Artikkelit

Kulttuurin vaikutuš kielien opaštamiseh

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 14.12.2020

Mitein opaštua muamonkieltä ta omua kulttuurie aina muuttujašša muajilmašša, kumpasešša kanšainvälini kommunikatijo on opaštajan toiminnan erottamatoin oša? Mitein opaštua vierahie kielie ottuan huomijoh oman kulttuurin erikoisukšie?

Kulttuurit eletäh dialogissa

Vaštaukšie niih kyšymykših ečittih Karjalan opaššukšen kehityšinstituutin järještämän jokavuotisen konferenššin ošallistujat. Talvikuun 4. päivänä pietyn online-tilaisuon aihiena oli “Kielien ta kulttuurien dialogi Karjalan tašavallan etnokulttuurisešša koulutukšešša”. Šiih ošallistu karjalan, vepšän, šuomen ta muijen kielien opaštajie, eri alojen spesialistija ta aktivistija. Konferenššissa käsiteltih kielien uušie opaššuškeinoja, kulttuurienvälisen kommunikatijon kyšymykšie ta šen vaikutušta kielien opaštamiseh.

Avajaisissa Karjalan opaššukšen kehityšinstituutin rehtori Ol’ga Djačkova korošti aihien nykytärkeyttä.

– Nykyjäh kulttuurit eletäh dialogin muuvvošša. Lisäkši iče kulttuuri on tosi monimuotoni ilmijö. Kulttuurien dialogin tarkotukšena on kanšallisen kommunikatijon kulttuurin omakšumini ta šuvaiččevaisuon kašvattamini, vet nykyjäh meilä ušein ei riitä tätä šuvaiččevaisutta.

Karjalaisen kulttuurin päivät ranškakši

Petroskoin valtijonyliopiston Vierahien kielien instituutin järještämän pyörien stolan aihiena oli alovehellini komponentti vierahien kielien opaštamisešša. Omašta kokemukšešta kerrottih yliopiston eri laitokšien ruatajat, koulujen opaštajat ta Vierahien kielien instituutin opaštujat. Šeloššukšissa käsiteltih kiäntämisen ta kanšainvälisen viessinnän kyšymykšie šekä alovehelliseh komponenttih kuulujie projektija ta tilaisukšie.

Niin Petroskoin 3. koulun ranškan kielen opaštaja Jelena Kuritsina kerto opaštujavaihon ohjelman rajoissa pietyistä karjalaisen kulttuurin päivistä.

– Vuotena 2018 meijän koulušša kävi lysejolaisie La Rochelle-kaupunkista. Myö piättimä tuttavuššuttua heitä Karjalan erikoisukših, kertuo alovehen perintehistä ranškan kielellä. Myö valiččima muasteri-opin muuvvon.

Muasteri-oppien aikana ranškalaisie lysejolaisie opaššettih paistamah keitinpiiraita, luatimah karjalaista pallo-kukkaista lampahan villašta šekä näytettih perintehellisie karjalaisie pelijä.

– Tuiskukuušša 2020 myö kertoma ranškalaisilla opaštujilla kallivopiirrokšista, a muas teriopissa nuoret iče yritettih kuvata niitä. Lysejolaiset tutuššuttih karjalaisih tanššiloih ta šoittimih. Tilaisukših ošallistu erilaisie opaštujie, hyö oltih monitiijollisie, kertou Jelena Kuritsina. – Kun luokašša on vain kakši tuntie ranškan kieltä netälissä, on vaikieta ajatella alovehellista komponenttie, ka vapua-ajan toiminta antau äijän mahollisukšie.

Petroskoin valtijonyliopiston Vierahien kielien instituutin opaštajien Tatjana Tatarinan, Ol’ga Šerehovan ta Lilija Jusupovan esityš koški Tuntomatoin Karjala-projektie. Šyyškuušta 2020 alkuan kešäkuuh 2021 šuaten koululaini tahi yliopaštuja voit kuvata ta työntyä enklanninkielisen videon eri aihiešta: “Tuntomatoin Karjala”, “Uhohetut käsityöammatit”, “Karjalan rahvahien kanšalliset ruuvvat”, “Karjalan kieliperinnön šäilyttämini”.

– Monet opaštujat kyšytäh meiltä, mintäh Karjala vetäy turistija, mitä hyö ihual’l’ah. Miušta tämä projekti auttau opaštujie šuaha tietyä omašta kotimuašta enemmän ta kaččuo aloveheh uuvvella tavalla, hyö ruvetah ylpeilömäh omašta kotimuašta, koroštau Tatjana Tatarina.

Kymmenen vuotta takaperin Karjalah šiirtynyt Lilija Jusupova tunnuštau, jotta projektin rajoissa hiän šuau opaštujilta äijän tietoja paikašta, missä hiän eläy.

