri jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Kortiston seasta löytyvä lappu selventääkin tätä seikkaa:

”Johtokunnan kokouksessa 30/8 1940 poistettiin seuran jäsenluettelosta seuraavat vuosijäsenet sen vuoksi, että näiltä ei ole saatu jäsenmaksuja vlta 1939.”

Jäsenmaksun puuttumisen perusteella tapahtunut erottaminen on siis ollut keino pitää kirjaa siitä, kuka todella kuului seuraan ja kuka ei. Erotettujen joukossa ovat olleet esimerkiksi kirjailijat Lauri Kuntijärvi ja Mikko Karvonen (Onttoni Miihkali), joista molemmat ovat saaneet lähtöpassit huhtikuussa 1939. Kuntijärven kohdalla erottamisen syynä on saattanut olla Karjalan Sivistysseuran ja Karjalakerhojen keskusliiton väliset erimielisyydet ja epäselvyydet järjestöjen yhteisen Viena-Aunus -lehden (1937–1939) taloudenpidossa; Kuntijärvi (KKKL:n sihteeri) toimi lehden taloudenhoitajana ja toimitussihteerinä. Mitään satavarmaa syytä Kuntijärven ja Karvosen erottamiselle ei voi kuitenkaan esittää. Kansanrunoustutkija Martti Haavio on taas itse eronnut seurasta 1940, ilman tunnettua selitystä. Joiltain eroa pyytäneiltä on säilynyt kirjeitä, jotka selventävät eroamisen syitä. Esimerkiksi eräs kuopiolainen opettaja (jäsen 1922–1924) kirjoittaa seuraavasti:

”Niittylahti 7.9.1924

Arv. Karjalan Sivistysseura, Helsinki

Pyydän saada eron Karjalan Sivistysseuran jäsenyydestä, joten en tulevaisuudessa peri jäsenkuittiani. Ahtaat taloudelliset huolet pakottavat vieromaan asiaa, jota sydämellisesti kunnioitan.”

Jäsenmaksun maksaminen, 50 markkaa, olkoonkin nykyrahassa noin 20 euroa, ei ole ollut tuohon aikaan itsestäänselvyys. Eroamiskirjeet osaavat kertoa, että jäsenien vastuulla on saattanut olla pakolaisiksi joutuneiden sukulaisten elatusta tai muita taloudellisia vaikeuksia.

Erotettujen lisäksi erilliseen kortistoon ovat päässeet ainaisjäsenistöön siirtyneet, joita olivat mm. edellä mainittu Jalmar Castren sekä Aleksei Mitro, Karjalan Sivistysseuran (aik. Vienan Karjalaisten Liiton) ensimmäinen puheenjohtaja. Hänet on kutsuttu kunniajäseneksi 1. kesäkuuta 1921 ja kunniapuheenjohtajaksi 9. huhtikuuta 1936. Erillisestä kortistosta löytyvät myös kirjailija Iivo Härkönen ja hänen vaimonsa Valpuri; Iivosta on tullut ainaisjäsen vuonna 1918, Valpurista taas 1935. Sittemmin heidän jäsenkorttinsa on lajiteltu kuolleiden kategoriaan.

Kortteja rivissä

Edellä mainittuja henkilöitä ja erityisesti suomalaisia mielessä pitäen tulin ajatelleeksi, mikä sai heidät liittymään seuraan. Syyt ovat varmaankin olleet samat kuin voisi olettaa nykypäivänäkin olevan: (karjalaisilla) kiinnostus omaan sukutaustaan sekä (karjalaisilla ja suomalaisilla) halu tukea karjalaista kulttuuria ja karjalan kieltä. Toki 1920-luku ei ole ongelmatonta karjalaisuuden vaalimisen suhteen ainakaan suomalaisesta näkökulmasta, sillä siihen aikaan vallinnut voimakas heimohenki vaikutti ihmisten motiiveihin niin hyvässä kuin pahassa. On mahdollista, että Vienan Karjalaisten Liiton vaihtaessa nimensä Karjalan Sivistysseuraksi monet suomalaiset kokivat seuran edustavan heille juuri tuota heimoushenkeä ja sen puitteissa toteutettua toimintaa.

