Artikkelit

Iäkäs nainen pöydän äärellä

Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 25.1.2022
Asiasanat: tutkimus

Jälgimäzenny päivänny talvikuudu saimmo igävän viestin: kuoli hyvin tuttu kui Karjalas, mugai ulgomual karjalan kielen varzinkarjalan murdehen tutkii Vieno Petrovna Fedotova.

Vieno Fedotova ruadoi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas yhteh palah piäl 40 vuottu. Vieno Petrovna oli kielentutkii, kudai enzimäzenny tiedoruadajis rubei keriämäh da tutkimah karjalan kielen uardehii: frazeolougizii sanondoi da virkehii. Mondu vuottu peräkkäi häi ajeli karjalazih kylih pagizuttamah vahnua rahvastu da kirjuttelemah kuvallizii sanoi da virkehii.

Vieno Petrovna Fedotova (Lehto) oli roinnuhes ihan Pohjais-Karjalas Louhen piirin olijas pienes Korelakšin kyläs vuvvennu 1934. Hänen vahnembat oldih karjalazet, kois paistih vaiku karjalakse, sendäh enne školah lähtendiä tyttöine pagizi vaiku muamankielel.

Järgieh Suuren Ižänmuallizen voinan allus monil perehil Karjalaspäi pidi lähtie pagoh Arhangel’skan alovehele. Mugagi Lehton pereh puutui Iljinskoje-nimizeh kyläh, kus tyttöine ehti opastuo školas kolme vuottu. Voinan loppuhuu pereh tuli järilleh omah Kalevalan kyläh. Ielleh opastundan häi jatkoi omas Kalevalan školas.

Vuvvennu 1952 Vieno piäzi opastumah Petroskoin yliopiston filolougizeh ozastoh, kuduan loppiettuu vuvvennu 1957 häi piäl seiččiedy vuottu ruadoi ven’an kielen da literatuuran opastajannu Värtsilän školas. Kielen, literatuuran da histourien instituuttah Vieno Petrovna puutui ruadoh vuvvennu 1965. Enzimäzet kaheksa vuottu häi ruadoi laborantannu kieliozastos: autoi kerätä da panna kundoh kielimaterjualoi Karjalan kielen sanakniigah niškoi, kuduadu oli valmistamas Grigorii Makarov. Jo silloi nuori ruadai nägi, mitus čoma da rikas on karjalan kieli, mi äijy on kieles kuvallistu sanua da virkehty.

Kielen uurdehii vahnas rahvahas nuorele polvele

Aspirantuuran loppiettuu jo vuvvennu 1977 Vieno Petrovna puolisti filolougiitiijon kandiduatan dissertatsien “Frazeolougizet yksiköt karjalan kieles” Tartun yliopistos. Kielimaterjualoi karjalazis kuvallizis sanois da virkehis Vieno keräili algajen 1966 vuvves kaksikymmen viizi vuottu peräkkäi.

Yhtes tiedoruadajan Aleksandra Punžinanke hyö ristin rästin ajeltih kylät, kus elettih tverinkarjalazet. Oman Karjalan kylät sežo ei jiädy käymättäh – vaigei on sanuo, mis kyläs ei olluh tämä kielentutkii. Enimäl kaikkie häi suvaičči kävvä oman roindualovehen – Pohjais-Karjalan kylih. Lomien aigahgi jatkoi ruaduo: omas Kalevalan kyläs häi kuundeli rahvahan paginua, iče pagizutti kyläläzii, pani bumuagale uuzii kuvallizii sanoi da virkehiii. Omaluaduine rahvahan pagizuttamine da selgiet kyzymykset autettih hänele kuulta da tallendua karjalan kielen uardehii. Kielen, literatuuran da histourien instituutan kieliozastos on ainavoluaduine karjalan kielen uardehien kartotiekku, kuduah kuuluu piäl sadua tuhattu kortii. Kai nämmä kielimaterjualat on kerännyh da pannuh kundoh Vieno Petrovna. Enne ku puuttuo Karjalan kielen frazeolougizeh sanakniigah, nämmä kuvallizet sanondat da virkehet oldih ylen hyvin lugietut da tarkastetut. Kuvallizien sanoin da virkehien ezikuvat sanakniigas on annettu varzinkarjalan, livvin da lyydin piämurdehil. Ezikuvat ylen tarkasti on kiännetty ven’an kielele, ku joga lugii-karjalaine vois ellendiä kuvallizien virkehien merkičyksen. Tämä kaikis suurin Vieno Fedotovan tiedoruado – Karjalan kielen frazeolougine sanakniigu – oli painettu vuvvennu 2000.

