Artikkelit

Kukki laulau

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 13.4.2021
Asiasanat: lapset

Yhtel miehel, en musta mittumas hierus, eli-oli kukki. Kukki oli ylen kummakas lindu – suvaičči riäzitellä kaikkii zvierilöi. Astuu nenga koiru, kukki jo laulau:

Kukki: Koiru haukkuu-u-u!
Koiru vastuau: Hau-hau-hau! Midäbo riäzität, kanoinižändy?
Kukki: Atkal on. Yksinäh elän tahnuos, minun ižändäl eigo kanua ole, eigo lammastu, nikedä… Koiru haukku-u-u!

Tulou kaži. Kukki zavodiu jo tostu pajuo:

Kukki: Kaži n’augu-u-u!
Kaži: Minä se n’augun, a sinä älä riäzitä, eiga puutut minule käbälih, sit tiijustat, kui putin kažii riäzittiä!
Kukki: En jo riäzittäs, kisoi, ga atkal on yksinäh eliä: mužikku huondeksel nouzou dai ehtässäh ruadoh menöy. Sidähäi minägi omua iččie vesseldytän. Kaži n’augu-u-u!

Lähtöy kaži, tulou lehmy. Kukki jo lehmänny kirguu:

Kukki: Lehmy m’ongu-u-u!
Lehmy: Mö! Mö! Vuota, sarvel tabuan, sit, kačo, pakut alah, et enämbiä rubie riäzittämäh.
Kukki: Älä jo suutu, lehmyrukku. Atkal on minul, dovariššua ei ole nikedä, sidähäi minä nengomua kummua azun.
Lehmy: A kusbo sinun kanat ollah?
Kukki: Ga ni olluh ei nikonzu. Minä en vie naizis olluh, a minun ižändy ei ni smieti sidä, gu minule jo aigu naija tuli.
Lehmy: Mihbo smiettiy, guiče vie on nuori. Olgah, toinah midätahto smietimmö, avvutammo sinule.

Ehtäl kerävyttih yhteh koiru, kaži da lehmy, vietäh paginua:

Koiru: Minuu jo kulkussah tabai kukin riäzitändy. Päivän aloh en ni pihale ruohti polgie.
Kaži: Minä sežo väzyin kukin riäzitändäs. Olis tavata kukki da händy hänel kiškua, sit tiijustas kui riäzittiä…
Lehmy: Suuttukkua vai muttukkua, a minul on himo kukile avvuttua. Sitgi riäzitändän heittäy…
Kaži: Kuibo sinä kukile avvutat?
Koiru: Da. Mil voit tälle linnule avvuttua?
Lehmy: Pidäy kukki naittua.
Kaži: Sinä iče oletgo miehel? Tiijätgo kukile min kerdu kanua pidäy elajakse?
Lehmy: Minuu häkki kois vuottau, a kanua kukile kaksikolme ga lövvämmö.
Koiru: Pidäy ezmäi ižändänke paista. A ku se suuttuu meijän piäle, sit kačo, ajau meidy koispäi.
Lehmy: Ei aja. Minä maijol ižändiä syötän, koiru kodii vardoiččou, kaži hiirii tabailou. Yksi vai kukki joute istuu da vie meidy riäzittäy.
Koiru: Yksikai, minä smietin, pidäy ezmäi tämä pagin vediä ižändänke. Menes, kaži, kuču miesty pihale. Emmohäi myö lehmänke pertih lähte.Meni kaži veriällyö, n’avahti kahteh-kolmeh kerdah, veräi avavui.
Emändy: A-a! Kisoi! Tule, tule pertih. Terväh yö pihale heittyy, hiiret tullah, sinä niilöi pöllätät da tabailet.
Kaži: M’a-u-u! Tule ezmäisinä pihale. Myö – koiru, lehmy da minä sinunke paista tahtozimmo.
Emändy: Mibo rodih? Ga olgah, läkkä, pagizemmo…

Mennäh kaži da ižändy koiralluo lehmänke.

Emändy: Midäbo minuspäi tahtotto?
Koiru: Kukki meidy joga päiviä riäzittäy, ei anna ni polgie pihale putilleh.
Emändy: A minä teile milbo avvutan?
Lehmy: Pidäs naittua kukki. Kukki uskaldi sen periä heittiä riäzitändy.
Emändy: Ha-ha-ha! Aiga viizas on tämä kukki! Ga olgah! Huomei minun kodih tulou elämäh emändy. Priduanoikse häi tuou kanatgi. Rodih teijän kukki naizis. Kymmene mučoidu roih kukil.
Kaikin: Kymmene…

Tossu piän tottu, kui sanoi ižändy, tuli hänele kodih elämäh emändy. Muun elonke toigi kymmene kanua – kukile mučoikse. Sit aijas kukki nikedä ei riäzitä. Vai joga päiviä omah čuassuh laulau omua pajua:

Kukki: Kukki laulau-u! Loitokse kuuluu hänen iäni

Teksti: Vas’a Veikki, Oma Mua 7.4.2021
Foto: https://www.vecteezy.com/

Lue nämäkin:

Työ kultua myöten kävelettä

Työ kultua myöten kävelettä

Šiivo ta puhtahuš Karjalaiset ollah kuulusat puhtahuon pitäjät. Lapšija peštih tuohiropehissa. Niissä še i lapšen vuattiet peštih, erikseh aikuhisien vuatteista ta eri muilalla. Yhtehisie vuatteita peštih puisissa kartoissa ta huuhottih toiseh paikkah jyššetyššä...

Šoijen čuaritar, karpalo

Šoijen čuaritar, karpalo

Tällä marjalla on monen monta lisänimie: šitä šanotah marjojen čuarittarekši, elämän marjakši, pohjoisviinimarjakši, šuon liäkäriksi. Šuomättähien šammalešša rušottavat karpalon marjat muanitetah, onnakko monta hikie lähtöy, kuni šuat kerätä aštien täyvekši. Ka...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.