Artikkelit

Pöydälle kauniisti katettuna tuoreita ahvenia, perunoita, mustaherukoita, puolukoita ja pilkottuja sieniä.

Kun ruohtinet maissella kevätkalua, olet karjalaini!

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 17.4.2024

Piäkuva: Karjalašša kevätkala ruokalajina oli tuttu vain Kalevalan ta ošittain Louhen (entisen Kiestinkin) piirin eläjillä. Kuva: L’udmila Tihonova

Kalanpyynti on ammusista ajoista ollun karjalaisien piäelinkeinona, ta šillä oli tärkie rooli heijän elämäššä, a kalua on aina pietty toisekši tärkeimpänä ruoka-ainehena. Kevätkalaššukšen erottavana erikoisuona oli niin šanottu “haisuja kala” – kevätkala.

Monet karjalaiset vieläki mielelläh herkutellah kevätkalalla. Venehjärven eläjä Aleksandr Lesonen kerto šen haisujan kanšanruuvvan reseptistä.

– Erähät ollah šitä mieltä, jotta kevätkala on pilautunut kala. Še ei ole totta. Višših ihmistä, kumpani piätti, jotta še oli pilautun, šyötettih viärin šuolatulla kalalla. Kevätkala-nimeššä on kakši käsitehtä, kumpaset miärätäh šen almistamisen peruššehta.

Nimen mukah, kevätkalua ili kevättie voipi luatie vain kutukevätkalašta. Šinä aikana kalašša on erähie fermenttijä. Konša alkau kutu, kevätkalakši kelpuau hauki, ahven, šärki ta šäynyä. Matikka ei šovi. Kevättie varoin ei pie käyttyä aivan pientä kalua, šanou Aleksandr Lesonen.

Aleksandr Aleksandrovič kertou, jotta kevätkalan valmistamista varoin pyyvvyš puhaššetah ta tarkkah peššäh, annetah liijan vejen valuo, kovašti šuolatah. Haukija leikatah paloih poikittain, jotta kala šuolautuis paremmin. Šiitä kalua pannah korvoh niin kiintieh kuin on mahollista ta ripoitetah joka rivin piällä keški- tahi järietä jodittuo šuolua. Vuorokauven piäštä kalah kuatah rossolua ta šen piällä pannah paino. Šemmosešša tilašša še šäilyy šykyšyh šuaten. Kalua šyyvväh šykyšyllä ta talvella huuhtuon rossolua kylmällä vejellä. Kala tulou ruškiehkokši ta tosi kovakši.

Lähikuvassa vahvasti suolattuja ahvenia.
”Kevätkalanimeššä on kakši käsitehtä, kumpaset miärätäh šen valmistamisen peruššehta. Nimen mukah, kevätkalua ili kevättie voipi luatie vain kutukevätkalašta.” – Aleksandr Lesonen / Kuva: L’udmila Tihonova

– Paha haju unohtuu, konša šyöt enšimmäisen kalapalan kuorissa keitetyn potakan kera, piättäy min pakinakaveri.

Tavan mukah kevätkalua šäilytettih huapalauvoista luajituissa kalakorvoiloissa. Toičči kalua šuolattih kahešša korvošša. Yhtä ei riittän šuurella perehellä.

Teksti: Aleksandra Lesonen, Oma Mua 17.4.2024, Koštamuš

 

Lue nämäkin:

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

Piäkuva: Kohtauš Huoti-tiätä, kišša ta koira -näytelmäštä. Kuva: Nadežda Vasiljeva Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen pieneh šalih ei voitu mahtuo kaikki halukkahat, kumpaset tultih MKŠ-teatteriryhmän enši-iltah. Artistojen mainijo ruato, heijän tarkat liikkehet ta...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.