Erivärisiä kirjoja pöydällä

Vieno Fedotovan erähät sanakniigat.

Vuvven peräs vuvvennu 2001 nägi päivänvalgien Lyhyt Karjalan kielen frazeolougine sanakniigu, kudai oli luajittu opastujih niškoi. Tämä sanakniigu oli valmistettu karjalan kirjukielen livvin da varzinkarjalan piämurdehien siändölöin mugah. Sanakniigan algusanois opastajale on annettu metoudizet nevvot da lyhyöt teouriellizet tiijot frazeolougies da idiomuattizes tutkimizes.

Vie erähäh Vieno Fedotovan valmistettuh sanakniigah “Deskriptiivizet verbit karjalan kieles”, kudai oli painettu vuvvennu 2002, kuuluu enämbi tuhattu deskriptiivisty verbii, čomendajua da kuvailijua karjalazien paginkieldy.

Yhtes Tatjana Boikonke vuvvennu 2009 oli valmistettu suuri Karjalan varzinkarjalan murdehien sanakniigu. Täh sanakniigah on pandu läs 22 000 karjalankielisty sanua da on annettu niilöin ven’ankielizet vastinehet. Joga sanal voibi löydiä suuri joukko ezikuvua. Sanakniigas on äijy sananpolvie, sananlaskuu, kuvallistu virkehty, frazeolougiedu, kuduat čomendetah sanakniigua da ozutetah varzinkarjalan murdehien sanarikkahuttu.

Opastai da abuniekku

Konzu 1980 vuozien lopus ruvettih elvyttämäh da kehittämäh uuttu nuordu karjalan kirjukieldy, Petroskoin yliopistoh avattih karjalan- da vepsänkieline kuafedru, kuduan enzimäzekse johtajakse rodih Vieno Fedotova. Se oli ylen vaigei aigu: eigo olluh opastajii, eigo opastuskniigoi, eigo opastusmetoudiekkua, ga Vieno Petrovna pani kai väit, ku kuafedru rubies ruadamah. Kodvazen peräs kuafedru kazvoi Baltiekkumerensuomi-ugrilazen filolougien da kul’tuuran tiedokunnakse. Iče Vieno Petrovna monen vuottu lugi opastujile karjalan kielen frazeolougien kursua. Yliopiston opastujile häi autoi diplomoin kirjutandas: konzugo oli diplomuruavon johtajannu, konzugo arvostajannu. Ylen puaksuh kučui abuh yliopastujii keriämäh kielimaterjuloi sanakniigoih näh, ei unohtannuh ni yhten keriäjän nimie – jogahizen keriäjän sugunimi on pandu Keriäjien luvetteloh.

Jo eläkkehel olles Vieno Petrovna suostui lugemah da kohendamah Venäjä-Viena sanakirjua, kudai oli painettu vuvvennu 2015. Häi ainos oli sidä mieldy, ku karjalan kielel pidäy olla yhtehizenny, vai sit se voi jiähä pystys da ielleh kehittyö.

Kai Instituutan tiedodovarišat ainos piettih Vieno Petrovnua suures arvos, da i ielleh ruvetah mustamah händy vagavannu da kunnollizennu ristikanzannu, ylen ahkerannu ruadajannu, kudai kaikel syväimel suvaičči omua muamankieldy, omua karjalan rahvastu, pani kai väit sih, ku karjalan kieli ielleh vois eliä da kehittyö. Häi uskoi sen yhtehizeh kirkahah tulieh aigah.

Teksti: Tatjana Boiko, Oma Mua 19.1.2022
Foto: Maikki Spitsina

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.