Merkkihenkilöiden lisäksi myös monet tavalliset ihmiset liittyivät seuran jäseniksi. Heidän elämäntarinansa voisivat selventää sitä, mikä sai heidät liittymään Karjalan Sivistysseuraan – ehkä heillä oli karjalainen tausta tai he kokivat muuten vain kiinnostusta sukukansaa kohtaan. Jos jäsenkorttiin olisi kirjattu myös syy, miksi ihminen on päättänyt liittyä seuraan, voisi tämäkin kysymys saada nyt vastauksensa.

Marie Mäkinen on Karjalan Sivistysseuran korkeakouluharjoittelija kesällä 2022. Hän järjestää seuran arkistoa ja kirjoittaa Uudisčuppuun lyhyitä blogikirjoituksia kiinnostavista arkistolöydöistä.

Karjalan Sivistysseuran nimekkäitä jäseniä:

Paavo Ahava (1872–1944), johtaja ja kauppias. Ainaisjäsen 1917-, kunniajäsen 1922-.
Hjalmar Basilier (1857–1927), kouluneuvos, A. V. Ervastin matkakumppani Vienassa vuonna 1879. Jäsen 1918-, kunniajäsen 1922-.
Jalmar Castrén (1873–1946), itsenäisyyssenaatin jäsen sekä Valtion rautateiden pääjohtaja. Jäsen 1917–1941, ainaisjäsen 1943-.
Martti Haavio (1899–1973), fil. tohtori. Jäsen 1934–1940, eronnut 1940.
Lauri Hannikainen (1889–1921), lähetystöneuvos, säveltäjä P. J. Hannikaisen poika. Ainaisjäsen 1920-.
Rudolf Holsti (1881–1945), senaattori/ministeri. Jäsen 1917–1922, eronnut 1922.
Tekla Hultin (1864–1943), tohtori, kansanedustaja. Jäsen 1917–1928, eronnut 1929.
Hannes Ignatius (1871–1941), kenraalimajuri (aktiiviura Venäjän keisarikunnassa). Jäsen 1917–1933, eronnut 1934.
Santeri Ivalo (1866–1937), kirjailija ja professori. Jäsen 1929–1937, k. 1937.
Ilmari Kianto (1874–1970), kirjailija. Kunniajäsen 1924-.
Kaarle Krohn (1863–1933), professori. Kunniajäsen 1926–1933, k. 1933.
Eino Leino (1878–1926), kirjailija. Jäsen 1917–1920.
Edvin Linkomies (1894–1963), professori. Jäsen 1917–1930.
Samuli Paulaharju (1875–1944), kirjailija. Jäsen 1923–1924.
Paavo Saarikoski (1904–1948), pastori. Jäsen 1929–1934.
Maila Talvio (1871–1951), kirjailija. Jäsenkorttia ei löytynyt kortistosta, mutta maininta Talvion aktiivisesta toimijuudesta VKL:ssa/KSS:ssa miehensä J. J. Mikkolan kanssa löytyy esim. Raimo Rannan teoksesta ”Vienan Karjalaisten Liitosta Karjalan Sivistysseuraksi v. 1906–1922”.

Lähteet:
Raimo Ranta: ”Vienan Karjalaisten Liitosta Karjalan Sivistysseuraksi v. 1906–1922”.
Sakari Vuoristo: Suvulta suvulle II. Wienan Karjalaisten Liiton / Karjalan Sivistysseuran historiaa vv. 1906–1996. & ”Tuonilmaisiin ovat siirtyneet: Lasse Kuntijärvi”


Lue nämäkin:

Viikon 39 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Viikon 39 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Helsingin käräjäoikeudessa on alkanut tällä viikolla poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa arvioidaan sika-influenssa-rokotteen ja narkolepsian syy-yhteyttä seitsemän sairastuneen osalta. Kuluttajien luottamus talouteen saavutti syyskuussa jälleen uuden pohjalukeman,...

Uusi Pieni suomi-karjala sanakirja vapaasti saatavilla

Uusi Pieni suomi-karjala sanakirja vapaasti saatavilla

Karjalan Sivistysseuran pääsivuilla on julkaistu Oppimateriaalit-osiossa uusi Pieni suomi-karjala sanakirja. Sanakirjan ovat laatineet Euroopan kielten päivän 26.9. innoittamana Olga Karlova, Katerina Paalamo ja Natalia Giloeva. Sanakirjassa karjalan eri murteet on...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.