Oululaiset Inkeri ta Kari Kontu oikein vuotetah rajan avautumista ta myöštymistä mökillä Vuokkiniemeh.

Nyt tiijämmä, mitä tunnettih ennein ne pakolaiset, kumpaset ei piäšty enyä konšana myöštymäh kotišeutuloillah. Näin šanou oululaini Inkeri Kontu, kumpani vuottau puolisoh Karin kera piäšyö mökillä Vuokkiniemeh. Toivehet itärajan avautumisešta oltih vielä elokuun alušša korkiella.

Yhteykšie Vienan Karjalah

Oululaisien Inkeri ta Kari Konnun ikävä on kova. Hyö ušotah, jotta kohta tie Vuokkiniemeh tuaš avautuu. Kumminki Kari ei tunne pahua pettymyštä rajojen kiini panomisen takie. Inkerie tilanneh on harmittan kešän mittah enemmän kuin mieštäh.

– En mie oikein šuata olla pettynyt. Olo on joteški šemmoni, jottei oikein älyö, mi täššä on. Tietyšti on vähän šurullista, kun ei piäše mänömäh. Koko ajan, päivä päivältä vuotamma tietuo, konša rajat avauvutah, Kari šanou.

Kari Kontu kummaštelou kuiteski šitä, jotta rajat ollah niin totalisešti kiini. Hänen tietojen mukah Vuokkiniemeššä ei ole ollun koronavirussin aiheuttamah covid-19-tautih läsiytynehie, eikä tilanneh ole koko Karjalan tašavallaššakana ollun niin paha kuin vaikkapa Moskovašša tahi missänih muuvvalla Venäjällä.

Rajotukšet on kuitenki Kontujen tietojen mukah oltu tiukat niise Vuokkiniemeššä. Esimerkiksi kauppah on piäššyn kerralla šisäh vain kolme asiemieštä. Teillä on ollun tarkaššušpistehie, kumpasissa kulkij ien piti šelvittyä liikkumiseh šyitä.

Konnut on noin kymmenen vuuvven ajan pietty kiinteitä yhteykšie Vienan Karjalah. Mökki hyö hankittih vuotena 2011 yhteistyöllä karjalaisien šukulaisieh kera. Talo on ympäri vuuvven lämmin eikä šilloin vain kešämökki.

– Olemma šielä vuosittain noin 150 päivyä. Käymmä šie lä šemmoset reilut 20 kertua vuuvvešša ta tavallisešti olemma 7–11 päivyä kerralla. Yksitoista päivyä on maksimi, min voi olla. Kun lähtöy nelläntenäpäivänä, piätinččänä tahi šuovattana, niin šilloin liittyy kakši netälinloppuo šeiččemeh arkipäiväh, kumpaset rekisteröintimiäräykšien mukah voit olla kerralla, Kontu šelvittäy.

Koistah Oulušta Konnuilla on aika tarkkah 350 kilometrie Vuokkiniemen mökilläh. Ajomatka keštäy noin viisi tuntie. Tullissa kuluu aikua kymmeneštä minuutista tuntih. Konnut yritetäh aina lähtömäh matkah aikaseh huomenekšella, ka šanotah, jottei heilä ole tietuo, mih aikah rajanylityš olis helpointa tahi ruttosinta.

– Aika tavallista on, jotta lähetäh ajamah kello kuuvvelta huomenekšella, jotta ehtiy šiitä perilläki vielä ruatua mitänih šamana päivänä. Ušein kuluu puoli tuntie, kun on mänty kahen ašeman ili Šuomen ta Venäjän tullien läpi. Myöhemmin päivällä voi tulla buššija ta šuurie turistijoukkoja, kumpaset hillennetäh mänyö, hyö kerrotah.

Vartiukšešta Venäjän puolella piäštyöh Konnut ajetah tavallisešti oššoksilla Koštamukšeh. Vaihetah val’uuttua ta hankitah ruokatarvikkehie ta muuta tarpehellista. Esimerkiksi hetelmät ollah nuapurimuan kaupoissa äijyä hyövyllisemmät kuin Šuomešša. Mänömatkah kuluu tavallisešti tunti enemmän kuin tulomatkah, kumpaselta ei poiketa.

Apulaisie Vuokkiniemeššä

Tänäki vuotena Konnut ehittih käyvä Vuokkiniemeššä muutoma kerta ennein kuin rajat pantih kiini. Vuotta oli alotettu šamah tapah kuin kaikkie muitaki vuosie viime aikoina. Oli oššettu monta šäkillistä multua ta kylvetty šiemenie itämäh. Kešän taimet oltih jo hyväššä kašvun alušša.

Täh aikah viimekši Konnut matkuššettih mökilläh kevätkuušša. Tuškin netäliekänä ehti kuluo heijän myöštymiseštä, kun rajat pantih kiini.

