Interaktiivini kotišeutu -nimistä projektie ruvetah toteuttamah tänä vuotena Karjalašša. Šen piätarkotukšena on löytyä uušie keinoja, jotta luatie istorijallisie tietoja mukavammiksi šekä kekšie uušie idejoja mitein niitä esittyä yleisöllä.
Projektin luatijana on ECHO-liiton johtaja Svetlana Kol’čurina. Turistien miärä Karjalašša kašvau ta kotišeututietojen esittely heitä varoin on nykytärkie kyšymyš.
Projektin aikana šyntyy uušie ajatukšie
Karjalašša on äijän ihmisie, kumpaset tiijetäh omua istorijua, ka ei jokahini heistä voit mukavašti kertuo šitä. Uuši projekti rupieu ratkaisomah šitä proplemua ta opaštau valmistamah šelvie tarinoja ta kertomukšie.
– Liitto ruatau etnokulttuurisien keškukšien verkon kera. Meilä on äijän jäšenie, kumpaset etuššetah etnokeškukšie ta heijän ruato liittyy kotišeuvuntutkimukšeh, omašta kyläštä tarinojen keryämiseh, eri muotoloissa esittelyjen valmistamiseh. Meilä on tärkie kaččuo ta analisoija etnokulttuurikeškukšissa käytettävie keinoja šekä antua potkuja ruavon uušien muotojen ilmešty miseh. Esimerkiksi, tuttavuštua ihmisie storytell-tarinojen kertomisen keinoh, šentäh kun jokahini voit šanella tarinan, ka ei jokahisella onnistuu kertuo šitä miellyttäväšti ta nuorella šukupolvella šelväšti, šelitti Svetlana.
Projektin vielä yhtenä tehtävänä on kuččuo enemmän paikallisie eläjie kotišeuvun tutkimiseh, totta kotipaikan istorijua tutkittais šyvempäh. Voit olla kiinnoštunuijen ihmisien šeurašša šyntyy uušie ajatukšie, kumpasie olis mukava kehittyä.
– Projektin rajoissa on valmissettu opaššušohjelma ta myö rupiemma šitä toteuttamah online šekä ofline muuvvošša. Ošallistuo šiih voit tietyšti jokahini etnokeškukšen ruataja šekä kiinnoštunut paikallini eläjä. Spesialistien kera myö järješšämmä matkoja piirilöih, kumpaset ošallissuttih projektih (Priäžän, Aunukšen, Kalevalan ta Belomorskin piirit šekä Koštamukšen kaupunkipiiri) ta lopušša valmissamma metodiikkamaterialija. On hyvä, jotta projekti šai kannatušta, šentäh kun nyt myö voimma pityä harjotteluo etnokeškukšien spesialistiloilla. Muutomakši päiväkši hyö lähetäh toiseh keškukšeh, jotta tuttavuštuo šen toimintah ta tiloih, šuaha tietyä, mitein niitä käytetäh ta mitä on esillä, lisäsi projektin johtaja.
Turismin ta kotišeuvun popularisoinnin alan tärkienä proplemana on še, jotta kaunista tarinua varoin istorijallisie faktoja šanellah viärin. Monet ihmiset monta kertua kuultih kekšittyjä kertomukšie, kumpasie kerrotah vierahilla kuin tosijuttuja. A turistit ušotah.
– Šemmoista ei pie olla. Mie kuulin tunnetulta mediahenkilöltä tarinan kalitašta. Hiän kerto, jotta naiset paissettih niitä omilla miehillä, kumpaset otettih piiraita matkah ta pitälti piettih niitä šyömättä, jotta ne tultais koviksi, ka šiitä pehmennettih kalittoja veješšä ta šyötih. Kuuntelijat ušottih mediahenkilön tarinah, ka še ei ole totta. Varmašti pakina koški reikäleipyä eikä kalittua. Myö kučumma projektih istorikkoja, kumpaset tarkissetah faktoja. On olomašša šemmosie ilmijöjä, kumpasie nykysellä ihmisellä on vaikie ymmärtyä, šentäh kun elämä on muuttun. Kaunehešti ta oikein kerrottu tarina auttau kuuntelijua kuvitella esinehen tahi tapahtuman merkityštä, korošti Svetlana.
Käsityö ei ole vain muistolahja
Šamanaikasešti ECHO-liitto toteuttau vielä yhtä projektie “Käsinluajittu Karjala”. Šen piätarkotukšena on käsityömuasterien kannatuš. Kylissä on äijän ihmisie, kumpaset harraššetah käsitöitä, ka ei ole šemmoista tuotehta, kumpani miellyttäis turistilla toisie enemmän.
– Käsityö ei ole muistolahja. Šillä pitäis olla šyvempi merkityš. Nämä kertomukšet, kumpasie turistit kuullah oppahilta, voij ah tulla uušien muistolahjojen peruštehekši. Turisti voit oštua šen ta šiitä muissella tarinua. Niise olis hyvä käyttyä perintehellisešti luajittua esinehie hotellien tahi vierahien talojen tiloissa ta huonehissa. Karjalan kylissä on äijän taitajie muasterija ta myö tahomma opaštua heitä käyttämäh omie mahollisukšie, jotta kyšyntä heijän ruatoh kašvais, kerto Svetlana Kol’čurina. Projektin aikana tahotah kehittyä käsityöpalvelujaki. Esimerkiksi, monien turistimatkojen aikana pietäh muasteri-oppija ta šuosittuin niistä on perintehellisen šuojakuklan muasteri-oppi, vaikka perintehellini käsityö on äijyä rikkahampi.
– Karjalašša ei ole ainutluatuista etnokulttuurista turistipalveluo, kumpasen turisti tahtois šuaha. Še voipi olla etnoreissu. Naisie va roin voipi kekšie ta valmistua matka, kumpasen aikana hyö tuttavuššuttais kankahah ta tekstiiliperintehih ta opaššuttais naisien perintehellisih töih. Miehie vois tuttavuššuttua puušepän ruatoh šekä opaš tua heitä käyttämäh työkaluja ta luatie puuesinehie, kerto pakinan lopušša liiton johtaja. Käsityömuasteriloilla omissettuo projektie kannattau presidenttigranttien šiätijö. Šamoin käsityömuasterien kannatušprojekti voitti Karjalan piämiehen granttien kilpailušša.
Teksti ta foto: Uljana Tikkanen, 26.1.2022 Oma Mua