Uuši aika vuatiu nykyaikasie ratkaisuja

Plenarikokoukšen rajoissa ošallistujat kačeltih opaššantametodiikkah ta didaktikkah liittyjie aiheita.

Venäjän Aleksandr Gertsenilla nimitetyn pedagogisen yliopiston ruataja ta professori Jelizaveta Hamrajeva korošti šitä, jotta muamonkielen oppikirjat vuajitah nykyaikasie ratkaisuja.

– Uušissa oloissa koululaisilla pitäy kehittyä metalingvistisie kykyjä ta monikielistä pätövyttä. Opaštuja on taijettava käyttyä yhen kielen ainehistuo toisen kielen opaštumisešša. Še tarkottau, jotta venäjän, vierahan ta muamonkielen oppikirjojen šisältö pitäy yhistyä toini toiseh. Lisäkši uuši oppikirja tarkottau paperiversijuo ta šitä täyventäjyä šähköversijuo, esimerkiksi šovellukšen muuvvošša. Še on meijän tovellisuš, šanelou Jelizaveta Aleksandrovna. – Oppikirjan pitäy olla monipuolini, šiinä on oltava kaunokirjallisuon tekstijä, tietotekstijä, runoja, ohjeita. Lisäkši pitäy ottua huomijoh tiijon ymmärrykšen eri tyyppijä.

Karjalan opaššukšen kehityšinstituutin ruatajat Jelena Bogdanova ta Natalja Grigorjevskaja kerrottih etnokulttuurisen koulutukšen kehitykšen konseptijošta Karjalan tašavallašša vuosih 2017–2025.

KT:n kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerij ön kantakanšojen valtijontuven ošašton piäspesialisti Svetlana Kostina kerto Ministerijön kannattamista projektiloista ta tilaisukšista, kumpaset autetah etnokulttuurista kehityštä Karjalašša. Niih kuuluu leirijä, konferenššija, kilpailuja, koulujen ta järještöjen kannatamini, alovehienvälini yhteistyö ta niin ielläh.

Karjalan Kielen Kojin metodisti, aktivisti ta lehtimieš Natalja Antonova on šitä mieltä, jotta kaikista tilaisukšista huolimatta, kielitilanneh tašavallašša pahenou. Tämän vuuvven pimiekuušša painetušša ABČ. Aškel kohti karjalan kieltä-kirjašša Natalja Antonova miettiy šitä, mintäh niin tapahtuu.

Kirjašša luatija koroštau perehen tärkietä roolie muamonkielen opaštamisešša ta antau neuvoja, mitein pereh voit ruveta opaštamah karjalan kieltä lapšella. Projektih kuuluu venäjänkielini kirja ta kakši vihkoista.

Teknologijat ei korvata opaštajua

Konferenššin loppuvaihiena oli Opaššušrata. Šen piäaihiena oli muamonkielien opaštamini kulttuurien dialogin kontekstissa. Šiih otti ošua Petroskoin valtijonyliopiston šekä Karjalan koulujen ta päiväkotien ruatajie.

Monet šeloššukšet košettih nykyaikasien teknologijien käyttämistä oppituntiloilla.

– Pandemijan aikana še kyšymyš tuli erittäin nykytärkiekši. Mie rupesin tutkimah eri nettišivuja, kuuntelomah webinarija ta löysin äijän resurssij a, kumpasien avulla oppitunti voit tulla mukavammakši. Ka on muissettava, jotta teknologijat ei korvata opaštajua, koroštau šuomelaisugrilaisen koulun šuomen kielen opaštaja Ksenija Dijeva.

Konferenššin aihehisto on šuatavissa https://www.edu-rk.ru/ -nettišivulta.

Teksti: Irina Zaitseva, Oma Mua 9.12.2020
Foto: Ol’ga Smotrova. Viime vuotena Karjalan opaššukšen kehityšinstituutin järještämän konferenššin jäšenet plenari-issunnon jälkeh jakauvuttih ryhmilöih ta otettih ošua erilaisih muasteri-oppiloih.

Lue nämäkin:

Työ kultua myöten kävelettä

Työ kultua myöten kävelettä

Šiivo ta puhtahuš Karjalaiset ollah kuulusat puhtahuon pitäjät. Lapšija peštih tuohiropehissa. Niissä še i lapšen vuattiet peštih, erikseh aikuhisien vuatteista ta eri muilalla. Yhtehisie vuatteita peštih puisissa kartoissa ta huuhottih toiseh paikkah jyššetyššä...

Šoijen čuaritar, karpalo

Šoijen čuaritar, karpalo

Tällä marjalla on monen monta lisänimie: šitä šanotah marjojen čuarittarekši, elämän marjakši, pohjoisviinimarjakši, šuon liäkäriksi. Šuomättähien šammalešša rušottavat karpalon marjat muanitetah, onnakko monta hikie lähtöy, kuni šuat kerätä aštien täyvekši. Ka...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.