– Miuh kun aina isköy še kašvihöperyš, niin laitoin äij än kukkien taimie, tomattij a, perččuja ta muita taimie šinne kašvamah. Čikokšet Lilja Veselova ta Ol’ga Denisova on onnekši niitä šielä nyt hoijettu. Muillaki lienöy juattu niitä. Ilmotin, jotta viekyä niitä kukkie vaikka vanhojenkojin pihah, Inkeri kertou.

Inkeri Kontu kertou šuaneheh viestie, jotta mökkipihan nurmikkuo ei ole niitetty kaikkielta šamah tapah kuin hyö iče ruatah. Liljan Arkadi-pojalla on kosoja, kumpaset voijah šyyvvä ruohuo. Ainaki ošašta nurmie on meinattu niittyä heinyä niillä.

Vaikka asiet järješšytäh Kuittijärven rantatontin talošša ilman varšinaisie eläjieki, Inkeri on kovin pahottunut šiitä, jottei ole iče piäššyn puutarhuah hoitamah. Maisemuaki hiän ikävöiččöy.

– Olen niin tottun šeuruamah vuuvven kiertuo šielä. Olen kačellun, kuin šuokukot ta muut muuttolinnut tullah rantah. Onnekši olemma šuattan nyt kaččuo Facebookista Vitalii Nikulinin kuvie, kumpasissa meijän rannan šuokukkoja näkyy. Kaikkie šitä luontuo on ikävä, Inkeri miettiy.

Aikua on nyt kulutettu enimmäkšeh Oulušša lähellä Maikkulua olij ašša kotitalošša ta šen kaunista pihua hoituan. Tontilla on esimerkiksi pieni lampi, kumpasen leviešti kašvajie lumpehie on puhaššettu. Kaupunkipotakkua kašvau yheššä laijašša pihua. Potakkua on viljelty myöš Vuokkiniemen kašvimuašša.

– Yksi kovin tärkie asie ollah ne meijän šiemenpotakkana šielä. Lilja ta Ol’ga on löyvetty niitä kellarista ta pantu meilä potakkua kašvamah. Šeuruava šuuri toiveh oliski, jotta piäsisimä äšen potakan noštoh šinne, Kari henkähtäy.

Konnuilla ei ole tarkkua tietuo, äijänkö potakkua on šielä muah issutettu, ka šelvä tietyšti oli, jottei šiemenpotakkoja kannattan jättyä kellarih homehtumah. Passipo ahkerilla kyläläisillä!

Talon pivošta Vuokkiniemeššä karttuu myöš makšuja, kumpasie ei voi hoitua loittona Šuomešta. Jokahisen vuokkiniemiläisen on makšettava esimerkiksi roškalašku, kumpani on noin šata rupl’ua kuukauvešša. Lisäkši pitäy hoitua ni šähkömakšut.

– Meilä ei ole šielä pankkitilie, kumpaselta makšut vois šiirtyä. Onnekši meilä on näitä šukulaisie, kumpaset hoijetah asien puoleštana. Makšamma šiitä heilä, kun piäšemmä paikalla.

Šuunnitelmie tulovaisuoh

Inkeri Kontu kertou miettineheh kešän aikana, miltä mahto tuntuo Vienan pakolaisista, kumpaset ei Šuomeh tuloh jälkeh enyä konšana piäšty vanhua kotieh kaččomah. Meijän šukupolvi on hänen mieleštäh ollun onnellini, kun on voinun käyvä melko vapuašti Venäjällä aina haluteššah.

– Meijän Tarja-ämmö ta Pekka-ukko ei konšana piäšty šinne. Tarja kuoli 1980-luvun puolivälissä. Karin ainut elošša olija tiätä šentäh piäsi käymäh Karjalašša, hiän miettiy.

Konnut meinatah lähtie Vuokkiniemeh heti šeuruavana nelläntenäpäivänä tahi piätinččänä, kun raja avautuu ta olla tietyšti heti täyvet 11 päivyä. Hyö arvellah, jotta piha, puutarha ta muut paikat kaivatah kipiešti huoltuo, vaikka šielä šukulaiset onki hoijettu ošah.

Koissa Oulušša Konnut ei ole šuinkana peittäyvytty nellän šeinän šisällä koko koronaaikua. Kaupoissa on käyty, ka muissettu etähyön šiännöt ta antiseptien käyttö. Eri yhteisöjen kokoukšet on joko šiirretty tahi pietty šähkösešti tahi riittävin sosialisin etähykšin. Ativoissa olo ta šepyälömini on šen šijah oltu poissa ohjelmašta, eikä ravintolašša käymini ole äšen käynyn mieleššä.

Karjalan Šivissyššeuran Heimopäivät jiätih kevyällä pitämättä. Šykyšyllä Konnut šuunnitellah lähtie Helsinkih, još še šuinki on šilloin mahollista. Kevyäkši šuunnitellun heimonetälinlopun yhteyteh hyö on järješšetty erähän šukulaistapuamisen, ka šeki šiitä šiirty myöhemmäkši.

Teksti ta foto: Aila-Liisa Laurila